Olomuodon muutoksia ympäristössä
Haihtuminen ja kiehuminen
Vettä häviää avoimesta astiasta ajan kuluessa riippumatta lämpötilasta. Vettä höyrystyy ja sekoittuu ympäröivään ilmaan. Tämä on haihtumista. Haihtumista tapahtuu koko ajan nesteen pinnalta. Kiehuminen taas tarkoittaa tilannetta, jossa neste on kiehumispisteen lämpötilassa, ja jossa höyrystymistä tapahtuu kaikkialla nesteessä. Alla olevassa animaatiossa havainnollistetaan nesteen haihtumista avoimesta astiasta mikrotasolla. Kun kansi on päällä, se estää haihtumisen.
Animaatio on muokattu lähteestä The Concord Consortium (http://concord.org)
Kylläinen höyry
Avoimessa astiassa olevaa nestettä höyrystyy jatkuvasti. Tällöin nesteen määrä vähenee. Tutkitaan, mitä tapahtuu astian ollessa suljettu. Mitataan painetta suljetussa koeputkessa. Välillä 2...5 s koeputkeen lisätään siihen kiinnitetystä pipetistä etanolisekoitusta. Pipetin puristaminen aiheuttaa hetkellisen paineen nousun koeputkeen.
Paine kasvaa nesteen lisäämisen jälkeen. Tämä johtuu siitä, että samaan tilavuuteen tulee nesteen höyrystyessä enemmän kaasua. Paineen kasvu päättyy arvoon 104,8 kPa. Tässä vaiheessa höyrystymistä tapahtuu edelleen, mutta höyryä tiivistyy yhtä paljon nesteeksi. Tällöin höyry on kylläistä, eli ilman sekaan ei mahdu enempää höyryä. Mitattua suurinta painetta kutsutaan kylläisen höyryn paineeksi.
Nestekaasupullo
Kaasumainen aine voi tiivistyä nesteeksi kasvattamalla painetta. Ilmiötä hyödynnetään nestekaasupullossa, johon voidaan pakata suuri määrä polttoainetta pieneen tilaan. Nestekaasupullon paine ei alene, kun se sisältää nestettä. Kun venttiilistä päästetään kaasua ulos, sitä höyrystyy välittömästi lisää pullossa olevan nesteen pinnalta, kunnes pullon höyry tulee jälleen kylläiseksi. Höyrystyminen vaatii energiaa, joka siirtyy höyryyn ympäristöstä. Pullon ja sen sisältämän nesteen lämpötila laskee, minkä voi tuntea koskettaessa pulloa kädellä.
Kastepiste
Ilma sisältää tavanomaisissa olosuhteissa aina vesihöyryä. Ilman lämpötilasta riippuu, kuinka paljon höyryä siinä voi olla. Korkeammassa lämpötilassa höyryä mahtuu ilmaan enemmän kuin alhaisessa. Jos höyryä on suurin mahdollinen määrä, höyry on kylläistä. Tällöin sanotaan myös, että ilman suhteellinen kosteus on 100 %. Lämpötilaa, jossa höyry on kylläistä, kutsutaan kastepisteeksi. Jos kylläisen höyryn lämpötila laskee kastepisteen alapuolelle, osa höyrystä tiivistyy nesteeksi. Tiivistyminen tapahtuu pinnoille tai ilmassa olevien pienhiukkasten ympärille. Kun runsaasti vesihöyryä sisältävä ilma jäähtyy, osa höyrystä tiivistyy. Syntyy sumua.

