Teräs ei ole kimmoisaa ainetta, mutta se voidaan muotoilla niin, että se joustaa. Teräs on suurimmaksi osaksi rautaa. Tällaisia kierrejousia on esimerkiksi autoissa.

Kuivamustekynän sisuksen liike perustuu teräsjouseen. Jousi vetää sisuksen kuoren sisään. Teräs ei ole kimmoisa aine, mutta muotoilemalla siitä saadaan joustava esine.

Pyykkipojan teräksinen jousi pyrkii palautumaan ennalleen. Sen vuoksi pyykkipoika puristaa pyykin lujaa kiinni naruun.

Jousivaakaa käytetään voiman mittaamiseen. Teräsjousi vastustaa voimaa. Se pyrkii palaamaan ennalleen. Mitä suurempi voima, sitä enemmän jousi venyy.

Tässä lävistimessä on kaksi vahvaa teräsjousta. Ne palauttavat lävistimen kahvan takaisin yläasentoon.

Trampoliinin vahvat jouset ensin venyvät hyppäävän lapsen painosta. Kun jouset sitten vetäytyvät ennalleen, ne samalla ponnauttavat lapsen ilmaan.

Kierrejousen lisäksi on olemassa lehtijousia. Teräksisiä lehtijousia käytetään raskaissa ajoneuvoissa ja perävaunuissa.

Kettujen metsästykseen käytetty ansarauta perustuu kahteen teräksiseen lehtijouseen, jotka ovat u-muotoisia. Kun viritys laukeaa, puristavat jouset ansaraudan leuat yhteen.