251. Protonin nopeus ja jännite
a. –
b. Kiihtyvyys on kääntäen verrannollinen levyjen väliseen etäisyyteen. Aika on suoraan verrannollinen levyjen väliseen etäisyyteen.

252. Röntgensäteilyn syntyminen
a. 1 000 V
b. Energia 2 ⋅ 10^-16 J, nopeus 20 000 km/s. 
c. Lyijy on tiheää ja absorboi hyvin syntyneen röntgensäteilyn.

253. Elektronisuihku tyhjiöputkessa
a. 17 Mm/s
b. 840 V

254. Auton antenni
a. 2,7 ⋅ ​10^-22 N  
b. 2,6 ⋅ 10^-22 N

255. Hiukkanen virtajohtimen magneettikentässä
a. 1,4 ⋅ 10^-11 N
b. ​–

256. Hiukkasen säde magneettikentässä
[[$ r=\dfrac{mv}{qB}$]], oleellista on johtaa lauseke itse

257. Revontulet
Vihje: Maan magneettikentän muoto

258. Elektronisuihku
a. 37 Mm/s
b. 2,4 mT

259. Lentokone ja hankaussähkö
a. Itään tai länteen riippuen siitä, kertyykö koneeseen positiivinen vai negatiivinen varaus.
b. 310 MC
c. Ei ole realistinen. Esimerkiksi käyttämällä pistevarauksen sähkökenttää havaitaan, että sähkökentän voimakkuus ylittää ilman läpilyöntikestävyyden vielä noin 770 kilometrin etäisyydellä lentokoneesta. Sähkövaraus varmasti purkautuisi salaman välityksellä.

260. Elektronin ominaisvaraus
1,79 · 10¹¹ C/kg, nykyinen arvo 1,76 · 10¹¹ C/kg

261. Radiohiiliajoitus
2,9 mm

262. Syklotroni
a. 0,77 T
b. 12 MHz

263. Ylivertainen massaspektrometri
1,32 kV ... 1,4 kV