Vesi on hajuton, mauton ja väritön kaasu. Sen kemiallinen kaava on H₂O. Se koostuu siis hapesta ja vedystä.

Kuten jo Vesi-luvussa opittiin, vesi esiintyy luonnossa kiinteänä (jää), nestemäisenä ja kaasuna (höyry). Ilmakehän vesihöyrypitoisuus on suurin ilmakehän alaosissa. Ilmakehässä oleva vesi tulee helposti havaittavaksi pilvissä. Myös vesihöyry on kasvihuonekaasu.

Vesimolekyyli

Tiivistyminen ja härmistyminen

Silmälasit huurtuvat kylmästä lämpimään tultaessa. Esimerkiksi virvoitusjuomapullon kylmä pinta kostuu helteellä ja talvella kylmän ikkunalasin pinta huurtuu, kun siihen hönkäisee. Ilmiö johtuu ilmassa ja uloshengityskaasussa olevan vesihöyryn tiivistymisestä nesteeksi kylmälle pinnalle.





Vesihöyryn tiivistyessä viileälle pinnalle siihen muodostuu ensin pieniä vesipisaroita. Tiivistymisen jatkuessa vettä kerääntyy lisää ja pisaroista kasvaa silmin nähtäviä, jopa pieniä lätäköitä.





Tiivistymisessä vesimolekyylit törmäävät aineen pintaan ja menettävät liike-energiaa. Törmäyksessä pinnan molekyylien liike kasvaa, joten aine lämpenee, mutta vesimolekyylien liike vähenee, joten vesi jäähtyy. Höyrymäinen vesi tiivistyy nestemäiseksi vedeksi. Joskus energian menetys voi olla niin suuri, että kaasu muuttuu suoraan kiinteäksi huurteeksi eli härmistyy.