5. Lapsen kasvun ja oppimisen tuki

5. Lapsen kasvun ja oppimisen tuki, Lopen paikallinen tarkennus

Kolmiportaisen tuen järjestäminen Lopella on kuvattu prosessikuvauksessa (liite). Tuen käytännön järjestämisessä vastuu on ryhmän lastentarhanopettajalla, varhaiskasvatuksen erityisopettajalla sekä päiväkodin johtajalla. He suunnittelevat ja toteuttavat tukea yhteistyössä lapsen huoltajien kanssa. Tuen portaat Lopella – kuviossa (liite) on kuvattu yleisessä tuessa toteutettavat ennaltaehkäisevät työtavat ja varhaisen puuttumisen toimintamallit esimerkiksi selkeän arjen rakenne.

Kasvun ja oppimisen tuen tarpeiden selvittämisessä lähtökohtana on esiopetuksen toiminta ja siitä saadut kokemukset ja havainnot sekä niiden arviointi. Lisäksi käytössä on lapsille tehtäviä kartoituksia. Kartoitusten perusteella varhaiskasvatuksen erityisopettaja voi tehdä tarkentavia lisäkartoituksia tuen tarpeen selvittämiseksi ja järjestämiseksi. Tuen tarvetta arvioidaan ja seurataan koko esiopetusvuoden ajan arjessa ja tekemällä kartoituksia tarpeen mukaan uudelleen tietyin väliajoin.

Tuki järjestetään yhteistyössä huoltajien, esiopetuksen henkilöstön ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan kesken. Lisäksi tuen määrästä ja laadusta riippuen mukana yhteistyössä ovat lasta hoitavat ja kuntouttavat tahot. Näitä voivat olla esimerkiksi varhaiskasvatuksen erityisopettaja, kunnan psykologi, neuvola, sosiaalitoimi, puhe-, toiminta- ja fysioterapeutit, perheneuvola ja koulun erityisopetuksen koordinaattori. Yhdessä kaikkien toimijoiden kesken laaditaan lapselle suunnitelma tuen käytännön järjestämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Lopen kunnassa on kolme erityisavustajaa. Heidän sijoittumisensa määritellään vuosittain tarpeen mukaan.

Lopella esiopetuksen ja alkuopetuksen yhteistyöhön ja tiedonsiirtoon liittyvät käytänteet on kuvattu seuraavassa Esiopetuksesta kouluun - vuosikellossa.

Yleinen tuki

Yleinen tuki on laadukkaan esiopetuksen perusta ja toisaalta laadukas esiopetus puolestaan takaa yleisen tuen onnistumisen. Sen pohjana toimii esiopetuksessa esiopetussuunnitelma. Yhteisölliset ja oppimisympäristöihin liittyvät ratkaisut ovat yleisen tuen tukimuotoja. Näitä voivat olla esimerkiksi esteettömyyteen liittyvät ratkaisut sekä oppimisvaikeuksien ennaltaehkäiseminen. Lopen varhaiskasvatuksen keskeinen painopistealue; positiivinen kasvatuksellinen vuorovaikutus, on yksi yleisen tuen onnistumisen elementti. Yleiseen tukeen kuuluvat arjen tukitoimet ovat esimerkiksi strukturoitu eli rakenteiltaan selkeä arki, pienryhmätoiminta sekä leikinohjaus. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan tuki ryhmälle kuuluu yleiseen tukeen.

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman laatimisen yhteydessä sovitaan vanhempien kanssa lapsen esiopetusvuoden tavoitteet. Esiopetuksen tärkeä tehtävä on, että kaikki saavat onnistumisen kokemuksia niin oppimisessa kuin ryhmässä toimimisessa. Kannustava työote ja palautteen antaminen tekevät edistymisen näkyväksi myös lapselle.

Mikäli yleinen tuki ei tunnu riittävältä, viedään lapsen asiat vanhempien luvalla monialaisen asiantuntijaryhmän arvioitavaksi. Lapsesta tehdään pedagoginen arvio, jonka perusteella hänet voidaan siirtää tehostettuun tukeen. Arvion tekevät varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja ryhmän lastentarhanopettaja.

Tehostettu tuki

Tehostetussa tuessa lapselle tehdään tehostetun tuen suunnitelma. Sen laatimiseen osallistuvat vanhemmat, lastentarhanopettaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja sekä mahdolliset terapeutit. Tehostetun tuen suunnitelmaan kirjataan lapsen vahvuudet, kiinnostuksen kohteet, konkreettiset tavoitteet ja pedagogiset ratkaisut tavoitteiden saavuttamiseksi. Lapsen yksilöllisiä tuen muotoja voivat olla esimerkiksi tukiviittomat ja/tai kuvat. Suunnitelmaan kirjataan myös yhteistyötahot ja sovitaan seurannasta.

Tehostetussa tuessa oleva lapsi on ryhmässä joko kahden paikalla tai ryhmässä on erityisavustaja. Mahdollisten erityismateriaalien ja -välineiden valmistus ja käyttö kuuluvat arkeen terapeuttien ja/tai varhaiskasvatuksen erityisopettajan ohjauksella ja tuella.

Tehostettua tukea arvioidaan säännöllisesti. Mikäli tuen koetaan olevan riittämätöntä, päättää monialainen asiantuntijaryhmä pedagogisen selvityksen tekemisestä. Selvitystä tehdessä kuullaan aina vanhempia. Selvityksen pohjalta kasvatus- ja koulutusjohtaja voi tehdä erityisen tuen päätöksen. Mikäli tuki on riittävää, jatketaan sitä ja tarkistetaan tavoitteet. Mikäli tukea ei enää koeta tarpeelliseksi, voidaan se purkaa ja siirtyä yleisen tuen piiriin.

Erityinen tuki

Esiopetuksessa olevalle erityistä tukea tarvitsevalle lapselle tehdään HOJKS eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Suunnitelman tekoon osallistuvat vanhemmat, lastentarhanopettaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja mahdolliset terapeutit. Suunnitelmassa tulee olla kirjattuna lapsen vahvuudet, mielenkiinnon kohteet, tavoitteet ja pedagogiset ratkaisut tavoitteiden saavuttamiseksi.

Erityistä tukea saavalle lapselle on tärkeää saada onnistumisen ja oppimisen kokemuksia. Tähän pyritään esiopetuksen, erityisopetuksen ja muiden tukimuotojen, esimerkiksi terapioiden, kokonaisuudella.

Erityisen tuen päätös voidaan purkaa, mikäli tuen tarve vähenee. Tällöin lapsi siirtyy tehostettuun tukeen. Mikäli lapsi on siirretty erityiseen tukeen esiopetusvuoden aikana, kannattaa päätöstä harvoin purkaa, koska tuen hyöty tulee näkyväksi pidemmällä aikavälillä.

Pidennetty oppivelvollisuus

Lapsen hoitotaho eli esimerkiksi sairaala voi suositella pidennettyä oppivelvollisuutta. Sen suorittamiseen on kolme vaihtoehtoa. Ensimmäisen mallin mukaan lapsi voi aloittaa esiopetuksessa 5-vuotiaana. Tällöin hän on kaksi vuotta esiopetuksessa. Toisessa vaihtoehdossa eli varhennetussa esiopetuksessa lapsi on lähipäiväkodissaan esiopetusryhmässä tai jossakin muussa ryhmässä tarvittavien tukitoimien tuella. Kolmannessa vaihtoehdossa esiopetus alkaa 6-vuotiaana, jolloin esiopetus kestää vuoden tai kaksi. Vuoden mallissa alkuopetus kestää kolme vuotta. Kaksivuotisen esiopetuksen päätös tehdään ensimmäisen vuoden aikana. Periaate on, että jokaisen lapsen kohdalla sovitaan yksilöllisesti lapselle sopiva koulupolku. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja keskustelee eri vaihtoehdoista vanhempien kanssa ja vanhemmat tekevät päätöksen esiteltyjen vaihtoehtojen pohjalta. Pidennetty oppivelvollisuus kestää 11 vuotta. Päätöksen pidennetystä oppivelvollisuudesta tekee kasvatus- ja koulutusjohtaja.