2.2 Esiopetuksen tehtävä osana oppimisen polkua

2.2. Esiopetuksen tehtävä osana oppimisen polkua, Lopen paikallinen tarkennus

Lopella esiopetuksen tavoitteena on tukea lasten oppimista, kasvua ja kehitystä leikin ja myönteisten oppimiskokemusten kautta. Lapset ovat vahvasti mukana rakentamassa oppimis- ja leikkiympäristöjä: esimerkiksi keskusteluista lasten kanssa, leikeistä ja eri tilanteiden havainnoimisesta nousevat toiveet otetaan huomioon oppimis- ja leikkiympäristöjä suunnitellessa. Lopen esiopetuksessa pedagoginen dokumentointi ja projektityöskentely tukevat lasten osallistumista ja näkemysten huomioonottamista. Huoltajien tärkeä merkitys huomioidaan toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa esimerkiksi esiopetussuunnitelmaa tehtäessä. Moniammatillista yhteistyötä tehdään esimerkiksi kasvun ja oppimisen tuen (ks. luku 5) ja oppilashuollon järjestämiseen liittyen (ks. luku 6.1).

Lopen esiopetuksessa luodaan johdonmukaisesti etenevä, lapsen kasvua ja oppimista tukeva oppimisen polku toimivalla yhteistyöllä lasten huoltajien, muun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa. Henkilöstö tuntee oppimisen polun eri vaiheet ja heidän osaamistaan arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti esimerkiksi kehityskeskusteluiden ja koulutuksien avulla.

Lopella tehdään yksikkötasolla vuosittain esiopetuksen vuosisuunnitelma, joka perustuu valtakunnallisiin esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Jokaiselle lapselle laaditaan yhdessä huoltajien kanssa yksilöllinen oppimissuunnitelma, johon kirjataan lapsen oppimiseen ja kehitykseen liittyvät tärkeimmät tavoitteet esiopetusvuoden ajalle. Näiden pohjalta laaditaan esiopetusryhmän yhteiset lukukauden keskeiset tavoitteet.

Lasten kokonaisvaltaista kehitystä seurataan ja tuetaan jatkuvasti esiopetuksen arjessa, näin myös ennaltaehkäistään mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. Tärkeää on, että lapselle muodostuu myönteinen käsitys itsestään oppijana ja ihmisenä. Tähän päästään luomalla myönteinen, lasta arvostava ja kannustava ilmapiiri, jossa jokainen saa mahdollisimman paljon myönteisiä oppimiskokemuksia. Lopen esiopetuksessa opitaan uutta ja harjoitellaan toisia arvostavaa vuorovaikutusta leikin ja mielikuvituksen kautta. Lapset tutustuvat lähiympäristöön ja heille tarjotaan mahdollisuuksia erilaisiin ilmaisun muotoihin ja kokemuksiin monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä lasten omia mielenkiinnonkohteita huomioiden.

0 kommenttia

Johdonmukainen kokonaisuus

On tärkeää, että varhaiskasvatus, siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lasten kasvun ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Laadukkaan kokonaisuuden lähtökohtana on, että opettajat sekä muu henkilöstö tuntevat oppimisen polun eri vaiheet, niiden keskeiset tavoitteet, ominaispiirteet ja käytännöt. Lasten kasvun tukemisen ja oppimisen sujuvuuden vuoksi siirtymävaiheet suunnitellaan ja niitä arvioidaan yhdessä luvussa 3.3 kuvatulla tavalla. Opetus- ja muu henkilöstö tekevät huoltajien kanssa yhteistyötä lasten oppimisen polun kaikissa vaiheissa. Tavoitteena on, että kunkin lapsen oppimisen polku varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja edelleen perusopetukseen jatkuu joustavasti lapsen tarpeista lähtevänä. Tämän varmistamisessa henkilöstön yhteistyön ja osaamisen suunnitelmallisella johtamisella esiopetusyksiköissä ja opetuksen järjestäjän tasolla on tärkeä merkitys.

Esiopetuksen erityinen tavoite

Valtioneuvoston asetuksen[1] mukaan esiopetuksen erityisenä tavoitteena on edistää yhteistyössä huoltajien kanssa lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lasten sosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa leikin ja myönteisten oppimiskokemusten avulla. Esiopetuksessa käytetään varhaiskasvatukseen soveltuvaa pedagogiikkaa ja kunnioitetaan lasten mielenkiinnon kohteita opetuksen järjestämisessä. Leikki eri muodoissaan on vahvasti läsnä esiopetuksen toiminnassa. Huoltajat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Kasvun ja oppimisen tuen sekä oppilashuollon järjestämisessä tehdään tarvittaessa yhteistyötä monialaisesti.

[1] Valtioneuvoston asetus (422/2012) 5§

Esiopetus tavoitteellisena toimintana

Esiopetus on tavoitteellista toimintaa. Opetuksen tavoitteet määrittyvät opetussuunnitelman perusteiden ja niiden pohjalta laaditun paikallisen opetussuunnitelman mukaan. Lasten osaamistasolle ei opetussuunnitelmassa aseteta yhteisiä tavoitteita. Yksilöllisesti pohditut tavoitteet hyödyttävät lasten kasvua ja oppimista, joten opettaja keskustelee kunkin lapsen yksilöllisistä tarpeista, toiveista ja oppimisen tavoitteista lapsen ja hänen huoltajansa kanssa. Esiopetuksen henkilöstö ottaa nämä tarpeet ja toiveet huomioon opetusta suunniteltaessa sekä oppimisympäristöjen kehittämisessä. Tavoitteellisuuden lisäämiseksi opettaja voi yhteistyössä lapsen ja huoltajan kanssa laatia kullekin lapselle oppimissuunnitelman. Oppimissuunnitelma on laadittava, mikäli lapsi saa tehostettua tukea. Erityisen tuen piirissä oleville lapsille laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)[2].

[2] Perusopetuslaki 16 a§ 1 mom. (628/1998)

Esiopetuksen toimintatavat

Esiopetuksessa seurataan ja tuetaan kunkin lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä sekä hänen tietojensa ja taitojensa kehittymistä. Tavoitteena on samalla pyrkiä ennaltaehkäisemään mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. Lapsen minäkäsitys vahvistuu arvostavan vuorovaikutuksen, monipuolisten oppimiskokemusten sekä kannustavan palautteen avulla. Esiopetuksen aikana lapset tutustuvat lähiympäristöön, sen ihmisiin ja luontoon sekä näiden moninaisuuteen. Leikillä ja mielikuvituksen käytöllä on tärkeä merkitys lasten myönteisen kehityksen sekä uusien tietojen ja taitojen opettelun kannalta. Esiopetus tarjoaa lapsille tilaisuuksia vuorovaikutukseen, ilmaisun eri muotoihin ja uusiin kokemuksiin. Lasten mielenkiinnon kohteisiin tutustutaan yhdessä erilaisissa oppimisympäristöissä. Näin lapsille avautuu mahdollisuuksia ystävyyteen, oppimisen iloon ja uusiin kiinnostuksen kohteisiin.

Esiopetukseen osallistuminen

Kun huoltaja on ilmoittanut lapsen esiopetukseen, lähtökohtana on, että lapsi osallistuu kaikkeen toimintaan. Opettaja ja huoltaja sekä esiopetuksen järjestämiseen osallistuva henkilöstö kantavat yhdessä vastuun esiopetukseen osallistuvien lasten säännöllisestä osallistumisesta esiopetukseen.