6.2 Arvioinnin yleiset periaatteet

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet

Arvioinnissa tulee noudattaa seuraavia periaatteita jokaisella vuosiluokalla.

Arviointi on yhdenvertaista

Arviointi perustuu kaikilla vuosiluokilla oppilaiden yhdenvertaiseen kohteluun. Vuosiluokkien 1–8 päätteeksi annetun lukuvuosiarvioinnin ja perusopetuksen päättöarvioinnin tulee perustua perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa täsmennettyihin tavoitteisiin. Jokaisen oppilaan tulee saada tietää, mitä on tarkoitus oppia ja miten oppimista, osaamista, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan. Päättöarvosanat muodostetaan valtakunnallisesti yhdenvertaisin perustein.

Arviointi edellyttää avoimuutta, yhteistyötä ja osallisuutta

Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta hahmottamaan opintojensa etenemistä. Tämä edellyttää vuorovaikutusta opettajan ja oppilaan välillä sekä palautteen antamista tavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi. Arvioinnin toteuttamiseen liittyy oppilaiden osallisuuden mahdollistaminen, vahvuuksien tunnistaminen ja kannustaminen.

Arviointi on suunnitelmallista ja johdonmukaista

Arviointikäytänteet on suunniteltava johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi ja varmistettava arviointiperiaatteiden yhtenäisyys koulussa. Arviointia toteutetaan sekä lukuvuoden aikana että sen päättyessä. Arvioinnin tulee kohdistua vain siihen, mitä paikallisessa opetussuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi. Opettaja toteuttaa arvioinnin näyttöihin perustuen.

Oppilaiden suorituksia ei verrata toisiinsa. Arviointi ei kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.

Arvioinnin avulla saatu tieto auttaa opettajia suuntaamaan opetustaan oppilaiden tarpeiden mukaisesti. Arviointi toimii myös tärkeänä välineenä oppilaan mahdollisten tuen tarpeiden tunnistamisessa. Opettajien yhteistyö kouluyhteisössä on välttämätöntä arvioinnin johdonmukaisuuden toteutumiseksi.

Arviointi on monipuolista

Oppilaiden oppimista, osaamista, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan monipuolisesti. [3] Monipuolinen arviointi perustuu eri menetelmin kerättyihin näyttöihin. Opettaja valitsee arviointimenetelmät arvioinnin tehtävien ja oppiaineen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Oppilaalle tulee tarjota mahdollisuuksia osoittaa oppimistaan ja osaamistaan eri tavoin ja tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisin keinoin. Arviointimenetelmien valinnassa on otettava huomioon, että vain yhden arviointimenetelmän avulla ei voida arvioida kaikkia oppiaineille asetettuja tavoitteita.

Arviointi perustuu tavoitteisiin ja kriteereihin

Oppimisen, osaamisen ja työskentelyn arvioinnin tulee perustua perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa vuosiluokittain tarkennettuihin oppiaineiden tavoitteisiin. Käyttäytymistä arvioidaan suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa käyttäytymiselle asetettuihin tavoitteisiin.

Oppilaan osaamisen arvioinnissa käytetään perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä, oppiaineiden tavoitteista johdettuja arviointikriteereitä. Arviointikriteerit on laadittu eri vuosiluokkien päätteeksi annettavaan arviointiin ja päättöarviointiin. Kriteerit eivät ole oppilaille asetettuja tavoitteita, vaan ne määrittelevät eri arvosanoihin vaadittavan osaamisen tason.

Jos erityistä tukea saava oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, hänen suorituksiaan arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän yhteisiin tavoitteisiin edellä mainittuja arviointikriteerejä käyttäen. 

Yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa opiskelevien oppilaiden suorituksia arvioidaan näissä oppiaineissa suhteessa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS) määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin. Osaamisen tason määrittelyssä ei käytetä edellä mainittuja arviointikriteerejä. Oppimäärä yksilöllistetään vasta, kun oppilas ei tuetustikaan näytä saavuttavan arvosanan 5 edellyttämää osaamisen tasoa. 

Toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa toiminta-alueittain määriteltyihin tavoitteisiin.

Jos oppilas on opiskellut oppimissuunnitelmassa määriteltyjen oppiaineen erityisten painoalueiden mukaisesti, hänen suorituksensa arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä arviointikriteereitä käyttäen.

Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaiden ikäkausi ja edellytykset

Arviointikäytänteet suunnitellaan ja toteutetaan oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä otetaan huomioon ja huolehditaan siitä, ettei osaamisen osoittamiselle ole esteitä.

Arvioinnissa tulee ottaa huomioon oppilaan terveydentila ja erityistarpeet. Oppimisen tuen tarpeet sekä muut osaamisen osoittamista vaikeuttavat syyt tulee ottaa arviointikäytänteissä huomioon siten, että oppilaalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja vaihtoehtoisiin tapoihin osoittaa osaamisensa.

Maahanmuuttajataustaisten ja vieraskielisten oppilaiden arvioinnissa tulee ottaa huomioon oppilaan kielitaidon taso koulun opetuskielessä sekä arvioinnin kohteena olevan oppiaineen tiedonalan kielessä.

 

[1] Perusopetusasetus 10 § 1 mom.

[2] Perusopetusasetus 13 § 2 mom.

[3] Perusopetuslaki 22 § 1 mom.

Kunnan OPS-sisältö

Oleellista on oppimisen tavoitteiden selvittäminen opintojakson alussa oppilaille, oppilaiden itse- ja vertaisarviointitaitojen kehittäminen ja palaute. Oppilas on aktiivinen toimija tavoitteiden asettamisessa ja arvioimisessa yhdessä opettajan kanssa: keskustellaan mitä ja miten opiskellaan, millaisia tavoitteita oppilailla on ja mitä pitäisi vielä oppia. Huoltajan osallisuus on tärkeää.

Arvioinnissa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Arviointikulttuuria kehitetään jatkuvasti ja tarkastellaan vuosittain koulutuksen järjestäjän suorittamien arviointien perusteella. Paikalliset painopisteet tulevat esille kunkin oppiaineen arvioinnissa ja ne kirjataan lukuvuosisuunnitelmaan.

Oppilaiden oppimisen ja osaamisen, työskentelyn sekä käyttäytymisen arviointi tehdään opetussuunnitelman mukaisesti kaksi kertaa lukuvuoden aikana. 

Syyslukukauden päätteeksi annetaan välitodistus. Vuosiluokilla 1 ja 3 arviointikeskustelu korvaa tämän välitodistuksen. Lukuvuoden päätteeksi oppilaalle annetaan lukuvuositodistus.

Todistus annetaan sanallisena vuosiluokilla 1 - 3 ja numeerisena vuosiluokilla 4 - 9.

Vuosiluokalla 1 lukuvuositodistuksessa oppilaan äidinkielen ja kirjallisuuden sekä matematiikan osaamista kuvataan arviointilauseilla, muissa aineissa suoritus todetaan hyväksytyksi/hylätyksi. Myös arviointilauseista tulee käydä ilmi, onko suoritus hyväksytty vai hylätty. Oppilaan käyttäytyminen arvioidaan lukuvuositodistuksessa erillisellä liitteellä.

Vuosiluokalla 2 välitodistuksessa oppilaan äidinkielen ja kirjallisuuden sekä matematiikan osaamista kuvataan arviointilauseilla sekä mainitaan muut aineet, joita oppilas on opiskellut. Lukuvuositodistuksessa oppilaan äidinkielen ja kirjallisuuden sekä matematiikan osaamista kuvataan arviointilauseilla, muissa aineissa suoritus todetaan hyväksytyksi/hylätyksi. Kaikissa tilanteissa arviointilauseista tulee käydä ilmi, onko suoritus hyväksytty vai hylätty. Oppilaan käyttäytyminen arvioidaan väli- ja lukuvuositodistuksessa erillisellä liitteellä.

Vuosiluokalla 3 lukuvuositodistuksessa oppilaan äidinkielen ja kirjallisuuden, A1-kielen, matematiikan, ympäristöopin sekä uskonnon/elämänkatsomustiedon osaamista kuvataan arviointilauseilla, muissa aineissa suoritus todetaan hyväksytyksi/hylätyksi. Myös arviointilauseista tulee käydä ilmi, onko suoritus hyväksytty vai hylätty. Oppilaan käyttäytyminen arvioidaan lukuvuositodistuksessa erillisellä liitteellä.

Vuosiluokilla 4 - 9 oppilaan osaamista arvioidaan numeroin.

Kaikille yhteiset oppiaineet sekä vähintään kahden vuosiviikkotunnin valinnaisaineet arvioidaan numeroin. Alle kahden vuosiviikkotunnin valinnaisaineet arvioidaan muodossa hyväksytty/hylätty.

Sanallisen ja numeroarvioinnin täsmällisemmät menettelyt sekä todistuksiin merkittävät arvioinnit on kuvattu opetussuunnitelman luvussa 6.11.

Jos oppiaineen suoritus on hylätty, noudatetaan valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa annettua ohjeistusta. Luokalle jättämisen periaatteissa noudatetaan opetussuunnitelman perusteisiin kirjattuja periaatteita.

Kunnan OPS-sisältö - täsmennyksiä: arviointikeskustelu

Syyslukukauden aikana käydään arviointikeskustelu vuosiluokilla 1, 3 ja 7. Nämä ovat nivelvaiheita, jolloin on erityisesti tarpeen varmistaa mm. oppilaan mahdollinen tuen tarve. Vuosiluokilla 1 ja 3 arviointikeskustelu korvaa syyslukukauden päätteeksi annettavan välitodistuksen.

Arviointikeskustelujen aikataulu noudattaa normaalin oppilasarvioinnin mukaista aikataulutusta kuitenkin niin, että 1. vuosiluokalla arviointikeskustelu voidaan käydä tammikuussa, mikäli se on oppilaan edun mukaista.

Keskustelussa läsnä ovat lähtökohtaisesti oppilas, huoltaja(t) ja luokanopettaja/-valvoja, samoin kuin tarvittaessa oppilaan opetuksesta ja/tai ohjaamisesta vastaavat muut asiantuntijat.

Arviointikeskustelussa käydään läpi arviointia laaja-alaisen osaamisen tulevaisuuden taidoissa

  • oppimaan oppiminen
  • kriittinen ajattelu
  • ongelmanratkaisutaidot
  • yhteistyötaidot
  • työskentelytaidot
  • elämänhallinnan taidot
Tarvittaessa keskustellaan myös oppiaineista, käyttäytymisestä ja oppilaan hyvinvoinnista.

Arviointikeskustelussa tulee huomioida kaikkien osapuolten näkemyksiä, mutta oppilaan tulee olla keskustelussa keskeisessä roolissa.

Wilmaan sekä muihin kodin ja koulun yhteistyössä käytettäviin asiakirjoihin (esim. reissuvihkot) kertynyt oppimisen materiaali huomioidaan keskustelussa monipuolisesti.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä