Petäjäveden perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu suomenkielistä opetusta varten pääosin yhteisenä kunnan kaikille peruskouluille. Opetussuunnitelma on työstetty ja se julkaistaan Pedanet-alustalla sähköisesti. Sen rakenne noudattaa valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteita, jonka lukujen alkuun on kirjoitettu paikallisesti päätettävät asiat.

Opetussuunnitelmatyöhön valmistauduttiin päivittämällä perusopetuksen arvot ja strategia, jotka pohjautuvat Petäjäveden kunnan arvoihin ja strategiaan.

Opetussuunnitelman työstämiseen osallistuivat koko kunnan perusopetuksen henkilöstö, huoltajat, oppilaat sekä oppilashuollon henkilöstö. Työtä ohjasi ja koordinoi OPS-ohjausryhmä, jossa oli edustus sivistyslautakunnasta. OPS-ohjausryhmä koordinoi perusopetuksen ja esiopetuksen opetussuunnitelmien tekemistä. Työtä ja vastuuta jaettiin eri ryhmille tarkoituksenmukaisesti. Ainekohtaiset opetussuunnitelmat laadittiin työryhmissä, joissa oli opettajia eri luokka-asteilta. Oppilaita ja huoltajia kuultiin mm. kyselyiden avulla.

Opetussuunnitelmaa täydentävät esimerkiksi esiopetuksen opetussuunnitelma, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, perusopetuksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, maakunnallinen tietostrategia sekä koulujen lukuvuosisuunnitelmat.

Opetus järjestetään pääsääntöisesti vuosiluokittain etenevästi ja ainejakoisesti. Opetusta voidaan järjestää myös yhdysluokkaopetuksena, jolloin on mahdollista käyttää vuorokurssiperiaatettta. Opetusta toteutetaan myös eheyttäen. Vuosiluokkiin sitomatonta opetusta järjestetään rehtorin päätöksellä yksittäisille oppilaille.

Petäjäveden paikallinen tuntijako löytyy liitteestä Petäjäveden perusopetuksen tuntijako.

Tiedonsiirrolla nivelvaiheissa sekä yhteistyöllä vuosiluokkakokonaisuuksien välillä varmistetaan, että edellytykset siirtymiseen ovat kunnossa. Oppilasta tuetaan monipuolisesti hänen hakeutuessaan toisen asteen koulutukseen. Nivelvaiheet on kuvattu tarkemmin alaluvussa 5.2. Yhteistyö.

Petäjäveden perusopetuksessa opetetaan 2. luokalta alkaen A1-kielenä englantia ja 6. luokalta alkaen toisena kotimaisena B1-kielenä ruotsia. 8. luokalla alkavat valinnaiset kielet ja muut valinnaisaineet on esitelty luvussa 12 Valinnaisuus perusopetuksessa.

Oppilaanohjaus

Oppilaiden ohjaaminen kuuluu kaikille koulun aikuisille. Työn- ja vastuunjako sekä rakenteet on kuvattu Petäjäveden perusopetuksen ohjaussuunnitelmassa. Siinä määritellään ohjauksen rakenteet, tavoitteet, käytänteet ja arviointi. Oppilaanohjauksen työt ja vastuut on jaettu seuraavasti:

-Rehtorilla on vastuu riittävien resurssien ohjaamisesta ohjaustoimintaan ja ohjauksen kokonaissuunnitelmasta.

-Opinto-ohjaaja on päävastuussa opinto-ohjauksen suunnittelusta ja toteuttamisesta yhteistyössä muiden kanssa. Opinto-ohjaaja suunnittelee ja järjestää TET-jaksot sekä tutustumiskäynnit toisen asteen oppilaitoksiin.

-Luokanohjaaja tai luokanopettaja ohjaa oppilaiden koulunkäyntiä, arvioi opiskelun etenemistä sekä pitää yhteyttä huoltajiin.

-Aineenopettaja ohjaa ja arvioi oman oppiaineensa opiskelua sekä pitää yhteyttä huoltajiin.

-Erityisopettaja ohjaa ja tukee oppilasta, joka tarvitsee tukea esimerkiksi oppimis-, keskittymis- tai oman toiminnan ohjauksen vaikeuksien takia sekä pitää yhteyttä huoltajiin.

-Koulunkäynninohjaaja avustaa ja ohjaa oppilasta erilaisissa oppimistilanteissa oman toimenkuvansa mukaan.

-Koulusihteeri auttaa huoltajia ja oppilaita sähköisessä yhteydenpidossa sekä kuljetus- ja todistusasioissa.

-Koulukuraattori tukee oppilaan koulunkäyntiä ja sosiaalista hyvinvointia.

-Koulupsykologi tukee ja ohjaa nuoren psyykkistä hyvinvointia ja oppimista sekä tekee oppimiseen ja mielenterveyteen liittyviä selvityksiä.

-Terveydenhoitaja tukee, arvioi ja seuraa nuoren kasvua ja kehitystä sekä suunnittelee ja toteuttaa ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa.

-Tukioppilaat, kummioppilaat, oppilaskunta ja muut vastuuoppilaat osallistuvat koulun toiminnan kehittämiseen ja luovat hyvää ja kannustavaa ilmapiiriä koulussa.

-Muu henkilökunta osallistuu koulun kasvatustavoitteiden toteuttamiseen tukemalla ja ohjaamalla oppilaita sekä vastaa toimenkuvansa mukaan koulutyön sujumisesta.

Ohjauksen toimintatapoja ovat:

-luokkamuotoinen ohjaus
-henkilökohtainen ohjaus ja pienryhmäohjaus
-työelämäyhteistyö
-kodin ja koulun yhteistyö
-yhteistyö toisen asteen oppilaitoksen kanssa
-yhteistyö muiden toimijoiden kanssa
-nivelvaiheyhteistyö
-siirtyminen alakoulusta yläkouluun
-siirtyminen yläkoulusta jatko-opintoihin
-jälkiohjaus
-maahanmuuttajaoppilaan ohjaus erityistilanteissa

Ohjaustyötä tehdään säännöllisesti oppilashuollon monialaisen verkoston (alaluku 8.1.) ja terveydenhuollon verkostojen kanssa.

Huoltajille annetaan riittävästi tietoa oppilaan koulunkäynnistä, koulun käytänteistä ja arvioinnista sekä tarvittaessa ohjausta oppilaan kasvun tai oppimisen tukemisessa.

Työelämäyhteistyön tavoitteena on, että oppilas hankkii omakohtaista tietoa ja kokemuksia eri ammattialoista, työelämästä ja yrittäjyydestä tulevaisuuden suunnittelun pohjaksi. Opetuksen järjestämistä koskevassa vuosittaisessa suunnitelmassa määritellään, miten yhteistyö työ- ja elinkeinoelämän kanssa toteutetaan. Yhteistyön keskeisen osan muodostavat työelämään tutustumisjaksot (TET) ja yritysvierailut. Oppilaanohjauksella on tärkeä rooli yhteistyön suunnittelussa, jotta oppilaille muodostuu realistinen kuva ammattialoista ja työelämästä. Työelämään tutustumista on kuvattu myös alaluvussa 15.14.19 Oppilaanohjaus.

[1] Valtioneuvoston asetus (422/2012)