612/401/2012

OPS2016 Siv.ltk 24.1.2023

5.3 Suunnitelma kurinpitokeinojen ja kasvatuskeskustelun käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista.

1. JOHDANTO – Kohdan 5.3 esittelytekstiksi

Perusopetuslain 29 § mukaan opetuksen järjestäjän tulee opetussuunnitelman yhteydessä laatia ja ohjeistaa suunnitelma kurinpitokeinojen ja kasvatuskeskustelun käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista.

Opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että jokaisella sen alaisella koululla on käytössään kasvatuskeskustelujen ja kurinpitomenettelyjen toteuttamista koskeva suunnitelma. Suunnitelma voidaan laatia osana opetussuunnitelmaa tai erillisenä. Se voidaan laatia kokonaisuudessaan koulujen yhteisenä tai siten, että suunnitelman rakenne ja keskeiset toimintatapalinjaukset ovat yhteisiä ja suunnitelma täsmennetään koulukohtaisesti.

Suunnitelman laadinnassa on otettava huomioon, että kurinpidossa ja työrauhan turvaamisessa voidaan käyttää vain laissa mainittuja keinoja ja että näitä keinoja käytettäessä noudatetaan hallinnon yleisiä oikeusturvaperiaatteita. Keinojen käytön tulee perustua asiallisiin, yleisesti hyväksyttäviin ja objektiivisiin syihin. Samanlaisista teoista tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlainen seuraamus, kuitenkin siten, että tekojen toistuminen voidaan ottaa huomioon raskauttavana tekijänä. Kurinpitoseuraamusten tulee olla suhteessa tekoon. Myös oppilaan ikä ja kehitysvaihe otetaan huomioon. Kurinpidollisia keinoja ei saa käyttää oppilaita häpäisevällä tai loukkaavalla tavalla.

2. KASVATUSKESKUSTELU – Pääotsikot omaksi sivukseen kohdan 5.3 alle

Kasvatuskeskustelu on ensisijainen tapa puuttua oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen. Keskustelun tarkoituksena on yhdessä oppilaan kanssa yksilöidä toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti, kuulla oppilasta, selvittää laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä pohtia ratkaisukeskeisesti keinot tilanteen korjaamiseksi. Keskustelussa käydään myös läpi mahdolliset seuraamukset, mikäli rikkeet jatkuvat kasvatuskeskustelusta huolimatta.

Kasvatuskeskustelua käytetään tilanteissa, joissa oppilas on rikkonut koulun järjestyssääntöjä tai oppilaitoksessa yleisesti hyväksytyksi katsottuja käyttäytymisen normeja. Myös henkilökunnan tilannekohtaisten sääntöjen tai ohjeiden tarkoituksenmukainen huomiotta jättäminen voi johtaa kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelun enimmäispituus on kaksi tuntia ja se voidaan järjestää kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella. Kasvatuskeskustelu kirjataan ja siitä ilmoitetaan oppilaan huoltajille.

Kasvatuskeskustelun määrää opettaja tai rehtori ja siihen johtanut rike yksilöidään. Oppilas ei voi kieltäytyä kasvatuskeskustelusta. Huoltajalle voidaan varata mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun tai osaan siitä, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Koulun puolelta kasvatuskeskustelun järjestää luokanopettaja/luokanvalvoja tai jos tilanne vaatii kasvatuskeskusteluun johtaneen tilanteen yksityiskohtaista tuntemista, tilanteesta eniten tietävä opettaja. Kasvatuskeskustelu voidaan pitää myös tarkoituksenmukaisena työparina.

Kasvatuskeskustelussa voivat olla esimerkiksi seuraavat vaiheet:

1. Rike tapahtuu

• Luokanopettaja/aineenopettaja/luokanvalvoja saa tiedon oppilaan rikkomuksista.
• Luokanopettaja/aineenopettaja/luokanvalvoja ilmoittaa oppilaalle (tarvittaessa myös huoltajalle) kasvatuskeskusteluajankohdan
• kasvatuskeskustelun aikana huoltaja pyritään tavoittamaan puhelimella, oppilas itse kertoo huoltajalle rikkeensä. Opettaja jatkaa puhelua ja varmistaa, että asia on tullut oikein ymmärretyksi. (huoltajat kutsutaan tarvittaessa mukaan keskusteluun).
• Viimeistään toisessa samaan rikkeeseen liittyvässä kasvatuskeskustelussa on oltava mukana huoltaja.
• Kasvatuskeskustelu kirjataan.

2. Kasvatuskeskustelussa

• Oppilas kertoo omin sanoin, mitä on tapahtunut ja mikä meni väärin.
• Pyritään keskustellen siihen, että oppilas myöntää virheensä ja ottaa vastuun toiminnastaan, lupaa ettei sama toistu.
• Oppilas itse miettii miten tilanne korjataan. Sovitaan oppilaslähtöisesti yhdessä oikea toimintamalli vastaavissa tilanteissa jatkossa.
• Oppilas ymmärtää asian selvittämisen tärkeyden.

3. Kirjaaminen:

• Päivämäärä
• Oppilaan nimi
• Kasvatuskeskustelun syy
• Kasvatuskeskustelun pitäneen viranhaltijan nimi
• Kasvatuskeskustelun järjestämisaika ja – paikka (+kesto)
• Kasvatuskeskustelun mahdolliset muut osallistujat
• Keinot koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi
• Seurannasta sopiminen
• Huoltajalle ilmoittaminen

3. KURINPITOKEINOT

Kurinpidollisia keinoja ovat perusopetuslain mukaan jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen.

Jälki-istunto

Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi.

Jälki-istunnossa voidaan teettää kirjallisia tai suullisia tehtäviä, harjoituksia ja tehtäviä, joiden tulee olla kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia, oikeassa suhteessa oppilaan tekoon tai laiminlyöntiin sekä ikä ja kehitystaso huomioon ottaen oppilaalle sopivia. Oppilas voidaan myös velvoittaa istumaan hiljaa jälki-istunnon ajan.

Jälki-istuntoa ei voida järjestää siten, että oppilas joutuisi sen seurauksena jäämään pois opetussuunnitelman tai muun koulun toimintaa koskevan suunnitelman mukaisesta opetuksesta. Jälki-istunnot kirjataan. Jälki-istunto saatetaan tiedoksi huoltajalle ja siinä mainitaan jälki-istuntoon johtanut rike sekä jälki-istunnon toimeenpanopaikka ja –aika. Luokanopettaja/ -valvoja seuraa oppilaiden jälki-istuntojen kertymistä.

Kirjaaminen:

• Päivämäärä
• Oppilaan nimi
• Jälki-istunnon syy
• Jälki-istunnon määränneen viranhaltija nimi ja toimeenpanneen viranhaltijan nimi
• Jälki-istunnon järjestämisaika ja – paikka (+kesto)
• Huoltajalle ilmoittaminen

Kirjallinen varoitus

Toistuvissa ja vakavissa rikkeissä oppilaalle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Ennen kirjallisen varoituksen antamista oppilaalle on tehty selväksi, että toistuvien rikkeiden vuoksi hän on toiminnan jatkuessa vaarassa saada kirjallisen varoituksen. Kirjallinen varoitus voidaan antaa myös ilman ennakkovaroitusta, jos yksittäinen rike arvioidaan törkeäksi. Kirjallinen varoitus on kurinpitotoimi ja rehtori tekee siitä hallintopäätöksen. Päätöksessä varoitukseen johtaneet asiat yksilöidään ja kuvataan mahdollinen asiaan liittyvä kurinpitohistoria. Päätös viedään tiedoksi kunnan sivistyslautakunnalle.

Ennen kirjallisen varoituksen antamista asiasta on hankittava tarpeellinen selvitys ja oppilasta on kuultava. Kuulemiseen on annettava mahdollisuus myös huoltajalle. Pyritään siihen, että kuulemistilaisuuteen osallistuisivat oppilas, hänen huoltajansa, luokan opettaja / -ohjaaja sekä rehtori. Kuulemisesta laaditaan muistio, josta ilmenevät keskustelun johtaneet syyt, oppilaan ja huoltajan kommentit sekä keskustelun lopputulos.

Rehtori toimittaa päätöksestä kopion oppilaalle ja hänen huoltajalleen. Päätöksestä on 14 päivän muutoksenhakuoikeus hallinto-oikeudelta. Oppilaalle, jolle on annettu kirjallinen varoitus, on järjestettävä tarvittava oppilashuolto.

Määräaikainen erottaminen

Vakavissa rikkomuksissa tai jos oppilas jatkaa epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, voidaan oppilas erottaa koulusta enintään kolmeksi kuukaudeksi. Määräaikaisesta erottamisesta päättää sivistyslautakunta rehtorin esityksestä. Erottamisajan pituuteen vaikuttaa rikkomuksen vakavuus ja toistuvuus.

Ennen päätöksen tekemistä asiasta on hankittava tarpeellinen selvitys ja oppilasta on kuultava. Kuulemiseen on annettava mahdollisuus myös huoltajalle. Pyritään siihen, että kuulemistilaisuuteen osallistuisivat oppilas, hänen huoltajansa, luokan opettaja / -ohjaaja sekä rehtori. Kuulemisesta laaditaan muistio, josta ilmenevät keskustelun johtaneet syyt, oppilaan ja huoltajan kommentit sekä keskustelun lopputulos. Päätöksessä yksilöidään erottamiseen johtaneet asiat ja niihin liittyvä kurinpitohistoria, mainitaan erottamisen ajankohta sekä se, pannaanko päätös voimaan heti lainvoimaisuutta odottamatta. Erottamisasia käsitellään sivistyslautakunnassa ei-julkisena.

Päätökseen saa hakea muutosta 14 päivän kuluessa hallinto-oikeudelta. Pääsääntöisesti erottamispäätös pannaan täytäntöön sen saatua lainvoiman eli valitusajan kuluttua umpeen. Erottaminen voidaan kuitenkin panna täytäntöön heti, mikäli oppilas on käyttäytynyt niin väkivaltaisesti tai uhkaavasti, että turvallisuus koulussa on kärsinyt tai vakavasti vaarantunut ja on olemassa ilmeinen vaara, että uhkaava tai väkivaltainen käyttäytyminen toistuu.

Erotusaikana oppilaan opetus järjestetään siten, että se estää erotetun oppilaan jäämisen jälkeen opinnoissaan. Erotetulle oppilaalle laaditaan opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) erottamisajalle. Oppilaan erotusaikainen oppilashuolto on myös suunniteltava. Oppimissuunnitelman laatimisesta vastaavat yhteistyössä luokanopettaja / -valvoja, opinto-ohjaaja sekä osa-aikainen erityisopettaja. Oppilaalle ja oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle on varattava tilaisuus osallistua suunnitelman laatimiseen. Erotuksen aikaisen oppilashuollon suunnittelusta vastaavat koulun oppilashuollon työntekijät yhteistyössä luokanopettajan/ -valvojan kanssa.

4. MENETTELY RIKE-, VILPPI- JA HÄIRIÖTILANTEISSA

1. Oppitunnilta ja koulun järjestämästä tilaisuudesta poistaminen

Opettaja voi määrätä turvallisuutta vaarantavan tai opetusta häiritsevän oppilaan poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan. Oppilaan luokasta poistanut opettaja vastaa oppilaan valvonnasta. Käytännössä valvonta voidaan hoitaa siten, että oppilas määrätään opiskelemaan luokan välittömään läheisyyteen, jolloin opettaja voi valvoa häntä muun ryhmän opettamisen ohessa.

Oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa, kun hänet on poistettu luokkahuoneesta, muusta tilasta tai koulun tilaisuudesta tai kun oppilaan opetukseen osallistuminen on evätty jäljellä olevan ja sitä seuraavan työpäivän ajaksi.

Koulun järjestämillä tilaisuuksilla tarkoitetaan esimerkiksi juhlia, retkiä tai teemapäiviä. Turvallisuutta vaarantava tai tilaisuutta häiritsevä oppilas voidaan poistaa tilaisuudesta. Oppilaan opettaja tai rehtori tekee päätöksen oppilaan poistamisesta kyseisistä tilaisuuksista.

Poistumismääräyksestä ilmoitetaan oppilaan huoltajalle.

Vastarinta poistettaessa

Jos poistettava oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Rehtori ja opettaja voivat toimia yhdessä tai kumpikin erikseen.

Rajoituksia poistamiseen

Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslaissa.

Kirjallinen selvitys

Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle.

1. Opetuksen epääminen

Työrauhan turvaamiseksi oppilaan oikeus osallistua opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan tai muun henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.

Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan edellä mainitulla perusteella evätä myös seuraavaksi työpäiväksi, mikäli opetuksen järjestäjä tarvitsee aikaa suunnitella oppilaan paluuta takaisin opetukseen ja tarjota oppilaalle oppilashuollon palveluita sekä tukea turvallista paluuta opetukseen. Epäämisen aikana oppilaalle on järjestettävä 36h §:ssä tarkoitettuna oppilashuoltona mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti oppilashuollon psykologin tai kuraattorin kanssa. Lisäksi oppilaalle on järjestettävä muu hänen tarvitsemansa tuki epäämisen aikana ja oppilaan palatessa opetukseen. Oppilaalle tehdään suunnitelma palaamisen tukemiseksi.

Opetuksen epäämisestä ilmoitetaan aina huoltajalle ja tarvittaessa sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavalle viranomaiselle.

1. Vaaralliset ja häiritsevät esineet ja aineet

Opettajalla ja rehtorilla on perusopetuslain mukaan oikeus ottaa oppilaalta haltuun vaarallisia ja häiritseviä esineitä ja aineita.

Häiritsevän esineen tapauksessa opettaja ensin pyytää oppilasta lopettamaan häiritsevän käytön. Mikäli käyttö ei lopu, niin opettaja pyytää luovuttamaan esineen/aineen opettajalle. Oppilaan kieltäytyessä hänen käsketään viemään esine/aine rehtorille. Häiritsevää esinettä/ainetta ei oteta oppilaalta pois voimakeinoja käyttäen, vaan opetusta häiritsevä oppilas poistetaan tarvittaessa luokasta. Opettaja luovuttaa haltuun ottamansa esineen oppilaalle takaisin tunnin päätyttyä. Jos haltuun ottaja on ollut rehtori, hän luovuttaa esineen takaisin koulupäivän päätyttyä.

Mikäli oppilaalla on hallussaan vaarallisia esineitä/aineita, otetaan ne häneltä haltuun. Mikäli oppilas ei luovuta niitä vapaaehtoisesti, käytetään tarvittaessa perusopetuslain mukaisia voimakeinoja. Tarvittaessa pyydetään virka-apua poliisilta. Jos oppilaalla epäillään olevan hallussaan vaarallisia esineitä tai aineita, voidaan hänelle tehdä tarkastus. Oppilaan tavaroiden tarkastuksesta mainitaan tarkemmin kohdassa d.

Haltuun otoista ja tarkastuksista ilmoitetaan aina oppilaan huoltajalle mieluiten kasvotusten tai puhelimitse ja tehdään merkintä kurinpitotoimet-rekisteriin.

Vastarinta haltuunotossa

Jos haltuun otettavaa esinettä tai ainetta hallussaan pitävä oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää haltuun ottamisen, rehtorilla tai koulun opettajalla on oikeus käyttää sellaisia esineen tai aineen haltuun ottamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen.

Rajoituksia haltuunottoon

Oikeus käyttää voimakeinoja koskee vain oppilaan omaa tai muiden turvallisuutta vaarantavia esineitä tai aineita sekä esineitä tai aineita, joita käytetään oppimisen tai opetuksen häiritsemiseen. Haltuunotossa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.

Kirjallinen selvitys

Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle.

1. Oppilaan tavaroiden tarkastaminen

Jos on ilmeistä, että oppilaalla on hallussaan kielletty esine tai aine, jolla voidaan vaarantaa omaa tai muiden turvallisuutta eikä oppilas suostu luovuttamaan sitä pyynnöstä huolimatta, voidaan oppilaan mukana olevat tavarat, hänen hallussaan olevat koulun säilytystilat ja hänen vaatteensa päällisin puolin tarkastaa.

Ennen tarkastamista oppilaalle on ilmoitettava tarkastuksen syy. Tarkastuksessa on aina oltava läsnä kaksi täysi-ikäistä koulun henkilökuntaan kuuluvaa. Tarkastajan on oltava samaa sukupuolta tarkastettavan kanssa. Oppilaan pyynnöstä tarkastuksessa tulee olla läsnä hänen valitsemansa koulun henkilökuntaan kuuluva, jos tämä on saapuvilla. Jos turvallisuus ehdottomasti vaatii, voidaan tarkastuksen suoritustavasta poiketa.

Tarkastamisessa tulee aina noudattaa hienotunteisuutta eikä oppilaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja yksityisyyteen tule puuttua enempää kuin on välttämätöntä.

1. Kotitehtävien ja muiden laiminlyöntien valvottu suorittaminen

Luokilla 1-6 luokanopettaja vastaa oman luokkansa oppilaiden tehtävien teettämisestä.

Luokilla 7-9, aineenopettaja vastaa oman aineensa tehtävien teettämisestä yhteistyössä luokanvalvojan kanssa. Kyseessä ei ole jälki-istunnon kaltainen rangaistus, vaan käytännöllä pyritään korostamaan oppilaan omaa vastuuta opiskelustaan.

1. Oppilaan tahallisesti aiheuttaman vahingon korvaaminen

Vahingonkorvauksesta säädetään tarkemmin vahingonkorvauslaissa http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1974/19740412.

Vahingonteosta ilmoitetaan oppilaan huoltajille ja vahingonteon korvaamisesta sovitaan huoltajien kanssa tapauskohtaisesti. Mikäli oppilas sotkee koulun tiloja tahallisesti, hänet voidaan velvoittaa korjaamaan jälkensä valvotusti. Oppilaan oman vastuun toteutumisen vuoksi pyritään siihen, että aina mahdollisuuksien mukaan oppilas itse korjaisi aiheuttamansa vahingon. Korjaamisessa on huomioitava oppilaan ikä ja kehitystaso.

Vahingon korjaamisen vuoksi oppilas ei saa jäädä pois opetuksesta.

Mikäli vahingon korjaaminen tapahtuu kouluajan ulkopuolella, ilmoitetaan siitä oppilaan huoltajille.