7.4.5 Pidennetty oppivelvollisuus

Koulujen omat suunnitelmat

Mahdolliset koulukohtaiset täydennykset kirjataan koulukohtaiseen toimintasuunnitelmaan.

Tähän linkki koulun toimintasuunnitelmaan vastaavaan kohtaan.

Kunnan OPS-sisältö

Varhaiskasvatuksessa pidennetyn opetusvelvollisuuden tarvetta arvioidaan monialaisessa yhteistyössä. Huoltajien osallistaminen varhaisessa vaiheessa on tärkeää. Huoltajien tulee hakea pidennettyä oppivelvollisuutta ja hakemukseen tulee liittää erityisasiantuntijan lausunnot, jotka puoltavat pidennettyä oppivelvollisuutta. Päätöksen pidennetystä oppivelvollisuudesta tekee rehtori. Prosessi on kuvattu tarkemmin esiopetuksen opetussuunnitelmassa.

Perusopetuksen aikana luokanopettaja, erityisopettaja, koulupsykologi, kouluterveydenhoitaja ja lääkäri arvioivat pidennetyn oppivelvollisuuden tarvetta. Päätöksen pidennetystä oppivelvollisuudesta tekee rehtori. Pidennetyn oppivelvollisuuden purkupäätöksen tekee rehtori.

Valinta opetuksen järjestämistavasta tehdään lapsen tuen tarpeen ja varhaiskasvatuksen aikana tapahtuneen kasvun ja kehityksen perusteella. Pidennetyn oppivelvollisuuden toteuttamisessa on erityisen tärkeää pohtia koulunaloituspaikka, -aika ja -tapa, joka parhaiten palvelee lapsen etua ja hänen toimintakykynsä kehitystä ja oppimista. Koulun aloitusta suunniteltaessa on koottava yhteen kaikki se tieto, joka lapsesta on saatavilla häntä hoitavilta ja kuntouttavilta tahoilta (koti, varhaiskasvatus, terveydenhoito, erikoissairaanhoito, lapsen terapeutit). Siirtopalaveri koulun erityisen tuen piiriin käydään niiden asiantuntijatahojen kanssa, jotka lasta sillä hetkellä hoitavat ja joilla on koulunkäyntiin liittyvää olennaista tietoa. Huoltajan kanssa käydyissä keskusteluissa esitellään erilaiset tavat, joiden mukaan pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan opetus voidaan järjestää ja miten se vaikuttaa lapsen jatko-opintojen aloitukseen.

Muuramessa pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaat aloittavat koulutiensä päiväkodeissa. Kehitysvammaiset oppilaat voivat aloittaa myös esiopetuksen YPR-luokassa. Koulun ja perheen kanssa neuvotellaan jo päiväkotivaiheessa lapsen vaihtoehtoisista oppivelvollisuuden aloituspaikoista ja -tavoista. Tarkoituksena on löytää sellaisia vaihtoehtoja ja palveluita, jotka parhaiten tukisivat lapsen kouluvalmiuksien kehittymistä ja joissa lapsen etu toteutuu. Koulun voi aloittaa kaikilla laissa määritellyillä tavoilla. Esimerkiksi lapsi voi osallistua esiopetukseen päiväkodissa yhden tai kaksi vuotta eli aloittaa 5- tai 6-vuotiaana. Toisen esiopetusvuoden voi myös aloittaa yksilöllistetyssä pienryhmässä (YPR) tai Muuramen perusopetuksen 1.-2. -luokkien pienryhmissä. Myös ensimmäisen esiopetusvuoden jälkeen voi siirtyä YPR:ään, jos esiopetus alkaa 6-vuotiaana päiväkodissa.

Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden kohdalla ensisijainen vaihtoehto on oppiaineittain opiskeleminen. Oppiaineiden yhdistäminen oppiainekokonaisuuksiksi ja jakaminen osa-alueisiin tehdään tapauskohtaisesti tarpeen mukaan. Ypr-ryhmässä yksilöllistetään yleensä suurin osa oppiaineista.

Kun oppilas aloittaa koulun, rehtori tekee uuden erityisen tuen päätöksen. Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden oppiaineen opiskelusta vapauttaminen tapahtuu samoin, kuin muillakin oppilailla, alaluku 7.4.4 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet

Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin[1]. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 11 vuotta[2]. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta[3]. Tarkoitus on vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen.[4] Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Lapselle laaditaan HOJKS esiopetuksen alkaessa. Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta [5] .Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua.

Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää yhteistyötä eri hallintokuntien välillä. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti kolmella eri tavalla:

  • Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen.
  • Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen.
  • Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää kahdeksan vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös.[6]

Oppilaan tarve pidennettyyn oppivelvollisuuteen arvioidaan erityisen tuen päätöksen tarkistamisen yhteydessä. Jos todetaan, ettei oppilas enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piirin, tehdään päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä, jonka jälkeen oppilas kuuluu yleisen oppivelvollisuuden piiriin. Tarvittaessa oppilaalle voidaan edelleen antaa erityistä tukea.


[1] Perusopetuslaki 25 § 2 mom.

[2] Perusopetuslaki 25 § 1 mom.

[3] Perusopetuslaki 9 § 2 mom.

[4] Hallituksen esitys Eduskunnalle koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 86/1997)

[5] Perusopetuslaki 26 a § 1 mom. (1288/1999)

[6] Perusopetuslaki 27 §