4.4 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä
Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet
Kaikkien lasten esiopetuksessa noudatetaan samoja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia esiopetuksen yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita. Lasten vaihtelevat kielelliset ja kulttuuriset taustat ja valmiudet otetaan esiopetuksessa huomioon. Esiopetuksen tavoitteena on tukea jokaisen lapsen kieli- ja kulttuuri-identiteettien kasvua sekä opettaa lapsia kunnioittamaan eri kieliä ja kulttuureja. Erityisenä tavoitteena on tukea kaksi- ja monikielisten lasten eri kielten taitoa.
Perusopetuslain mukaan esiopetuksessa käytettävä kieli on suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Opetuskielenä voidaan käyttää myös muita kieliä, kun se ei vaaranna opetussuunnitelman perusteissa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Erillisessä ryhmässä esiopetus voidaan antaa pääosin tai kokonaan muulla kielellä. [1] Huoltajille tarkoitettu tiedotus ja keskeiset asiakirjat tulee olla saatavana perusopetuslain mukaisella esiopetuksen opetuskielellä.
Perusopetuslaki 10 § 1 mom. (1288/1999)
Erilaiset kieli- ja kulttuuritaustat esiopetuksessa
Saamelaislasten esiopetuksen erityisenä tavoitteena on vahvistaa lasten saamelaista identiteettiä ja tietoisuutta omasta kulttuuristaan sekä antaa lapsille mahdollisuus opetella saamelaisia perinnetietoja ja -taitoja. Opetuksessa voidaan hyödyntää lähiympäristöä sekä yhteistyötä huoltajien ja saamelaisyhteisön kanssa. Esiopetusta voidaan järjestää saamenkielisenä tai kaksikielisenä kielikylpyopetuksena.
Silloin kun esiopetus järjestetään jollakin kolmesta saamen kielestä, sen erityisenä tavoitteena on vahvistaa kielen ymmärtämistä ja kielen käyttötaitoja. Tavoitteena on lisätä lasten valmiuksia toimia saamenkielisessä ympäristössä, oppia saamen kieltä ja saamen kielellä.
Romanilasten esiopetuksen erityisenä tavoitteena on vahvistaa lasten identiteettikehitystä ja tietoisuutta omasta historiastaan ja kulttuuristaan. Lisäksi tuetaan kaksikielisyyttä yhteistyössä lasten perheiden kanssa. Lapsille annetaan romanikielen opetusta mahdollisuuksien mukaan. Romanikielen opetuksessa tutustutetaan lapsia romanikieleen ja -kulttuuriin, laajennetaan sana- ja ilmaisuvarantoa sekä rohkaistaan käyttämään kieltä erilaisissa kielenkäyttötilanteissa.
Viittomakieltä käyttävien lasten esiopetus toteutetaan ensisijaisesti viittomakielisessä ryhmässä tai sekaryhmässä, joka koostuu viittomakielisistä ja puhuttua kieltä käyttävistä lapsista. Viittomakielisen esiopetuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa lasten kieli- ja kulttuuri-identiteettiä antamalla heille mahdollisuus omaksua viittomakieltä. Tavoitteena on myös vahvistaa lasten suomalaista tai suomenruotsalaista viittomakielistä ilmaisua ja viittomavarantoa sekä rohkaista käyttämään viittomakieltä ja lisätä lasten valmiuksia toimia erilaisissa kieliympäristöissä.
Esiopetuksessa tuetaan vieraskielisten ja monikielisten lasten kielitaidon sekä identiteetin ja itsetunnon kehittymistä. Suomen/ruotsin kielen taidon kehittymistä edistetään kielitaidon eri osa-alueilla lasten tarpeista ja edellytyksistä lähtien sekä ohjatusti että esiopetuksen arjessa. Erillistä suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta ja lasten oman äidinkielen/äidinkielten opetusta tarjotaan mahdollisuuksien mukaan. Maahanmuuttajataustaiset lapset voivat osallistua joko esiopetukseen tai perusopetukseen valmistavaan opetukseen tai molempiin.
Kaksikielinen esiopetus
Kaksikielisen esiopetuksen tavoitteena on hyödyntää lasten varhaisen kielenoppimisen herkkyyskautta tarjoamalla tavanomaista esiopetusta monipuolisempaa kielikasvatusta. Opetuksessa luodaan motivoivia kieltenoppimistilanteita, joilla rakennetaan pohjaa elinikäiselle kielten opiskelulle. Tavoitteena on, että toiminta monikielisessä ympäristössä kehittää lasten kielitietoisuutta. Lasten kaksi- tai monikielistä kieli-identiteettiä tuetaan ja heille tarjotaan tilaisuuksia käyttää ja omaksua kieliä toiminnallisesti ja leikinomaisesti. Myös monenlaiset kulttuurit, joita tuodaan tietoisesti esiin ja keskusteltavaksi, kohtaavat luontevasti tällä tavoin järjestetyssä opetuksessa.
Suppeamman kaksikielisen esiopetuksen tavoitteena on herättää lasten mielenkiinto ja myönteinen asenne kieltä kohtaan. Laajamittaisessa kaksikielisessä esiopetuksessa pyritään luomaan lapsille valmiuksia toimia kaksikielisessä ympäristössä ja oppia opetuskielen lisäksi myös muulla kielellä.
Kaksikielistä opetusta voidaan toteuttaa usealla tavalla. Yhteistä toteutustavoille on se, kielet eivät ole pelkästään opetuksen ja oppimisen kohteena, vaan niitä käytetään oppimiskokonaisuuksien opetuksessa ja esiopetuksen arjen toiminnassa.
Kieleen ja kulttuuriin liittyvät ratkaisut Jyväskylän esiopetuksessa
Esiopetuksessa tutustutaan ryhmän lasten kieli- ja kulttuuritaustoihin, jotta lapsen identiteetin kehittymistä voidaan tukea. Lasten kanssa pohditaan omaa kulttuurista taustaa ja juuria. Oman kulttuurin tuntemus on perusta toisen kulttuurin ymmärtämiselle. Kasvattajien kulttuurista osaamista tuetaan eri keinoin. Kahden varhaiskasvatuksen erityisopettajan työhön sisältyy monikielisten ja eri kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen koordinointi-, koulutus- ja kehittämistyötä. Kieli- ja kulttuurityöryhmään (Kieku) kuuluu edustus varhaiskasvatuksesta, esiopetuksesta ja opetus- ja kotoutumispalveluista. Työryhmä suunnittelee työntekijöille koulutusta ja tarvittavia materiaaleja sekä keskustelee esi- ja perusopetuksen nivelvaiheen yhteistyöstä. Jokaisessa päiväkodissa on yhdyshenkilö, jonka tehtävänä on vahvistaa oman päiväkotinsa henkilökunnan kulttuurista osaamista.
Ruotsinkielinen esiopetus järjestetään Onnimannin päiväkodissa Jyväskylän ja lähikuntien lapsille.
Jos lapsen suomen kielen taito esiopetusvuoden lopussa on Pienten kielirepun mukaan kehittyvän alkeiskielitaidon tasolla, hänellä on mahdollisuus osallistua perusopetukseen valmistavaan opetukseen. Lapsi voi olla joko valmistavan opetuksen ryhmässä tai hän voi saada yleisopetuksen ryhmässä lisätukea.
Suomi toisena kielenä (S2) opetusta annetaan sekä integroituneena muuhun opetukseen ja toimintaan, että erillisenä pienryhmäopetuksena. Perheitä ohjataan ja kannustetaan osallistumaan perusopetuksen lapsille järjestämään oman äidinkielen opetukseen .
Esiopetuksessa lapsi tutustuu kielisuihkutuksen välityksellä ensimmäisellä luokalla alkaviin A1-kieliin, jotka ovat englanti, saksa, venäjä ja ranska.
Jyväskylän esi- ja perusopetuksessa toteutetaan Kompassi-kulttuuriopetussuunnitelmaa. Kompassin sisällön tuottavat Jyväskylän kaupungin opetus- ja kulttuuripalvelut sekä Kulttuuriaitta yhteistyössä paikallisten taidelaitosten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Esi- ja perusopetuksen oppilaat vierailevat kaikissa Jyväskylän keskeisissä taidelaitoksissa ja osallistuvat erilaisiin taidetyöpajoihin ja esityksiin yksiköissään. Esiopetusikäisille on suunniteltu omia taidetyöpajoja, jotka toteutetaan pääasiallisesti päiväkodin omissa tiloissa. Kompassi on osa opetussuunnitelmaa.
Kulttuuriaitan kanssa tehdään myös koulutusyhteistyötä taidemenetelmien, esimerkiksi sirkusmenetelmien vakiinnuttamiseksi osaksi varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toiminnallisia työtapoja ja laaja-alaista oppimista. Taidekasvatusta kehitetään myös yhteistyössä Liikkuva varhaiskasvatus –hankkeen kanssa.