6.1. Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa

Perusopetuslain[1] ja -asetuksen[2] mukaan perusopetuksen oppilaan arvioinnilla on kaksi toisiaan tukevaa tehtävää. Arvioinnin tehtävänä on

ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaiden itsearvioinnin taitoja (formatiivinen arviointi).
määrittää, missä määrin oppilas on saavuttanut oppiaineille asetetut tavoitteet (summatiivinen arviointi).

Perusopetuksessa arviointi kohdistuu oppimiseen, osaamiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Opiskelun ohjaaminen ja kannustaminen sekä itsearvioinnin taitojen kehittäminen toteutuvat formatiivisen arvioinnin avulla. Summatiivisesti arvioidaan sitä, miten oppilas on saavuttanut eri oppiaineille asetetut tavoitteet.

Arvioinnin tehtävien toteuttamisessa tulee noudattaa arvioinnin yleisiä periaatteita. Kouluissa tulee olla yhtenäiset arvioinnin periaatteet ja käytänteet, jotka ilmenevät koulun arviointikulttuurissa. Opetuksen järjestäjä seuraa arvioinnin periaatteiden toteutumista kouluissa ja tukee yhtenäisen arviointikulttuurin kehittymistä.

[1] Perusopetuslaki (628/1998) 22 § 1 mom.

[2] Perusopetusasetus (852/1998) 10 § 2 mom.

Kunnan OPS -sisältö

Oppimisen arviointia ja palautteen antamista kehitetään oppimista edistävänä pedagogisena kokonaisuutena. Paikallisesti varmistetaan monipuolisten arviointimenetelmien käyttö, arviointiperusteiden yhteinen käsittely ja käyttäminen sekä päättöarvosanojen muodostaminen yhtenäisin perustein.

Käytännössä yhtenäinen arviointikulttuuri toteutuu ja päivittyy koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Arviointikulttuurin keskeiset käsitteet ovat

oppimista edistävä palaute = kannustava, rohkaiseva, välitön, jatkuva, usein sanallinen, kehollinen.
oppimista tukeva ja ohjaava palaute, formatiivinen arviointi = ohjaa oppilaan opintojen edistymistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Auttaa oppilasta ymmärtämään omaa oppimistaan, tunnistamaan vahvuuksiaan ja kehittämään työskentelyään. Formatiivinen arviointi on osa opetusta, jonka tehtävänä on ohjata oppilaan opintojen edistymistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Itsearviointi ja vertaispalaute on osa formatiivista arviointia. Formatiivinen arviointi ei edellytä dokumentointia.
opettajan tekemä, osaamisen kokoava, sen hetkisen osaamisen arviointi suhteessa tavoitteisiin, summatiivinen arviointi, sanallinen/numeerinen = realismi, kriteeriperusteisuus.

Arviointikulttuuri avataan ja arvioinnin periaatteet käydään läpi koulukohtaisesti vanhempainilloissa lukuvuosittain. Ajanmukaista tietoa arvioinnista saa koulujen verkkosivuilta, esimerkiksi osaamiskeskustelujen ajankohdasta.

Alakouluissa käydään osaamiskeskustelu syyslukukauden lopulla. Keskustelussa ovat läsnä oppilas, huoltaja(t) ja luokanopettaja. Osaamiskeskustelu voidaan käydä myös ilman huoltajan läsnäoloa.

Osaamiskeskustelussa käydään läpi arviointia laaja-alaisen osaamisen tulevaisuuden taidoissa

oppimaan oppiminen
kriittinen ajattelu
ongelmanratkaisutaidot
yhteistyötaidot
elämänhallinnan taidot

Keskustelun yhteydessä varmistetaan oppilaan mahdollinen tuen tarve. Keskustelua käydään myös oppiaineista, käyttäytymisestä ja hyvinvoinnista.

Osaamiskeskustelussa otetaan kaikkien osapuolten näkemykset huomioon ja oppilaan tulee olla keskustelussa keskeisessä roolissa. Kaikki kertynyt oppimisen materiaali huomioidaan keskustelussa monipuolisesti.

Arvioinnin sähköisiä välineitä ovat muun muassa Wilma ja Pedanet.
Sähköinen materiaali koostuu tavoitteista, oppimiseen liittyvästä viestinnästä, oppimisverkostoista, oppijan tuotoksista sekä oppimisen arvioinnista. Sähköiseen materialiin kerätään oppimisen edistymisen ja osaamisen tason kuvauksia pitkin lukuvuotta.

Yläkoululla pidetään vanhempainvartit 7. luokan oppilaille syyslukukauden aikana.

Vertaispalautteen ja -arvioinnin käytäntöjä kehitetään koko perusopetuksessa.

Arvioinnissa ja siihen liittyvissä toimintamalleissa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita.