Ihmisen varhaisvaiheessa uskonto oli kiinteä osa tavallista arkielämää. Elämään kuuluivat metsästyksen lisäksi erilaiset uhrausriitit sekä vainajien ja jumaluuksien palvonta. Monet uskonnot elivät aurinkokalenterin kierron mukaan ja olivat vahvasti sidottuina luonnon vaalimiseen ja palvontaan.

Luonnossa oli paljon pyhiä paikkoja, kuten järviä, vuoria ja tuntureita. Paikkoja ja ihmisiä suojeltiin tabuiksi kutsutuilla kielloilla ja rajoituksilla. Tabu voi olla myös uskonnollinen asia, jota ei saanut lausua ääneen. Luonnossa vaikuttivat henget ja jumalat, joita palvottiin ja usein myös pelättiin. Uskoa luonnon henkiin ja jumaliin kutsutaan animismiksi. Monet varhaiskantaiset uskonnot ovatkin animistisia uskontoja.

Varhaiskantaisia uskontoja on löydetty eri puolilta maapalloa. Yksi tällainen on Chilen pääsiäissaarella vaikuttanut heimopäälliköiden uskonto, jonka näkyvänä merkkinä ovat kuuluisat Moai-patsaat. 

Ihmiskunnan historia on vaikuttanut uskonnollisuuteen ratkaisevasti. Kiertelevällä metsästäjäihmisellä oli uskonnollisia esineitä mukanaan. Iso muutos tapahtui n. 8000 vuotta sitten, kun maanviljelys ja kotieläinten kesyttäminen saivat ihmiset asettumaan kyliin. Savenvalannan ja kädentaitojen karttuessa myös uskonnollinen elämä mullistui. Seuraavien vuosituhansien aikana ihmiset alkoivat rakentaa suurikokoisia rakennelmia uskonnollisiin tarkoituksiin. Euroopassa kivenjärkäleistä tehtiin yhteishautoja. Temppeleitä alettiin tehdä noin 3000 eKr.

Kuuluisia temppeleitä on ympäri maailmaa, Egyptistä aina Etelä-Amerikan Inkatemppeleihin. Egyptissä jo vanhan valtakunnan aikana auringonjumalan Ran pojiksi lukeutuvat faaraot rakennuttivat suuria temppeleitä ja monumentteja. Gizan Sfinksi on kuuluisa esimerkki tästä.

Aurinko oli tärkeä jumalanpalvelun kohde myös Inkoille, sillä heidän monijumalaisessa uskonnossaan pääjumalana oli auringonjumala Inti. Kuningasta palvottiin auringonjumalan poikana. Inkat alistivat lähialueen kansoja, mutta uskonnon suhteen he olivat suvaitsevia ja antoivat kansojen usein pitää omat jumalansa siitä huolimatta, että he toivat oman uskontonsa uudelle alueelle.

Yksi Euroopan tunnetuimmista muinaisrakennelmista on Etelä-Englannissa sijaitseva Stonehenge. Se on noin tuhannen vuoden aikana rakennettu kivikehä, jota on todennäköisesti käytetty hedelmällisyysriitteihin. Sen oviaukko on laadittu siten, että kevätpäiväntasauksen aikana ensimmäiset auringonsäteet heijastuvat suoraan alttarikivelle. Stonehengen rakennustapa on aina kiehtonut ja askarruttanut tutkijoita.