1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohajaavat periaatteet

Kunnan OPS-sisältö

Karstulan kunnan perusopetukselle laaditaan kuntakohtainen suomenkielinen opetussuunnitelma. Se laaditaan yhteistyössä Kannonkosken, Kivijärven ja Kyyjärven kuntien kanssa seuraavan aikataulun mukaan.

Asioiden käsittelyjärjestys:
sidosryhmäyhteistyön aloitus tammikuu 2015
tuntijako ja kieliohjelma lautakuntaan syyskuu 2015
ainekohtainen työskentely alkaa syyskuu 2015
luonnoksen esittely lautakunnalle ja muille sidosryhmille, oppilaille ja huoltajille keväällä 2016

Opetussuunnitelma laaditaan suomenkielistä opetusta varten. Kunnan opetussuunnitelma julkaistaan valtakunnallisen suunnitelman mukaisessa järjestyksessä.Henkilöstö laatii opetussuunnitelman pääsääntöisesti, oppilaat ja huoltajat ovat saaneet vaikuttaa opetusuunnitelman laadintaan. Lisäksi kunnan opetussuunnitelmakoordinaattori, rehtori ja opetusuunnitelmatyötä tekevä työryhmä tekee yhteistyössä suunnitelman valmiiksi. Neljän K-kunnan rehtorit kokoontuvat säännöllisesti ja johtavat työskentelyä kunnissaan.

Opetussuunntelmatyön kehittäminen ja arviointi tapahtuu vanhempainilloissa, henkilökunnan kokouksissa ja sivistystoimen esimiespalavereissa.Esiopettajat laativat opetussuunnitelman yhdessä seutukunnallisena ja yhteistyössä perusopetuksen kanssa.

Opetussuunnitelmatyössä on mukana monia eri tahoja, jotka tekevät koulun kanssa yhteistyötä. Karstulassa urheiluseurat, yrittäjät, yritykset ja kehittämisyhtiö, kirjasto, seurakunta ja paikallislehti ovat työssä mukana. Karstulan paikalliset erityispiirteet huomioidaan opetusuunnitelmatyössä laajasti valinnaisainetarjonnassa. Luonnon ja ympäristön monimuotoisuutta hyödynnetään eri vuositasojen opetuksessa sekä välituntitoiminnassa. Yritysten kanssa tehdään yhteistyötä tutustumiskäynnein, TET-jaksoilla, opettajavierailuilla ja työsuorituksina.

Opetussuunnitelmatyössä ovat mukana myös kunnan vapaa-aikapalvelut, koulun tukipalvelut (toimisto-, ruoka-, siivous-, kiinteistönhoito-, ja terveydenhoito-, kuraattori- ja kasvatusohjaaja-, koulukuljetuspalvelut) sekä sivistyslautakunta. Opetussuunnitelmaluonnos on verkossa sidosryhmien nähtävillä ja kommentoitavana.

Opetussuunnitelman laadintaan ja kehittämiseen liittyvät asiat:

Oppilashuoltoa koskeva suunnitelma perustuu Saarikan alueella laadittuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan, johon on kirjattu oppilashuoltoa koskeva osuus, paikalliseen opetussuunnitelmaan, johon sisältyy kuvaus oppilashuollosta sekä koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma. Kaikkien suunnitelmien laatimisessa on mukana ollut laaja moniammatillinen yhteistyö. Arviointi ja kehittämistyö oppilashuoltoon liittyvissä asioissa on ensisijaisesti koulukohtaisella oppilashuoltoryhmällä.Aamu-ja iltapäivätoiminnalla on Karstulan kunnassa oma suunnitelmansa samoin tieto- ja viestintätekniikalla. Nämä ja muut suunnitelmat ovat Pedanetissä etusivulla Karstulan opetussuunnitelmassa.

Opetusuunnitelmatyön yhteydessä päivitetään kerho- ja harrastussuunnitelma, tieto- ja viestintätekniikan suunnitelma, yrittäjyyskasvatuksen suunnitelma, kansainvälisyyskasvatussuunnitelma sekä liikunta- ja taide- jakulttuurikasvatuksen suunnitelma.

Opetuksen järjestämiseen liittyvät ratkaisut:

Opetus järjestetään pääsääntöisesti yhden luokka-asteen luokkaopetuksena, yhdysluokkia käytetään erityisopetuksessa.Opetus järjestetään vuosiluokittain etenevänä ja oppilaan tarpeen niin vaatiessa tehdään erillinen päätös oppilaan opiskelusta vuosiluokittain sitomattomasti oppilaiden omiin opinto-ohjelmiin perustuvana opiskeluna. Opetus tapahtuu pääosin ainejakoisesti. Opetus voi olla myös eheytettyä, jolla tarkoitetaan nimenomaan oppiaineksen ja opetustilanteiden jäsentämistä mielekkäiksi kokonaisuuksiksi, jossa oppiaineiden rajat hämärtyvät tai katoavat kokonaan esim. projekti- ja teematyöskentelynä.
Perusopetuksen yhtenäisyyttä sekä siirtymävaiheisiin liittyvää yhteistyötä lisätään opettajayhteistyöllä siirtymävaiheissa. Aloitetaan säännöllinen tukioppilastoiminta. Järjestetään ryhmäytymispäiviä. Lisätään yhteisiä opetajainkokouksia. (perusopetuksen sisällä sekä esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen ja perusopetusta seuraavan koulutusvaiheen oppilaitosten kanssa)

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet

Opetuksen järjestäjällä on vastuu paikallisen opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä[1]. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatustyön, opetuksen, oppimisen arvioinnin ja tuen, ohjauksen ja oppilashuollon, kodin ja koulun yhteistyön sekä muun toiminnan järjestämisestä ja toteuttamisesta. Siinä täydennetään japainotetaan opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä tavoitteita, toimintaa ohjaavia linjauksia, keskeisiä sisältöjä ja muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja paikallisesta näkökulmasta. Opetuksen järjestäjäottaa opetussuunnitelmaa laatiessaan huomioon oppilaiden tarpeet, paikalliset erityispiirteet sekä itsearvioinnin ja kehittämistyön tulokset.

Opetussuunnitelman tehtävänä on edistää opetuksen laadun jatkuvaa kehittämistä ja vahvistaa koulutuksellista jatkumoa. Se luo perustan esiopetuksesta perusopetukseen ja perusopetuksesta seuraavaan koulutusvaiheeseen siirtymiselle. Laadinnassa otetaan huomioon muut paikalliset suunnitelmat kuten

mahdollinen varhaiskasvatuksen suunnitelma
esiopetuksen opetussuunnitelma
mahdollinen perusopetukseen valmistavan opetuksen suunnitelma
mahdollinen aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma
lastensuojelulain mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma[2]
yhdenvertaisuuslain mukainen yhdenvertaisuussuunnitelma[3]
mahdollinen kestävän kehityksen tai kulttuurikasvatuksen suunnitelma sekä muut opetuksen järjestäjän tekemät, erityisesti koulutusta, lapsia, nuoria ja perheitä koskevat suunnitelmat ja päätökset.

Opetuksen järjestäjä hyväksyy opetussuunnitelman erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä, saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa opetusta varten[4]. Paikallinen opetussuunnitelma voidaan laatia kaikille saman opetuksen järjestäjän kouluille yhteisenä tai siten, että suunnitelma sisältää opetuksen järjestäjän yhteisiä sekä useamman koulun yhteisiä ja/tai koulukohtaisia osioita. Päätökset laatimistavasta tekee opetuksen järjestäjä. Opetuksen järjestäjät voivat sopia myös järjestäjärajat ylittävästä yhteistyöstä ja yhteisistä seudullisista opetussuunnitelmalinjauksista.

Opetussuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon, että opetus voi olla pääosin ainejakoista tai se voidaan toteuttaa eheytettynä. Eheytettyä opetusta käytettäessä myös opetussuunnitelma voidaan laatia vuosiluokkakokonaisuuksien osalta eheytettynä.

Kaikki oppilaiden yksilölliset suunnitelmat rakennetaan yhteisen opetussuunnitelman varaan[5]. Lukuvuosisuunnitelmalla täsmennetään, miten opetussuunnitelmaa toteutetaan kussakin koulussa lukuvuoden aikana. Perusopetusasetus velvoittaa tiedottamaan oppilaille ja näiden huoltajille keskeisistä lukuvuosisuunnitelmassa päätetyistä asioista.[6]

Yhteistyö opetussuunnitelman ja lukuvuosisuunnitelman laadinnassa edistää sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja lisää opetuksen ja kasvatustyön yhtenäisyyttä. Opetuksen järjestäjä huolehtii opetustoimen henkilöstön mahdollisuuksista osallistua yhteistyöhön ja edistää sekä oppiaineiden yhteistyötä että eri toimijaryhmien välistä monialaista yhteistyötä. Osallistumismahdollisuuksista huolehditaan riippumatta siitä, mikä suunnitelmien laatimistapa on. Oppilaille tulee lain mukaan järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien valmisteluun[7]. On tärkeää, että myös huoltajat voivat osallistua opetussuunnitelmatyöhön, lukuvuosisuunnitelman valmisteluun sekä koulun toiminnan suunnitteluun, erityisesti kasvatustavoitteiden, toimintakulttuurin sekä kodin ja koulun yhteistyönosalta. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden ja huoltajien kannalta mielekkäisiin ja monipuolisiin sekä oppilaiden kehitysvaiheen huomioon ottaviin osallistumistapoihin.

Yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa rikastaa koulutyötä ja liittää sen ympäröivän yhteisön elämään. Perusopetuslaki velvoittaa laatimaan opetussuunnitelman oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevilta osin yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa[8]. Yhteistyötä tarvitaan myös muiden hallintokuntien kanssa, jotta kaikkien oppilaiden koulunkäynnistä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista voidaan huolehtia. Muidenkin organisaatioiden ja eri asiantuntijoiden kanssa tehtävä yhteistyö parantaa suunnitelmien ja koulutyön laatua.

Oppilaalla on perusopetuslain turvaama oikeus saada kaikkina koulupäivinä opetussuunnitelman mukaista perusopetusta[9]. Opetuksen järjestäjä huolehtii tämän oikeuden toteutumisesta, ja jokainen oppilaiden kanssa työskentelevä toteuttaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa ja noudattaa muita työtä ohjaavia normeja.

[1] Perusopetuslaki 15 § 1 mom.

[2] Lastensuojelulaki (417/2007) 12 § ja oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 12 §

[3] Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) 4 §

[4] Perusopetuslaki 15 § 1 mom.

[5] Perusopetuslaki 16 a §, 17 § ja 17 a § (642/2010)

[6] Perusopetusasetus 9 §

[7] Perusopetuslaki 47 a § 1 mom. (1267/2013)

[8] Perusopetuslaki 15 § 2 mom. (477/2003)

[9] Perusopetuslaki 30 § 1 mom. (642/2010)