Pidennetty oppivelvollisuus
Oppivelvollisuuden pidentäminen
Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin[1]. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 11 vuotta. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle lapselle annettavassa esiopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta. [2] Tarkoitus on vahvistaa lapsen valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin.
[1] Perusopetuslaki 25 § 2 mom. (628/1998)
[2] Perusopetuslaki 9 § 2 mom. (628/1998)
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirin kuuluvat lapset
Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen.[1] Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Lapselle laaditaan HOJKS esiopetuksen alkaessa. Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta. [2] Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus esiopetukseen alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua.
[1] Hallituksen esitys Eduskunnalle koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 86/1997)
[2] Perusopetuslaki 17 § 4 mom. (642/2010) ja 26 a § 1 mom. (1288/1999)
Varhainen tiedottaminen
Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää yhteistyötä eri hallintokuntien välillä. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella.
Opetuksen järjestämisen kolme tapaa
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten esiopetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti kolmella eri tavalla:
- Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen.
- Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen.
- Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin[1] eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös.
[1] Perusopetuslaki (628/1998) 27 §
Oppivelvollisuuden pidentäminen ennen viskaria* (esimerkki)
1. Neuvolan kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä nelivuotistarkastuksen yhteydessä: tavoitteena oppivelvollisuuden pidennystarpeen varhainen selvittäminen.
2. Päätös edellyttää lausuntoa, jossa suositellaan oppivelvollisuuden pidennystä.
3. Kelto huolehtii, että pidennyslausunto toimitetaan pikaisesti kasvatus- ja opetustoimenjohtajalle.
4. Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja tekee päätöksen pidennetystä oppivelvollisuudesta.
5. Päiväkoti laatii lapselle kuntoutussuunnitelman (vasu + kuntoutussuunnitelma = lavasu)
6. Lapsen opintopolku ja tuen tarve suunnitellaan syksyn lavasu-palaverissa yhdessä huoltajien sekä varhaiskasvatuksen ja opetuksen asiantuntijoiden kanssa.
7. Kevään nivelpalaverissa (4 > E5) kelto siirtää huoltajan luvalla lapsen oppimisen ja koulunkäynnin kannalta oleellisen tiedon kuntoutussuunnitelmasta opettajan osuuteen selvityksestä ja päiväkodinjohtaja laatii siitä omat osuutensa yhteistyössä oppilashuollon ammattilaisten kanssa. Pedagoginen selvitys tehdään oppilasluetteloon (Wilma).
8. Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja tekee ennen esiopetuksen alkamista erityisen tuen päätöksen pedagogisen selvityksen pohjalta.
9. Kuukauden sisällä erityisen tuen päätöksestä lapsen esiopettaja aloittaa HOJKSin laadinnan Wilmaan.
*) viskarilla tarkoitetaan tässä vuosiluokkaa ennen esiopetusta
Oppivelvollisuuden pidentäminen viskarin* aikana (esimerkki)
1. Päätös edellyttää lausuntoa, jossa suositellaan oppivelvollisuuden pidennystä.
2. Kelto huolehtii, että pidenneyslausunto toimitetaan pikaisesti kasvatus- ja opetustoimenjohtajalle.
3. Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja tekee päätöksen pidennetystä oppivelvollisuudesta.
4. Lapsen opintopolku ja tuen tarve suunnitellaan syksyn lavasu-palaverissa yhdessä huoltajien sekä varhaiskasvatuksen ja opetuksen asiantuntijoiden kanssa.
5. Päiväkodinjohtaja toimittaa opintopolkuun, tukeen ja esiopetukseen liittyvät tiedot kasvatus- ja opetustoimenjohtajalle, joka tekee erityisen tuen päätöksen.
6. Kuukauden sisällä erityisen tuen päätöksestä lapsen esiopettaja aloittaa HOJKSin laadinnan Wilmaan.
7. Kevään nivelpalaverissa (E5 > EO6) päivitetään HOJKS ja tarvittaessa pedagoginen selvitys, mikäli siihen on tulossa merkittäviä muutoksia.
*) viskarilla tarkoitetaan tässä vuosiluokkaa ennen esiopetusta