Kasvatuskeskustelu ja kurinpidollisten keinojen käyttö Konneveden perusopetuksessa

Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy sekä siihen puuttuminen kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville.

Kasvatuskeskustelu on ensisijainen tapa puuttua oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen. Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muutoin rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita oppilaita tai koulun henkilökuntaa epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti, voidaan ensisijaisena toimenpiteenä määrätä enintään kaksi tuntia kestävään kasvatuskeskusteluun. Keskustelun tarkoituksena on yhdessä oppilaan kanssa yksilöidä toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti, kuulla oppilasta, selvittää laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä pohtia keinot tilanteen korjaamiseksi. Menettelyn tavoitteena on löytää myönteisiä keinoja koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi.

Kasvatuskeskustelun pitää oppilaan siihen määrännyt opettaja tai rehtori. Hän kirjaa kasvatuskeskustelun Wilma-järjestelmään. Kasvatuskeskustelusta on ilmoitettava huoltajalle ja hänelle tulee varata mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun tai osaan siitä, jos se teon luonne huomioon ottaen katsotaan tarpeelliseksi. Samasta asiasta voidaan määrätä uudelleen kasvatuskeskusteluun tai jälki-istuntoon.

Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun tilaisuudesta. Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta tai koulun tilaisuudesta oppilas, joka ei noudata tätä poistumismääräystä. Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Jos poistettava oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. 

Opettajan tulee pyrkiä saamaan vaikeaan tilanteeseen toinen aikuinen mahdollisimman pian paikalle, lähettämällä esimerkiksi joku oppilaista hakemaan apua. Sekä oppilaalle että opettajalle on järjestettävä tilanteen jälkihoito ja palautekeskustelu. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin on tehtävä kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle.

Kurinpidollisia keinoja ovat perusopetuslain mukaan jälki-istunto, koulupäivän epääminen, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen.

Oppilas, joka häiritsee opetusta tai menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi.

Oppilaalta, joka häiritsee opetusta, menettelee vilpillisesti tai käyttäytyy väkivaltaisesti, voidaan evätä koulupäivä ja sitä seuraava koulupäivä. Mikäli oppilaalta evätään koulupäivä, tehdään oppilaalle suunnitelma kouluun palaamisen tukemiseksi. Suunnitelman laatimisessa huoltaja ja oppilas ovat osallisina. Lisäksi oppilaalle tarjotaan mahdollisuutta keskustella opiskelijahuollon psykologin tai kuraattorin kanssa. Suunnitelman toteumista seurataan ja arvioidaan yhteisöllisessä opiskelijahuoltoryhmässä. Opetuksen epääminen ja suunnitelma opetukseen palaamisesta kirjataan Wilmaan. Lisäksi Wilmaan kirjataan oppilaan ja huoltajan kuulemiset, opetuksen järjestäminen epäämisen aikana, tarvittavat tukitoimet sekä seuranta.

Oppilaalle, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan antaa kirjallinen varoitus. Kirjallisen varoituksen antamisesta päättää koulun rehtori. Ennen kirjallisen varoituksen antamista oppilaalle on yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys. Ennen kirjallisen varoituksen antamista on oppilaan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Kirjallisesta varoituksesta annetaan erillinen päätös. Koulu huolehtii siitä, että oppilaalle järjestetään tarvittava opiskelijahuolto.

Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Määräaikaisesta erottamisesta päättää Konneveden sivistyslautakunta. Sosiaalihuollon lastensuojelusta vastaava työntekijä on edustettuna käsiteltäessä oppivelvollisen lapsen koulusta erottamista sivistyslautakunnassa. Ennen oppilaan määräaikaista erottamista yksilöidään toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuullaan oppilasta ja hankitaan muu tarpeellinen selvitys. Ennen määräaikaista erottamista oppilaan huoltajalle varataan tilaisuus tulla kuulluksi. Määräaikaisesta erottamisesta annetaan erillinen päätös. Erotetulle oppilaalle laaditaan opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan opetus toteutetaan ja oppimista seurataan. Oppilaalle, joka on erotettu määräaikaisesti, järjestetään tarvittava opiskelijahuolto.

Oppilaan oikeusturva kurinpidossa

Kurinpitokeinojen käytön tulee perustua asiallisiin, yleisesti hyväksyttäviin ja objektiivisiin syihin. Samanlaisista teoista tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlainen seuraamus, kuitenkin siten, että tekojen toistuminen voidaan ottaa huomioon raskauttavana tekijänä. Kurinpitoseuraamusten tulee olla suhteessa tekoon. Myös oppilaan ikä ja kehitysvaihe otetaan huomioon. Kurinpidollisia keinoja ei saa käyttää oppilaita häpäisevällä tai loukkaavalla tavalla.

Tiedottaminen ja perehdytys

Lukuvuosittain varmistetaan, että koulun henkilökunnalla ja oppilailla on ajantasaiset tiedot kasvatuskeskustelusta ja kurinpidollisten toimivaltuuksien käyttämisestä. Uusi opettaja perehdytetään käytänteisiin heti töiden alettua. Huoltajille tiedotetaan käytänteistä Wilman kautta. Tiedot löytyvät koulun kotisivuilta kohdasta Järjestyssäännöt.

Koulun lukuvuosisuunnitelma sisältää suunnitelman kasvatuskeskustelusta ja kurinpidollisten keinojen käytöstä. Suunnitelmassa kuvataan, miten oppilaille, huoltajille ja muille yhteistyötahoille tiedotetaan suunnitelmasta, koulun järjestyssäännöistä sekä kurinpitoa käsittelevästä lainsäädännöstä ja miten oppilaat, huoltajat ja koulun henkilöstö arvioivat suunnitelman toteutumista.




Kuva: OPS/Jkl