60 000 vuotta sitten nykyihmiset saapuivat Euroopan alueelle. Täällä heitä vastassa oli vantteria, leveänenäisiä ja takkutukkaisia kaukaisia sukulaisia - neandertaleja. Vaikka neandertalien ei tiedetä varmuudella harrastaneen elämyksiä tuottavaa taidetta eikä kehittäneen aktiivisesti käytössään olleita työkaluja, heidän on havaittu haudanneen vainajiaan työkalujen ja muiden tarvikkeiden kanssa. Miksi?

Maailmassa on tuhansia eri uskontoja, mutta vain osalla on olemassa opit ja opinkappaleet. Maailmanuskonnot ovat syntyneet historiallisesti varsin myöhään, vasta viimeisellä esikristillisellä vuosituhannella. Uskontojen historia on silti mittaamattoman pitkä, sillä ihminen on uskonut korkeampiin voimiin jo varhain.

Varhaisesta uskonnollisuudesta kertovat erityisesti hautaamistavat: hautaan laitettiin mukaan aseita ja arvoesineitä. Toinen uskonnollisuuden piirre ilmenee luolamaalauksissa, joita syntyi, kun nykyihminen syrjäytti neandertalihmisen noin 30 000 vuotta sitten. Ranskan ja Pohjois-Espanjan maalauksissa on viitteitä erilaisista metsästysriiteistä, joissa nuolia ja ihmisiä on naamioitu eläimiksi. Ihminen tarvitsisi jumalilta metsästysonnea sekä turvaa moniin pelkoihin. Ennen kirjoitustaitoa syntyneitä uskontoja kutsutaan varhaiskantaisiksi uskonnoiksi, joskus myös primitiivisiksi uskonnoiksi. Näillä uskonnoilla on ollut historian kuluessa monimuotoiset käytännöt ja nykyisiin uskontoihin verrattavat opinkappaleet, joskin yksinkertaisemmassa muodossa. Näitä uskontoja esiintyy erityisesti alkuperäiskansojen parissa, ja siksi niitä monesti kutsutaan myös nimellä alkuperäiskansojen uskonnot.