LISÄTIETOA:

Pehr (Pietari) Kalm (1716-1779) oli Carl von Linnen oppilaita ja yksi kaikkien aikojen tunnetuimpia suomalaisia tiedemiehiä maailmalla. Kalmia on kutsuttu Linnen lempioppilaaksi hänen opiskellessaan Uppsalan yliopistossa. Linne itse vieraili Turussa useamman kerran. Maailmanmaineensa Kalm hankki Linnen oppilaana. Linne lähetti Kalmin tutkimusmatkoille ensin Suomeen, Ruotsiin, Venäjälle ja Ukrainaan ja sitten useaksi vuodeksi Pohjois-Amerikkaan nykyisten Yhdysvaltojen ja Kanadan alueille (1747-1751). Tähän vaaralliseenkin matkaan perustuu hänen maailmanmaineensa. Kalm keräsi matkoillaan valtavan määrän kasvinäytteitä Linnen tutkittavaksi. Kalm itse kokeili Turussa monien tuomiensa kasvien viljelyä. Huonolla menestyksellä, suurin osa kasveista ei menestynyt Suomen oloissa.

Kalm kirjoitti laajan luonnontieteellisesti ja kansatieteellisesti arvokkaan kuvauksen Pohjois-Amerikan kahdesta tutkimusmatkasta. Kalm oli esimerkiksi ensimmäinen tieteellisen koulutuksen saanut luonnontietelijä, joka näki Niagaran vesiputoukset, ja hän tekikin niistä tarkat mittaukset kenttämuistiinpanoihinsa. Matkan jälkeen lehdissä ilmestyneet kirjoitukset saivat paljon huomiota, sillä Amerikan siirtolaisuus ja kiinnostus Amerikkaa kohtaan oli nousussa.

Matkalta palattuaan Kalm vietti suuren osan elämästään Turussa Turun akatemian taloustieteen professorina ja rehtorina mutta myös pappina ja kirkkoherrana. Hän perusti akatemialle tutkimuspuutarhoja ja opasti suomalaisia puutarhaviljelyn saloihin kehittämällä maan pappiloiden puutarhaviljelykulttuuria. Pappiloista puutarhaviljelyosaaminen levisi tavallisiin kotipuutarhoihin. Pehr Kalmin elämäntyön jälkiä on havaittavissa näillä seuduilla vieläkin ja pohjoisamerikkalaista alkuperää olevat villiviini, aitaorapihlaja ja tuoksuvatukka kasvavat edelleen pihoillamme muistoina Kalmin tutkimusmatkoista.

Toinen suuri suomalainen biologi oli akateemikko Ilkka Hanski (1953-2016). Hanski oli ekologi ja evoluutiobiologi. Hän oli alallaan maailman johtavia tutkijoita ja moninkertaisesti palkittu työstään arvokkaimmilla kansainvälisillä tiedepalkinnoilla. Hanski tunnetaan metapopulaatioteorian kehittäjänä. Hän työskenteli Helsingin yliopistossa. Vakavaan sairauteen toukokuussa 2016 menehtyneen Ilkka Hanskin muistokirjoituksen löydät Helsingin Sanomista. Täältä voit katsoa hänen biodiversiteettiaiheisen jäähyväisluentonsa. Luento on englanninkielinen ja videoitu pari kuukautta ennen Hanskin kuolemaa.