Ultraviolettisäteily

Ultraviolettisäteily eli UV-säteily on lyhytaaltoisempaa kuin violetti näkyvä valo. Näkyvän valon tavoin ultraviolettisäteilyä syntyy hyvin kuumien aineiden rakenneosasten lämpöliikkeessä sekä atomien elektronikuoriin väliaikaisesti sitoutuneen energian vapautuessa.

Ultraviolettisäteilyn, kuten myös röntgen- ja gammasäteilyn, aallonpituus on sen verran pieni, että se on ionisoivaa säteilyä. Ionisoivalla säteilyllä on ihmisen terveyteen liittyviä haittavaikutuksia. Säteilyn suuresta energiasta johtuen atomien ja molekyylien väliset sidokset voivat rikkoutua, mistä aiheutuu haitallisia muutoksia solujen toiminnassa. Toisaalta matalaenergisin UV-säteily aikaansaa D-vitamiinia tuottavia reaktioita osuessaan ihoon. Maapallolla ilmakehän otsonikerros vähentää Auringosta tulevan UV-säteilyn määrää.

Ultraviolettisäteilyä hyödynnetään valontuotossa. Monet materiaalit fluoresoivat, eli lähettävät näkyvää valoa UV-säteilyn osuessa niihin. Tätä ilmiötä hyödynnetään esimerkiksi loisteputkien näkyvän valon tuottamisessa, setelien aitouden tarkastamisessa tai etsittäessä sormenjälkiä rikospaikalta.

Röntgensäteily

Röntgensäteilyä syntyy atomien elektronikuorissa, kun vapautuvan energian määrä on suuri. Lisäksi röntgensäteilyä vapautuu nopeasti liikkuvien sähkövarauksellisten hiukkasten törmätessä aineeseen. Ihminen tuottaa röntgensäteilyä röntgenputkissa ja hyödyntää sitä lääketieteellisenä kuvausmenetelmänä. Röntgensäteily sisältää enemmän energiaa kuin ultraviolettisäteily ja läpäisee pehmytkudokset, mutta pysähtyy luuhun. Röntgensäteilyä käytetään myös esineiden kuvantamisessa esimerkiksi lentokentillä tai tutkimaan aineen rakennetta. Tämä perustuu myös aineiden erilaiseen kykyyn absorboida röntgensäteilyä. Röntgensäteily on ionisoivaa säteilyä ja ihmisen terveydelle vaarallista, jos sille altistutaan liiallisesti.

Gammasäteily

Gammasäteilyä syntyy atomiytimien vapauttaessa energiaa tai alkeishiukkasten välisissä vuorovaikutuksissa. Gammasäteily on kaikkein suurienergisintä ja voimakkaimmin ionisoivaa säteilyä. Se läpäisee ainetta röntgensäteilyäkin helpommin ja on erittäin haitallista eläville organismeille. Gammasäteilyä käytetään sterilisoimaan elintarvikkeita. Se tuhoaa bakteerit elintarvikkeista. Gammasäteilyn erinomaista aineen läpäisykykyä hyödynnetään paksujen tai tiheiden kohteiden tutkimisessa. Kuvassa on gammasäteilyn läpivalaisema rekan perävaunu. Avaruuden aktiivisimmat kohteet, kvasaarit ja pulsarit, lähettävät gammasäteilyä.