Kahdeksannella luokalla sisällöistä painottuvat S4, S5 ja S6

S1 Teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys:
Perehdytään ilmiöön, joka on muuttanut ihmisen elämää, ihmisen ja luonnon suhdetta sekä maailmaa

S2 Ihmiset muuttavat maailmaa:
Tutustutaan yhteiskunnallisiin aatteisiin, niiden merkitykseen ja seurauksiin sekä siihen, miten ihmiset ovat pystyneet vaikuttamaan omana aikanaan.

S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan:
Perehdytään kulttuurin merkitykseen identiteetin rakentamisessa autonomian ajalla ja itsenäisen Suomen alkutaipaleeseen.

S4 Suurten sotien aika: Perehdytään maailmansotiin, kylmään sotaan ja sodista selviytymiseen
erityisesti tavallisten ihmisten ja ihmisoikeuskysymysten näkökulmasta. Paneudutaan ihmisoikeusrikoksiin, kuten holokaustiin ja muihin kansanvainoihin sekä ihmisoikeuksien edistämiseen.

• Paikallisesti mahdollista perehtyä konnevetisten sotataipaleeseen ja siihen, kuinka sota on vaikuttanut Konneveteen ja sen asukkaisiin suoraan ja välillisesti.

S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen: Tarkastellaan arkielämän historiaa ja tämän päivän
juuria. Kehityksen yksilölle tuomien saavutusten ohella perehdytään elinkeinorakenteen muutokseen ja palveluammattien yleistymiseen sekä kaupungistumiseen.

• Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamis -teemaan on mahdollista integroida paikallisuus esimerkiksi tutkivan oppimisen menetelmien avulla. Tällöin voidaan tarkastella rinnakkain esimerkiksi valtakunnallista ja paikallista tasoa. Mahdollisia kysymyksiä ovat esimerkiksi. Kuinka hyvinvointivaltion rakentaminen on vaikuttanut ihmisten elämään Konnevedellä ja valtakunnallisella tasolla? Millaisia vaikutuksia kaupungistumisella ja maaltamuutolla on ollut koko Suomen mittakaavassa ja paikallisessa mittakaavassa?

S6 Nykyisen maailmanpolitiikan juuret: Syvennytään kehittyneiden ja kehittyvien
maiden yhteiseen historiaan sekä uudenlaisten poliittisten jännitteiden syntyyn ja ratkaisuihin
maailmassa.

• Maailmanpolitiikkaa ja suurvaltasuhteita voidaan tarkastella esimerkiksi sitä kautta, miten se on vaikuttanut Konneveteen. Mahdollisia näkökulmia ovat esimerkiksi valtioiden päämiesten kahdenväliset suhteet ja Kekkosen ulkopoliittinen toiminta Konneveden näkökulmasta.