Uskonto

Oppiaineen tehtävä

Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys on tietoa, taitoja ja asennetta uskonnosta, katsomuksista ja etiikasta. Opetuksessa käsitellään opiskeltavaa uskontoa, uskonto- ja katsomusperinteitä Riihimäellä, Suomessa sekä muualla maailmassa. Opetus edistää uskontojen ja katsomusten monilukutaitoa.

Opetuksen tavoitteena on, että oppilas

• tuntee keskeiset asiat opiskeltavasta uskonnosta ja sen monimuotoisuudesta
• tuntee keskeisiä asioita muista uskonnoista ja uskonnottomuudesta
• osaa tarkastella uskontoja ja katsomuksia monipuolisesti eri näkökulmista
• tuntee keskeisiä asioita uskontokritiikistä ja katsomusten välisestä dialogista
• osaa kunnioittaa elämää, jokaisen ihmisarvoa sekä omaa ja toisen pyhää
• tuntee eettisen ajattelun perusteita ja osaa keskustella eettisistä kysymyksistä
• saa aineksia oma identiteetin, elämänkatsomuksen ja maailmankatsomuksen rakentamiseen
• kasvaa vastuulliseksi yhteisön ja yhteiskunnan jäseneksi ja maailmankansalaiseksi

Vuosiluokilla 3–6 perusopetuksen yleisenä tavoitteena on oppilaan oppijana kehittyminen. Uskonnon opetuksessa laajennetaan ja syvennetään oman uskonnon perustietoja. Opetuksessa perehdytään opiskeltavan uskonnon pyhiin kirjoihin ja kertomuksiin sekä keskeiseen oppiin, eettisiin periaatteisiin, rituaaleihin ja tapoihin. Oppilaita kannustetaan ihmettelyyn ja kyselyyn. Opetuksessa tutustutaan Suomen ja Euroopan uskonnollisiin juuriin sekä uskonnolliseen ja katsomukselliseen elämään nyky-Suomessa ja Euroopassa. Oppilaat harjaannuttavat medialukutaitoaan ja heitä ohjataan arvioimaan ja käyttämään eri lähteistä etsimäänsä tietoa sekä hyödyntämään sitä eri tilanteissa.

Opetuksessa käsitellään lasten oikeuksia ja yksilön vastuuta omista teoistaan. Opetuksessa har- joitellaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä tuetaan oppilaita muodostamaan ja perustelemaan omia näkemyksiä. Oppilaita rohkaistaan ystävyyteen, myönteisen luokka- ja kouluyhteisön ra- kentamiseen sekä toimimaan syrjintää vastaan.

Uskonnon oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 3–6

Asioita tarkastellaan kerronnallisuuden, draaman, kokemuksellisuuden, toiminnallisuuden ja yh- teisöllisen oppimisen avulla. Keskeistä on opittavien asioiden alustava käsitteellistäminen. Us- konnon opetuksessa käytetään sisältöjen oppimista edistäviä tietoteknisiä sovelluksia siten, että oppilaiden oma aktiivisuus ja vuorovaikutus korostuvat. Opetuksessa korostetaan kiireettömyyttä ja keskustelua. Opetuksessa voidaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntää vierailuja ja vierailijoi- ta. Opetuksessa voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmäprojekteja myös oppiaineen eri oppimäärien kesken sekä oppiainerajat ylittäen. Tavoitteena on ilmentää koulussa edustettujen uskontojen ja katsomusten moninaisuutta kunnioittavasti.

Opetuksessa voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmäprojekteja myös oppiaineen eri oppimäärien kesken sekä oppiainerajat ylittäen. Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti ja vuorovaikutteisesti tieto- ja viestintäteknologiaa. Kertomuksia, musiikkia, kuvataidetta, leikkiä, draamaa sekä vierailijoita ja vierailuja eri kohteisiin käytetään tukemaan monipuolista työskentelyä ja oppimisen iloa. Riihimäellä uskonnon opetuksessa otetaan huomioon kaupungin tarjoamat mahdollisuudet: kulttuurien moninaisuus omassa luokassa, koulussa ja asuinalueella, museot ja näyttelyt, uskonnolliset yhteisöt (paikallisseurakunnat) ja kansalaisjärjestöt.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki uskonnossa vuosiluokilla 3–6

Oppimäärien toteutuksessa tehdään toimintaan ja opetukseen liittyvät ratkaisut huomioiden op- pilaiden erilaiset uskonnolliset ja katsomukselliset taustat ja kehittyvä kielitaito. Keskeisten kä- sitteiden ymmärtämistä tuetaan. Opetuksessa luodaan oppimista ja osallisuutta edistäviä yhteisiä tilanteita sekä ohjataan ja vahvistetaan oppilaan opiskelutaitoja ja oma-aloitteisuutta.

Oppilaan oppimisen arviointi uskonnossa vuosiluokilla 3–6

Uskonnon opetuksessa oppimisen arviointi on ohjaavaa ja kannustavaa. Palautteella pyritään rohkaisemaan oppilasta perehtymään ja tutkimaan uskontojen keskeisiä lähteitä ja piirteitä sekä tekemään asioista omia tulkintoja. Arvioinnissa otetaan huomioon monimuotoiset kirjallisen ja suullisen tuottamisen tavat sekä muun tekemisen ja ilmaisumuotojen kautta osoitettu osaaminen. Tärkeää on niiden kautta osoitettu taito ilmaista itseään ja ajatuksiaan. Yksityiskohtaisen muis- tamisen sijaan arvioinissa kiinnitetään erityisesti huomiota tiedon soveltamiseen sekä ajattelun kehittymiseen.

Uskonnon sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaan osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää uskonnon valtakunnallisia arviointikri- teereitä.

Lisäksi otetaan huomioon kaupungin ja koulun yhteiset linjaukset arvioinnista.