Kaikki sähköopin ilmiöt perustuvat sähkövarauksiin ja niiden välisiin vuorovaikutuksiin. Sähkövarauksen ympärille syntyneet mallit ovat selittäneet arkisia sähkön ilmiöitä ja johtivat 1800-luvulla yhteiskunnan sähköistymiseen. Jo kauan ennen tätä ihminen on kuitenkin havainnoinut sähköön liittyviä ilmiöitä, esimerkiksi luonnossa esiintyviä jännitteitä (sähköankeriaat) ja hankaussähkön aiheuttamia sähköpurkauksia. Monissa kielissä sähköstä käytetäänkin sanaa, joka on peräisin latinan ja kreikan meripihkaa tarkoittavista sanoista electrum, electron. Meripihka on yksi aineista, jonka kanssa havaitaan helposti voimakkaita hankaussähköilmiöitä. Sähkön merkityksessä tätä sanaa käytti ensimmäisenä englantilainen tiedemies William Gilbert (1544–1603).