Virtapiirin potentiaali ja jännite

• Virtapiirin jokaisessa pisteessä sähköisellä potentiaalilla [[$V$]] on jokin arvo. Kahden pisteen välinen potentiaaliero on jännite, [[$\Delta V=U$]].

Kirchhoffin II laki ja potentiaalikuvaaja

• Jos kuljetaan suljettua virtapiiriä pitkin lähtien mistä tahansa pisteestä siten, että palataan takaisin samaan pisteeseen, matkan varrella olevien potentiaalimuutosten täytyy olla yhteensä nolla​. [[$ \Sigma \Delta V=0 $]].
• Kuvan mukaisessa piirissä Kirchhoffin II lain mukainen yhtälö on [[$ U-R_1 I - R_2 I -R_3 I =0 $]]​.
• Piirin potentiaalissa tapahtuvat muutokset voidaan esittää kuvaajana, jossa paristot nostavat ja vastukset laskevat potentiaalia.

Maadoitus

• Maadoituksessa tietty virtapiirin kohta yhdistetään johteella maahan, jolloin tämän osan potentiaali asettuu nollaan volttiin. Ihmisen ollessa kosketuksissa maahan jaloistaan potentiaalieroa maadoitetun kohdan ja ihmisen välillä ei ole, ja sähköiskua ei voi tapahtua.​

Pariston sisäinen resistanssi

• Jännitelähteellä on sisäinen resistanssi [[$ R_{\text {s}} $]], jonka vuoksi se vastustaa sähkövirran kulkua.
• Lähdejännite [[$ E $]] on kuormittamattoman ja napajännite [[$ U $]] kuormitetun jännitelähteen napajännite.
• Napajännite muodostuu Kirchhoffin II lain mukaisesti, kun lähdejännitteestä vähenee sisäisen resistanssin aiheuttama potentiaalin alenema: [[$ U=E-R_{\text{s}}I $]]​.

Sähköteho

• Virtapiireissä tapahtuu energianmuutoksia. Jännitelähde tuo piiriin energiaa, joka muuntuu komponenteissa useimmiten lämmöksi, valoksi tai liikkeeksi. 
• Kulutukseen tai energian tuomiseen liittyvä sähköteho noudattaa lakia [[$P=UI$]]. Vastuksen teholle voidaan johtaa Joulen laki [[$P=RI^2$]].
• Paristossa kemiallista energiaa vapautuu virtapiiriin teholla [[$P=EI$]]. Pariston sisäinen resistanssi aiheuttaa pariston lämpenemistä teholla [[$P=R_{\text{s}} I^2$]].