2. Vipu

Tutustu ykköstyypin vipuun

Vipu eli vipuvarsi on yksinkertainen laite eli yksinkertainen kone. Yksinkertaisen laitteen avulla saadaan mekaanista hyötyä. Vivut aivan kuin lisäävät käsivoimaa. Vipuja löytyy monesta paikasta.

Ensimmäisen tyypin vipua voidaan kutsua myös keinuvivuksi. Kun toista päätä painetaan, nousee toinen pää ylös ja päinvastoin. Voima ja kuorma liikkuvat eri suuntiin. Tukipiste jää niiden väliin. Käden liike kasvaa, mutta voimaa tarvitaan vähemmän. Kuorman nostaminen on sitä kevyempää, mitä lähempänä kuorma on tukipistettä ja mitä pidempi vipuvarsi on.

Keinuvipu sopii hyvin vääntämiseen. Tässä väännetään ruuvitaltalla maalipurkin kansi auki. Tukipisteenä toimii purkin reuna. Kruunukorkin avaaja on yleensä vipu. Tässä avaaja on ykköstyypin vipu eli keinuvipu. Siinä voima ja kuorma liikkuvat eri suuntiin ja tukipiste on niiden välissä keskellä korkkia.



Juomatölkki avataan pienellä ykköstyypin vivulla. Sormien voima nostaa vivun toista päätä ylös. Tukipisteenä toimii keskellä oleva niitti. Toinen pää painuu alas ja työntää kuormana osan kantta tölkin sisään.

Jos lasipurkissa on alipaine, on kantta vaikea avata. Silloin keinuvipu auttaa. Sen avulla saa kantta väännettyä juuri sen verran, että ilmanpaine tasoittuu. Merkkinä siitä kuuluu sihahdus.





Lankkukeinu eli kiikkulauta on ykköstyypin vipu.

Myös vinttikaivo eli vipukaivo on ykköstyypin vipu. Sangollinen vettä nousee kaivosta helpommin, kun voimana toimiva vastapaino auttaa.


Tutustu kakkostyypin vipuun

Kakkostyypin vivussa käden liike pitenee, mutta voimaa tarvitaan vähemmän. Voiman ja kuorman liike on samansuuntainen.

Mitä lähempänä kuorma on tukipistettä ja mitä pidempi varsi on, sitä kevyemmin kuorma nousee.

Kruunukorkin avaaja on yleensä vipu. Tässä avaaja on kakkostyypin vipu. Sen tietää siitä, että käsi ja kruunukorkki liikkuvat samaan suuntaan. Munanleikkuri on myös kakkostyypin vipu. Tukipiste on vivun päässä, ja kuormaa edustaa nyt munan viipalointi. Käsi ja leikkaavat langat liikkuvat samaan suuntaan.



Polkupyörän käsijarru toimii vivulla. Kuormaa edustaa jarruvaijeri. Koska kuorma on voiman ja tukipisteen välissä, on kyseessä kakkostyypin vipu. Lävistin on kakkostyypin vipu. Tukipiste on vivun päässä. Sekä käsi että paperia leikkaavat pyöreät terät liikkuvat samaan suuntaan.




Palosammuttimen laukaisin on kakkostyypin vipu. Tukipiste on vivun päässä vasemmalla. Kuormana toimii tappi, joka avaa sammuttimen venttiilin. Kangaspuiden kaidepuu eli luha on kakkostyypin vipu. Sillä tiivistetään kudottavan kankaan langat.


Tutustu kolmostyypin vipuun

Kolmostyypin vivussa pieni liike saa aikaan suuren liikkeen vivun päässä. Voima on tukipisteen ja kuorman välissä.

Kolmostyypin vivulla kuorman nostaminen ei ole kevyempää. Sen sijaan pieni käden liike saa aikaiseksi suuren kuorman liikkeen.

Käsivarsi ja olkavarsi ovat kolmostyypin vipuja. Lihasten lyhyt liike saa käden liikkumaan pidemmän matkan. Kolmostyypin vipu sopii hyvin heittämiseen. Pallon saa lentämään kaksin verroin pidemmälle, kun pidentää käsi- ja olkavartta vielä tällaisella heittimellä.



Onkivapa on kolmostyypin vipu. Vasen käsi on tukipiste, oikea käsi on voima ja kuormana on tietenkin – iso kala. Sählymaila on kolmostyypin vipu. Voiman keskellä, tukipiste ylhäällä ja kuormana sählypallo. Rannevipillä pallo saadaan kovaan vauhtiin.


Tiivistelmä

  • Ykköstyypin vivussa tukipiste on keskellä: kiikkulauta.
  • Kakkostyypin ja kolmostyypin vivussa tukipiste on päässä: kottikärryt ja heitto-onki.
  • Yhteen liitetyt vivut muodostavat vivuston: haitarinosturi.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä