Soveltavat tehtävät (451–464)

Tehtävä 451

Mitä tarkoitetaan ytimen sidosenergialla? Hahmottele kuvaaja, josta ilmenee miten sidosenergia nukleonia kohti, eli sidososuus riippuu ytimen massaluvusta. Selitä tämän kuvaajan avulla, miksi energiaa vapautuu fissio- ja fuusioreaktiossa.

451

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Tehtävä 452

Selosta lyhyesti, missä suhteessa seuraavat säteilylajit ovat samanlaisia, ja missä suhteessa ne eroavat toisistaan:

a) alfasäteily ja beetasäteily

b) röntgensäteily ja gammasäteily

c) hehkulampun valo ja laserin valo

d) mikroaallot ja ultaviolettisäteily.

(FY YO Kevät 2000)

452

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Tehtävä 453

Espoon Otaniemessä sijaitsevan ydinreaktorin yhteydessä toimii uusi lääketieteellinen yksikkö, joka antaa potilaille ns. boorisieppaushoitoa (BNCT). Tässä täsmähoidossa boori saadaan kerääntymään aivokasvaimeen, jolloin kasvaimen booria sisältävät solut voidaan tuhota seuraavan ydinreaktion avulla:

 

[[$\quad ^1_0\text{n}+ {^{10}_{\ \ 5}\text{B}} \rightarrow {^{7}_{3}\text{Li}}+{^4_2\text{He}} $]]

 

Määritä litiumytimen ja alfahiukasen liike-energiat olettaen, että booriytimeen törmäävän neutronin liike-energia on mitätön reaktiossa vapautuvaan energiaan verrattuna.

(FY YO Kevät 2004)

453

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Tehtävä 454

Lyhytikäisen [[$^{12}\text{N}$]]-isotoopin [[$\beta^+$]]-hajoamisen tulosydin [[$^{12}\text{C}$]] jää hajoamisen jälkeen viritystilaan. Ydin siirtyy perustilaan emittoimalla gammafotonin, jonka energia on 15,102 MeV. Laske [[$^{12}\text{C}$]]-ytimen tässä gammaemissiossa saama liike-energia (rekyylienergia). Oletetaan, että ydin ei liiku fotonin emittoimissuunnassa ennen emissiota. Kuinka suuri on [[$^{12}\text{C}$]]-ytimen viritystilan energia?

(FY YO Kevät 2007)

454

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Tehtävä 455

Mangaaniytimen hajotessa syntyvä [[$^{54}\text{Cr}$]]-ydin emittoi fotonin, jonka energia on 0,835 MeV. Minkä vuoksi fotoni emittoituu? Kuinka suuren rekyylienergian kromiydin saa emissiotapahtumassa?

(FY YO Kevät 2001)

455

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Tehtävä 456

Tsernobylin ydinonnettomuuden jäljiltä Suomen luonnossa kiertää yhä beeta-aktiivista cesiumisotooppia [[$ ^{137}\text{Cs} $]] pieninä pitoisuuksina.

a) Kirjoita [[$ ^{137}\text{Cs} $]] hajoamisreaktio.

b) Hajoamistapahtumassa syntyy yleensä myös gammasäteilyä, jonka aallonpituus on 1,874 pm. Noin 10 % tapauksista gammasäteilyä ei kuitenkaan esiinny, vaan ydin luovuttaa viritysenergiansa suoraan atomin elektroniverholle, josta sinkoutuu elektroni (ilmiö tunnetaan sisäisenä konversiona). Laske oheista taulukkoa hyväksi käyttäen atomin K-kuorelta irtoavan konversioelektronin liike-energia.

Elektronin sidosenergioita eri elektronikuorilla:

Alkuaine EK/keV EL/keV
Xe 34,57 4,79
Cs 35,99 5,01
Ba 37,44 5,25

456

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Tehtävä 457

Radioaktiivista isotooppia sisältävässä näytteessä tapahtuvien hajoamisten lukumäärä mitattiin minuutin välein 12 s ajan. Mittaustulokset on esitetty oheisessa taulukossa:

[[$t\text{ (min)}$]] 0 1 2 3 4 5 6 7 8
hajoamisten lukumäärä 451 420 383 369 334 319 305 277 260

a) Osoita, että eksponentiaalinen malli kuvaa aktiivisuuden kehittymistä paremmin kuin lineaarinen.

b) Määritä näytteen puoliintumisaika ja hajoamisvakio.

457

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Tehtävä 458

Lontoossa asuneen venäläisen Aleksandr Litvinenkon myrkytyskuolema marraskuussa 2006 sai tiedotusvälineissä suurta huomiota. Kuoleman uskottiin aiheutuneen [[$\alpha$]]-radioaktiivisesta poloniumin isotoopista [[$^{210}\text{Po}$]]. Isotooppia voidaan valmistaa tuottamalla ensin ydinreaktiossa luonnonvismutista lyhytikäistä radioisotooppia [[$^{210}\text{Bi}$]], jonka hajoamistuotteena syntyy isotooppia [[$^{210}\text{Po}$]].

a) Kirjoita [[$^{210}\text{Bi}$]]:n tuottoreaktion yhtälö sekä [[$^{210}\text{Bi}$]] ja [[$^{210}\text{Po}$]] hajoamisreaktioiden yhtälöt.

b) Miksi [[$^{210}\text{Po}$]] on vaarallista erityisesti vasta kehon sisälle joutuessaan?

c) Kuinka monta radioaktiivista hajoamista sekunnissa tapahtuu yhdessä mikrogrammassa [[$^{210}\text{Po}$]] -isotooppia?

(FY YO Kevät 2008)

458

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Tehtävä 459

Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuus v. 1986 aiheutti Suomeen merkittävän radioaktiivisen laskeuman. Keskimääräinen cesium-137 -aktiivisuus vuosi onnettomuuden jälkeen oli 11 kBq neliömetriä kohden.

a) Määritä kuinka suuri oli Suomeen kulkeutuneen Cesiumin kokonaismassa.

b) Laske, minä vuonna cesiumin aktiivisuus on vähentynyt 5,0 %:iin alkuperäisestä.

Kuva: Tsernobylin tuhoutuneen reaktorin suojakuori kaukaa kuvattuna.

459

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Tehtävä 460

Radioaktiivisessa hajoamisessa vapautuvaa energiaa voidaan hyödyntää avaruusluotaimen energialähteenä nk. ydinparistossa. Hajoamisreaktioissa vapautuva energia muuttuu lämmöksi ja edelleen sähköksi lämpöpareissa. Sopiva isotooppi tähän on alfahajoava plutonium-238. Plutonium-238-isotoopin massa on 238,049553 u ja puoliintumisaika 87,7 vuotta.

a) Selitä, miksi ydinpariston teho laskee ajan mittaan.

b) Määritä yhdessä plutoniumytimen hajoamisessa vapautuva energia.

c) Kuinka suuri massa plutoniumia vaaditaan 1,0 kilowatin sähkötehon tuottamiseen? Termoparin hyötysuhde on 0,050.

Kuva: Voyager-luotaimen ydinparisto.

460

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Tehtävä 461

Amerikium-241 -isotoopin lähettämää säteilyä mitattiin säteilymittarilla tunnin ajan. Mittaustulokset on esitetty oheisessa liitetiedostossa.

a) Esitä pulssimäärä ajan suhteen graafisesti.

b) Säteilymittarin voidaan olettaa havaitsevan n. 10% näytteen lähettämästä säteilystä. Arvioi tämän nojalla lähteen kokonaisaktiivisuus sekä aktiivisen isotoopin massa.

c) Muodosta mittaustuloksista histogrammi. Mitä ilmiöstä voidaan päätellä histogrammin muodon perusteella?

461

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Tehtävä 462

Strontium-87 ja Rubidium-87 -isotooppien suhde määritettiin eräässä mineraalinäytteessä. Rubiumin määrä oli 25-kertainen strontiumiin verrattuna. Määritä näytteen ikä oletuksella, että kaikki strontium on syntynyt rubidiumin beetahajoamisreaktioissa. Rubidiumin puoliintumisaika on [[$ 4,68\cdot 10^{10} $]]​ vuotta.

462

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Tehtävä 463

Yhden teorian mukaan aurinkokuntamme on saanut alkunsa supernovaräjähdyksestä. Oletetaan, että supernovassa oli uraani-isotooppeja U-235 ja U-238 yhtä runsaasti. Nykyisin suhteelliset runsaudet maan päällä ovat 0,72 % (U-235) ja 99,3 % (U-238). Laske tämän perusteella aurinkokunnan ikä, kun U-235 -isotoopin puoliintumisaika on 7,04·108 a ja U-238-isotoopin 4,47·109 a.

(FY YO Kevät 1989)

463

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Tehtävä 464

Pistemäisestä lähteestä tulevan gammasäteilyn voimakkuutta mitattiin geigerputkella. Kun putken etäisyyttä säteilylähteestä muutettiin, laskentataajuus I pieneni oheisen taulukon mukaisesti.

[[$r\text{ (cm)}$]] 8 10 15 20 25 30 35 40 50
[[$I\text{ (pulssia/s)}$]] 656 420 187 104 67 47 34 25 17

a) Piirrä [[$ I=I(r)$]]-kuvaaja.

b) Millainen matemaattinen riippuvuus näyttää vallitsevan säteilyn voimakkuuden ja etäisyyden välillä? Selitä, miksi laskentataajuus pienenee em. tavalla, vaikka ilma ei juurikaan absorboi gammasäteilyä.

(FY YO Kevät 1997)

464

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.