Monivalinnat (601–603) Jaa 601. Valo ilman ja lasin rajapinnassa Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen Kuvassa on valonsäteen kulku ilman ja lasin rajapinnassa. Lasin taitekerroin vihreälle valolle on 1,58. Valon nopeus ilmassa on 300 000 km/s. 1. Kumpi aineista on ilma ja kumpi lasi? [[$n_1$]] on ilma ja [[$n_2$]] lasi. [[$n_1$]] on lasi ja [[$n_2$]] ilma. Koska valon kulkusuunta ei ole tiedossa, ei voida varmasti sanoa kumpi on lasi ja kumpi ilma. 2. Valonsäde etenee 34 asteen kulmassa pinnan normaaliin nähden lasissa. Missä kulmassa valo etenee ilmassa, asteen tarkkuudella? ° 3. Kuinka suuri on valon nopeus lasissa kolmen merkitsevän numeron tarkkuudella? km/s 4. Missä tilanteessa voi tapahtua kokonaisheijastus ilman ja lasin rajapinnassa? Valo tulee ilmasta lasiin riittävän suuressa kulmassa. Valo tulee lasista ilmaan riittävän suuressa kulmassa. Valo voi tulla joko lasista ilmaan tai ilmasta lasiin riittävän suuressa kulmassa. Kokonaisheijastusta ei tapahdu ilman ja lasin rajapinnassa missään tilanteessa. 5. Kuinka suuri on kokonaisheijastuksen rajakulma asteen tarkkuudella? ° Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen 602. Laservalo muovista ilmaan Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen Videolla on puoliympyrän muotoinen muovikappale, johon kohdistetaan valonsäde. 1. Mitä ilmiöitä videolla pääasiassa havaitaan? Heijastuminen Taittuminen Diffraktio Kokonaisheijastuminen 2. Kummassa aineessa valo etenee hitaammin? Muovissa Ilmassa Etenemisnopeudet ovat yhtä suuret. 3. Kummassa aineessa valon taajuus on pienempi? Muovissa Ilmassa Taajuudet ovat yhtä suuret. 4. Kummassa aineessa valon aallonpituus on pienempi? Muovissa Ilmassa Aallonpituudet ovat yhtä suuret. Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen 603. Valon ilmiöitä Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen 1. Mihin ilmiöön perustuu informaation siirtäminen valokuidussa? Taittumiseen Kokonaisheijastumiseen Interferenssiin Dispersioon 2. Mitä valkoiselle valolle tapahtuu, kun se ohjataan hilaan? Eri värit taittuvat eri tavoin. Eri värit etenevät eri suuntiin. Eri värit interferoivat vahvistavasti eri suunnissa. Eri värit taittuvat eri tavoin. 3. Saippuakuplassa nähdään värejä. Mihin ilmiö perustuu? Eri värit taittuvat eri tavoin kuplassa. Kalvon eri pinnoista heijastuneet valonsäteet interferoivat. Kuplan eri osat sirottavat värejä eri tavoin. Eri värit kokonaisheijastuvat eri suuntiin kuplasta. 4. Saippuakupla ohenee hyvin ohueksi juuri ennen puhkeamistaan. Miten tämä vaikuttaa nähtäviin väreihin? Värit häviävät. Osa väreistä häviää. Värien järjestys vaihtuu. Ei mitenkään. 5. Valkoinen valo kulkee prisman läpi. Se hajoaa väreihin eli tapahtuu valkoisen valon dispersio. Mistä ilmiö johtuu? Eri väreillä on erilainen taitekerroin prismalasissa ja mitä pidempi aallonpituus, sitä suurempi taitekerroin. Eri väreillä on erilainen taitekerroin prismalasissa ja mitä pidempi aallonpituus, sitä pienempi taitekerroin. Prismassa tapahtuu diffraktio ja hilayhtälön mukaan suunnan muutos on sitä suurempi, mitä pidempi aallonpituus on. Prismassa tapahtuu diffraktio ja hilayhtälön mukaan suunnan muutos on sitä pienempi, mitä pidempi aallonpituus on. Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen
601. Valo ilman ja lasin rajapinnassa Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen Kuvassa on valonsäteen kulku ilman ja lasin rajapinnassa. Lasin taitekerroin vihreälle valolle on 1,58. Valon nopeus ilmassa on 300 000 km/s. 1. Kumpi aineista on ilma ja kumpi lasi? [[$n_1$]] on ilma ja [[$n_2$]] lasi. [[$n_1$]] on lasi ja [[$n_2$]] ilma. Koska valon kulkusuunta ei ole tiedossa, ei voida varmasti sanoa kumpi on lasi ja kumpi ilma. 2. Valonsäde etenee 34 asteen kulmassa pinnan normaaliin nähden lasissa. Missä kulmassa valo etenee ilmassa, asteen tarkkuudella? ° 3. Kuinka suuri on valon nopeus lasissa kolmen merkitsevän numeron tarkkuudella? km/s 4. Missä tilanteessa voi tapahtua kokonaisheijastus ilman ja lasin rajapinnassa? Valo tulee ilmasta lasiin riittävän suuressa kulmassa. Valo tulee lasista ilmaan riittävän suuressa kulmassa. Valo voi tulla joko lasista ilmaan tai ilmasta lasiin riittävän suuressa kulmassa. Kokonaisheijastusta ei tapahdu ilman ja lasin rajapinnassa missään tilanteessa. 5. Kuinka suuri on kokonaisheijastuksen rajakulma asteen tarkkuudella? ° Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen
602. Laservalo muovista ilmaan Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen Videolla on puoliympyrän muotoinen muovikappale, johon kohdistetaan valonsäde. 1. Mitä ilmiöitä videolla pääasiassa havaitaan? Heijastuminen Taittuminen Diffraktio Kokonaisheijastuminen 2. Kummassa aineessa valo etenee hitaammin? Muovissa Ilmassa Etenemisnopeudet ovat yhtä suuret. 3. Kummassa aineessa valon taajuus on pienempi? Muovissa Ilmassa Taajuudet ovat yhtä suuret. 4. Kummassa aineessa valon aallonpituus on pienempi? Muovissa Ilmassa Aallonpituudet ovat yhtä suuret. Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen
603. Valon ilmiöitä Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen 1. Mihin ilmiöön perustuu informaation siirtäminen valokuidussa? Taittumiseen Kokonaisheijastumiseen Interferenssiin Dispersioon 2. Mitä valkoiselle valolle tapahtuu, kun se ohjataan hilaan? Eri värit taittuvat eri tavoin. Eri värit etenevät eri suuntiin. Eri värit interferoivat vahvistavasti eri suunnissa. Eri värit taittuvat eri tavoin. 3. Saippuakuplassa nähdään värejä. Mihin ilmiö perustuu? Eri värit taittuvat eri tavoin kuplassa. Kalvon eri pinnoista heijastuneet valonsäteet interferoivat. Kuplan eri osat sirottavat värejä eri tavoin. Eri värit kokonaisheijastuvat eri suuntiin kuplasta. 4. Saippuakupla ohenee hyvin ohueksi juuri ennen puhkeamistaan. Miten tämä vaikuttaa nähtäviin väreihin? Värit häviävät. Osa väreistä häviää. Värien järjestys vaihtuu. Ei mitenkään. 5. Valkoinen valo kulkee prisman läpi. Se hajoaa väreihin eli tapahtuu valkoisen valon dispersio. Mistä ilmiö johtuu? Eri väreillä on erilainen taitekerroin prismalasissa ja mitä pidempi aallonpituus, sitä suurempi taitekerroin. Eri väreillä on erilainen taitekerroin prismalasissa ja mitä pidempi aallonpituus, sitä pienempi taitekerroin. Prismassa tapahtuu diffraktio ja hilayhtälön mukaan suunnan muutos on sitä suurempi, mitä pidempi aallonpituus on. Prismassa tapahtuu diffraktio ja hilayhtälön mukaan suunnan muutos on sitä pienempi, mitä pidempi aallonpituus on. Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen