1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohajaavat periaatteet
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet
Opetuksen järjestäjällä on vastuu paikallisen opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä[1]. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatustyön, opetuksen, oppimisen arvioinnin ja tuen, ohjauksen ja oppilashuollon, kodin ja koulun yhteistyön sekä muun toiminnan järjestämisestä ja toteuttamisesta. Siinä täydennetään japainotetaan opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä tavoitteita, toimintaa ohjaavia linjauksia, keskeisiä sisältöjä ja muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja paikallisesta näkökulmasta. Opetuksen järjestäjäottaa opetussuunnitelmaa laatiessaan huomioon oppilaiden tarpeet, paikalliset erityispiirteet sekä itsearvioinnin ja kehittämistyön tulokset.
Opetussuunnitelman tehtävänä on edistää opetuksen laadun jatkuvaa kehittämistä ja vahvistaa koulutuksellista jatkumoa. Se luo perustan esiopetuksesta perusopetukseen ja perusopetuksesta seuraavaan koulutusvaiheeseen siirtymiselle. Laadinnassa otetaan huomioon muut paikalliset suunnitelmat kuten
- mahdollinen varhaiskasvatuksen suunnitelma
- esiopetuksen opetussuunnitelma
- mahdollinen perusopetukseen valmistavan opetuksen suunnitelma
- mahdollinen aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma
- lastensuojelulain mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma[2]
- yhdenvertaisuuslain mukainen yhdenvertaisuussuunnitelma[3]
- mahdollinen kestävän kehityksen tai kulttuurikasvatuksen suunnitelma sekä muut opetuksen järjestäjän tekemät, erityisesti koulutusta, lapsia, nuoria ja perheitä koskevat suunnitelmat ja päätökset.
Opetuksen järjestäjä hyväksyy opetussuunnitelman erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä, saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa opetusta varten[4]. Paikallinen opetussuunnitelma voidaan laatia kaikille saman opetuksen järjestäjän kouluille yhteisenä tai siten, että suunnitelma sisältää opetuksen järjestäjän yhteisiä sekä useamman koulun yhteisiä ja/tai koulukohtaisia osioita. Päätökset laatimistavasta tekee opetuksen järjestäjä. Opetuksen järjestäjät voivat sopia myös järjestäjärajat ylittävästä yhteistyöstä ja yhteisistä seudullisista opetussuunnitelmalinjauksista.
Opetussuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon, että opetus voi olla pääosin ainejakoista tai se voidaan toteuttaa eheytettynä. Eheytettyä opetusta käytettäessä myös opetussuunnitelma voidaan laatia vuosiluokkakokonaisuuksien osalta eheytettynä.
Kaikki oppilaiden yksilölliset suunnitelmat rakennetaan yhteisen opetussuunnitelman varaan[5]. Lukuvuosisuunnitelmalla täsmennetään, miten opetussuunnitelmaa toteutetaan kussakin koulussa lukuvuoden aikana. Perusopetusasetus velvoittaa tiedottamaan oppilaille ja näiden huoltajille keskeisistä lukuvuosisuunnitelmassa päätetyistä asioista.[6]
Yhteistyö opetussuunnitelman ja lukuvuosisuunnitelman laadinnassa edistää sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja lisää opetuksen ja kasvatustyön yhtenäisyyttä. Opetuksen järjestäjä huolehtii opetustoimen henkilöstön mahdollisuuksista osallistua yhteistyöhön ja edistää sekä oppiaineiden yhteistyötä että eri toimijaryhmien välistä monialaista yhteistyötä. Osallistumismahdollisuuksista huolehditaan riippumatta siitä, mikä suunnitelmien laatimistapa on. Oppilaille tulee lain mukaan järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien valmisteluun[7]. On tärkeää, että myös huoltajat voivat osallistua opetussuunnitelmatyöhön, lukuvuosisuunnitelman valmisteluun sekä koulun toiminnan suunnitteluun, erityisesti kasvatustavoitteiden, toimintakulttuurin sekä kodin ja koulun yhteistyönosalta. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden ja huoltajien kannalta mielekkäisiin ja monipuolisiin sekä oppilaiden kehitysvaiheen huomioon ottaviin osallistumistapoihin.
Yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa rikastaa koulutyötä ja liittää sen ympäröivän yhteisön elämään. Perusopetuslaki velvoittaa laatimaan opetussuunnitelman oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevilta osin yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa[8]. Yhteistyötä tarvitaan myös muiden hallintokuntien kanssa, jotta kaikkien oppilaiden koulunkäynnistä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista voidaan huolehtia. Muidenkin organisaatioiden ja eri asiantuntijoiden kanssa tehtävä yhteistyö parantaa suunnitelmien ja koulutyön laatua.
Oppilaalla on perusopetuslain turvaama oikeus saada kaikkina koulupäivinä opetussuunnitelman mukaista perusopetusta[9]. Opetuksen järjestäjä huolehtii tämän oikeuden toteutumisesta, ja jokainen oppilaiden kanssa työskentelevä toteuttaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa ja noudattaa muita työtä ohjaavia normeja.
[1] Perusopetuslaki 15 § 1 mom.
[2] Lastensuojelulaki (417/2007) 12 § ja oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 12 §
[3] Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) 4 §
[4] Perusopetuslaki 15 § 1 mom.
[5] Perusopetuslaki 16 a §, 17 § ja 17 a § (642/2010)
[6] Perusopetusasetus 9 §
[7] Perusopetuslaki 47 a § 1 mom. (1267/2013)
[8] Perusopetuslaki 15 § 2 mom. (477/2003)
[9] Perusopetuslaki 30 § 1 mom. (642/2010)
Kunnan OPS-sisältö
Petäjäveden perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu suomenkielistä opetusta varten pääosin yhteisenä kunnan kaikille peruskouluille. Opetussuunnitelma on työstetty ja se julkaistaan Pedanet-alustalla sähköisesti. Sen rakenne noudattaa valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteita, jonka lukujen alkuun on kirjoitettu paikallisesti päätettävät asiat.
Opetussuunnitelmatyöhön valmistauduttiin päivittämällä perusopetuksen arvot ja strategia, jotka pohjautuvat Petäjäveden kunnan arvoihin ja strategiaan.
Opetussuunnitelman työstämiseen osallistuivat koko kunnan perusopetuksen henkilöstö, huoltajat, oppilaat sekä oppilashuollon henkilöstö. Työtä ohjasi ja koordinoi OPS-ohjausryhmä, jossa oli edustus sivistyslautakunnasta. OPS-ohjausryhmä koordinoi perusopetuksen ja esiopetuksen opetussuunnitelmien tekemistä. Työtä ja vastuuta jaettiin eri ryhmille tarkoituksenmukaisesti. Ainekohtaiset opetussuunnitelmat laadittiin työryhmissä, joissa oli opettajia eri luokka-asteilta. Oppilaita ja huoltajia kuultiin mm. kyselyiden avulla.
Opetussuunnitelmaa täydentävät esimerkiksi esiopetuksen opetussuunnitelma, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, perusopetuksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, maakunnallinen tietostrategia sekä koulujen lukuvuosisuunnitelmat.
Opetus järjestetään pääsääntöisesti vuosiluokittain etenevästi ja ainejakoisesti. Opetusta voidaan järjestää myös yhdysluokkaopetuksena, jolloin on mahdollista käyttää vuorokurssiperiaatettta. Opetusta toteutetaan myös eheyttäen. Vuosiluokkiin sitomatonta opetusta järjestetään rehtorin päätöksellä yksittäisille oppilaille.
Petäjäveden paikallinen tuntijako löytyy liitteestä Petäjäveden perusopetuksen tuntijako.
Tiedonsiirrolla nivelvaiheissa sekä yhteistyöllä vuosiluokkakokonaisuuksien välillä varmistetaan, että edellytykset siirtymiseen ovat kunnossa. Oppilasta tuetaan monipuolisesti hänen hakeutuessaan toisen asteen koulutukseen. Nivelvaiheet on kuvattu tarkemmin alaluvussa 5.2. Yhteistyö.
Petäjäveden perusopetuksessa opetetaan 2. luokalta alkaen A1-kielenä englantia ja 6. luokalta alkaen toisena kotimaisena B1-kielenä ruotsia. 8. luokalla alkavat valinnaiset kielet ja muut valinnaisaineet on esitelty luvussa 12 Valinnaisuus perusopetuksessa.
Oppilaanohjaus
Oppilaiden ohjaaminen kuuluu kaikille koulun aikuisille. Työn- ja vastuunjako sekä rakenteet on kuvattu Petäjäveden perusopetuksen ohjaussuunnitelmassa. Siinä määritellään ohjauksen rakenteet, tavoitteet, käytänteet ja arviointi. Oppilaanohjauksen työt ja vastuut on jaettu seuraavasti:
-Rehtorilla on vastuu riittävien resurssien ohjaamisesta ohjaustoimintaan ja ohjauksen kokonaissuunnitelmasta.
-Opinto-ohjaaja on päävastuussa opinto-ohjauksen suunnittelusta ja toteuttamisesta yhteistyössä muiden kanssa. Opinto-ohjaaja suunnittelee ja järjestää TET-jaksot sekä tutustumiskäynnit toisen asteen oppilaitoksiin.
-Luokanohjaaja tai luokanopettaja ohjaa oppilaiden koulunkäyntiä, arvioi opiskelun etenemistä sekä pitää yhteyttä huoltajiin.
-Aineenopettaja ohjaa ja arvioi oman oppiaineensa opiskelua sekä pitää yhteyttä huoltajiin.
-Erityisopettaja ohjaa ja tukee oppilasta, joka tarvitsee tukea esimerkiksi oppimis-, keskittymis- tai oman toiminnan ohjauksen vaikeuksien takia sekä pitää yhteyttä huoltajiin.
-Koulunkäynninohjaaja avustaa ja ohjaa oppilasta erilaisissa oppimistilanteissa oman toimenkuvansa mukaan.
-Koulusihteeri auttaa huoltajia ja oppilaita sähköisessä yhteydenpidossa sekä kuljetus- ja todistusasioissa.
-Koulukuraattori tukee oppilaan koulunkäyntiä ja sosiaalista hyvinvointia.
-Koulupsykologi tukee ja ohjaa nuoren psyykkistä hyvinvointia ja oppimista sekä tekee oppimiseen ja mielenterveyteen liittyviä selvityksiä.
-Terveydenhoitaja tukee, arvioi ja seuraa nuoren kasvua ja kehitystä sekä suunnittelee ja toteuttaa ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa.
-Tukioppilaat, kummioppilaat, oppilaskunta ja muut vastuuoppilaat osallistuvat koulun toiminnan kehittämiseen ja luovat hyvää ja kannustavaa ilmapiiriä koulussa.
-Muu henkilökunta osallistuu koulun kasvatustavoitteiden toteuttamiseen tukemalla ja ohjaamalla oppilaita sekä vastaa toimenkuvansa mukaan koulutyön sujumisesta.
Ohjauksen toimintatapoja ovat:
-luokkamuotoinen ohjaus
-henkilökohtainen ohjaus ja pienryhmäohjaus
-työelämäyhteistyö
-kodin ja koulun yhteistyö
-yhteistyö toisen asteen oppilaitoksen kanssa
-yhteistyö muiden toimijoiden kanssa
-nivelvaiheyhteistyö
-siirtyminen alakoulusta yläkouluun
-siirtyminen yläkoulusta jatko-opintoihin
-jälkiohjaus
-maahanmuuttajaoppilaan ohjaus erityistilanteissa
Ohjaustyötä tehdään säännöllisesti oppilashuollon monialaisen verkoston (alaluku 8.1.) ja terveydenhuollon verkostojen kanssa.
Huoltajille annetaan riittävästi tietoa oppilaan koulunkäynnistä, koulun käytänteistä ja arvioinnista sekä tarvittaessa ohjausta oppilaan kasvun tai oppimisen tukemisessa.
Työelämäyhteistyön tavoitteena on, että oppilas hankkii omakohtaista tietoa ja kokemuksia eri ammattialoista, työelämästä ja yrittäjyydestä tulevaisuuden suunnittelun pohjaksi. Opetuksen järjestämistä koskevassa vuosittaisessa suunnitelmassa määritellään, miten yhteistyö työ- ja elinkeinoelämän kanssa toteutetaan. Yhteistyön keskeisen osan muodostavat työelämään tutustumisjaksot (TET) ja yritysvierailut. Oppilaanohjauksella on tärkeä rooli yhteistyön suunnittelussa, jotta oppilaille muodostuu realistinen kuva ammattialoista ja työelämästä. Työelämään tutustumista on kuvattu myös alaluvussa 15.14.19 Oppilaanohjaus.
[1] Valtioneuvoston asetus (422/2012)