Sähkömagneettisen säteilyn voimakkuus

Säteilyn mukana siirtyvää energiaa kuvataan intensiteetillä. Intensiteetti on sama suure, jolla kuvattiin äänen voimakkuutta Resonanssi 5 -oppikirjassa. Intensiteetti määritellään aaltoliikkeen sekunnin aikana neliömetrille tuomana energiamääränä.

Intensiteetti

[[$\qquad I=\dfrac{P}{A}$]],

[[$P$]] on säteilyn pinta-alalle [[$A$]] siirtämä teho, eli energia aikayksikköä kohden. Intensiteetin yksikkö W/m².

Lämpöliikkeen seurauksena syntyvässä säteilyssä on hyvin lähekkäin olevia vierekkäisiä aallonpituuksia, jolloin spektri näyttää jatkuvalta. Lämpötilasta riippuu, millä aallonpituuksilla kappale säteilee voimakkaimmin. Kappale on sitä kuumempi, mitä lyhytaaltoisempaa sen lähettämä säteily on.

Kuvassa alla esitetään Auringon spektri maanpinnalla. Auringon spektri on jatkuva. Vaaka-akselilla on säteilyn aallonpituus, jota on havainnollistettu väreillä näkyvän valon aallonpituusalueella. Pystyakselilla on säteilyn suhteellinen intensiteetti. Suhteellinen intensiteetti kertoo, kuinka suuri osa säteilystä on tiettyä aallonpituutta. Ilmakehä suodattaa näkyvää valoa lyhytaaltoisemman ultraviolettisäteilyn lähes kokonaan pois.

Hehkulampun valo syntyy hehkulangan lämpötilan noususta riittävän korkeaksi. Hehkulampun lähettämä spektri muistuttaa Auringon spektriä, mutta se säteilee voimakkaimmin infrapunasäteilyä näkyvän valon sijaan. Tämä johtuu siitä, että hehkulanka on Auringon pintaa kylmempi.

Kaikki sähkömagneettisen säteilyn lähteet eivät tuota jatkuvia spektrejä. Arkinen esimerkki on loisteputken lähettämä valo, jonka spektri on alla olevassa kuvassa. Loisteputken lähettämä valo koostuu jatkuvan spektrin sijaan vain joistakin aallonpituuksista. Riippuen loisteputken rakenteesta ja säteilyn painottumisesta eri aallonpituuksiin valo voi näyttää hieman sinertävältä tai kellertävältä valkoisen sijaan.

Laservalo ja ledit lähettävät vain yhtä aallonpituutta. Tällaista säteilyä kutsutaan monokromaattiseksi (kreikaksi mono = yksi, khroma = väri). Ohessa on punaisen laserin lähettämä spektri. Nykyään on olemassa myös valkoisia ledejä. Ne ovat todellisuudessa sinistä valoa säteileviä ledejä, joiden pinta on päällystetty fluoresoivalla aineella. Tällainen aine lähettää useita aallonpituuksia sinisen valon tai ultraviolettisäteilyn osuessa siihen.