Jääkaapin toiminta perustuu pakotettuihin olomuodon muutoksiin. Korkeapaineinen jäähdytysneste johdetaan jääkaapin sisäiseen putkistoon venttiilistä, jossa sen paine laskee huomattavasti. Paineen aleneminen saa nesteen höyrystymään. Höyrystyminen vaatii energiaa, joten neste ja jääkaapin sisäosat jäähtyvät. Prosessi saadaan jatkuvaksi, kun höyry puristetaan kompressorissa uudelleen korkeapaineiseksi nesteeksi. Nesteytyminen vapauttaa energiaa lämpönä ympäristöön, minkä vuoksi kompressointi toteutetaan jääkaapin takaosassa, josta lämpö siirtyy huoneilmaan. Jääkaapin rakenne on esitetty alla olevassa kuvassa.

Jääkaappi on esimerkki jäähdytyskoneesta, jonka yleinen energiakaavio on esitetty kuvassa jääkaapin rinnalla. Jäähdytyskone on laite, joka siirtää lämpöä kylmäsäiliöstä kuumaan säiliöön. Jäähdytyskoneen toiminta on siis lämpövoimakoneeseen verrattuna vastakkainen. Lämpö ei siirry itsestään kylmästä kuumaan, vaan sen siirtämiseksi pitää tehdä työtä. Jääkaapin tapauksessa työtä tehdään, kun jäähdytysnesteen muodostamaa höyryä puristetaan korkeaan paineeseen. Jääkaapin kompressori tarvitsee tähän energiaa sähköverkosta. Jääkaapin lisäksi esimerkiksi ilmalämpöpumppu on jäähdytyskone. Vaikka sitä käytetään lämmittämiseen, lämpöopin näkökulmasta se toimii jäähdytyskoneen tavoin ja jäähdyttää ulkoilmaa lämmittäessään sisäilmaa.