Etuvastuksella tarkoitetaan yleensä tavallista vastusta, jonka tarkoitus on rajoittaa maksimivirtaa ja siten suojata jotain muuta komponenttia, jonka "edessä" se on. Etuvastus kytketään suojattavan komponentin kanssa sarjaan, jotta se rajoittaa komponentin läpi kulkevaa virtaa.

Kondensaattoria varatessa etuvastus hidastaa latautumista ja purkautumista. Joskus tämä voi olla itsessään tavoitteena virran rajoittamisen lisäksi. Jos etuvastusta ei olisi, varautuminen tapahtuisi hyvin nopeasti. Ilman etuvastusta sähkövirtaa vastustaa ainoastaan johtimien ja kondensaattorin oma resistanssi. Kondensaattorin resistanssi on yleensä häviävän pieni, eikä sitä oteta huomioon.

Mitä suurempi resistanssi etuvastukselle valitaan, sitä pienempi sähkövirta virtapiirissä kulkee. Samalla kondensaattorin varautuminen kestää kauemmin. Sama pätee kondensaattoria purettaessa. Alla on samaa kondensaattoria ladattu samalla jännitteellä, mutta kahden resistanssiltaan erisuuren vastuksen läpi. Suurempi vastus rajoittaa virtaa enemmän (violetti käyrä), ja sähkövirran huippuarvo on pienempi. Tällöin kondensaattorin latautuminen kuitenkin kestää kauemmin. Koska latausjännite on ollut sama, siirtyvä varauskin on sama, eli käyrien alla olevat pinta-alat ovat keskenään yhtä suuret.

Diodin tapauksessa etuvastuksen merkitys on selkeästi diodin suojaaminen. Kynnysjännitteen ylittyessä diodin läpi kulkeva virta kasvaa hyvin voimakkaasti, joten pelkästään jännitettä säätämällä virta olisi hankala saada juuri sopivaksi. Kun diodin kanssa kytketään sarjaan etuvastus, virta ei kasva rajatta kynnysjännitteen ylittymisen jälkeenkään, vaan vastus rajoittaa sitä Ohmin lain [[$U=RI$]] mukaisesti.