Yhteinen vastuu koulupäivästä ja yhteistyö sekä poissaolojen ehkäiseminen,

Hyvä ja turvallinen koulupäivä

Keskeiset tavoitteet

-Oppilaat oppivat ottamaan huomioon toiset ihmiset, kunnioittamaan ja arvostamaan  erilaisuutta.

-Oppilaat oppivat hyvät ja terveelliset elämäntavat.

-Koulussa kaikki, sekä oppilaat että henkilöstö, kokisivat olonsa turvalliseksi.

-Kaikki kokevat voivansa vaikuttaa asioihin koulussa.

-Vaikuttamiseen on selkeät rakenteet ja väylät, jotka ovat kaikkien tiedossa.

Toimintatavat
 -hyvin suunniteltu ja toteutettu välituntivalvonta
-koskemattomuussääntö
-tukioppilas- ja kummioppilastoiminta
-Liikkuva koulu: välituntiliikuntaa yhteisesti suunnitellen
-välitunnit lähtökohtaisesti ulkona
-yhteisöllinen opiskeluhuolto: huoltajien ja oppilaiden mukana olo
-oppilaskunnan osallistuminen päätöksentekoon

-Koulun toimintaa suunniteltaessa kiinnitetään huomiota, että oppilaille tarjotaan riittävästi mahdollisuuksia tulla kuulluksi, esimerkiksi tukioppilas-, kummioppilastoiminta, oppilaiden osallistuminen välituntitoiminnan, teemapäivien ja oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun, yhteisöllinen opiskeluhuolto: huoltajien ja oppilaiden mukana olo, oppilaskunnan osallistuminen päätöksentekoon

Keskeiset tavoitteet ja toimintatavat hyvän ja turvallisen koulupäivän luomiseksi ja

yhteistyön järjestämiseksi

Koulujen opiskeluhuollon tavoitteena on kehittää yhteisöllistä toimintaa sekä oppilaiden ja vanhempien osallisuutta koulun arjessa. Kehitämme koulujemme ilmapiiriä avoimeksi, rohkaisevaksi, kiireettömäksi ja myönteiseksi. Koulujen yhteisölliset toimintakulttuurit sekä kaikenlainen ohjaus, tuki ja yhteistyö lisäävät osaltaan oppilaiden turvallisuutta ja hyvinvointia. Tuemme oppilaiden positiivista minäkäsitystä ja itsetuntoa. Vahvan ja myönteisen itsetunnon omaavalla oppilaalla on parhaat edellytykset valita terveelliset elämäntavat, välttää syrjäytyminen ja välttää joutumista kiusaajaksi tai kiusatuksi.

Hyvinvointi koulussa on kaikkien etu ja myös kaikkien koulussa työskentelevien vastuulla. Kasvu- ja oppimisympäristön terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia arvioidaan säännöllisesti osana kasvatuksen ja opetuksen johtoryhmän työskentelyn itsearviointia. Tavoitteena on ylläpitää hyvinvointia ja jatkuvan seurannan avulla löytää ja korjata mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ilmenevät epäkohdat.

Opiskeluhuollon yhteisöllistä toimintaa ja osallisuutta Muuramessa tukevat mm.

· koskemattomuussääntö

· kiusaamiseen puuttumismalli

· Verso eli vertaissovittelu

· sosiaalisen kasvatuksen ohjelmat: esim. Lions Quest ja Friends

· opetusryhmien ryhmäyttäminen erityisesti nivelvaiheissa

· turvataitokasvatus

· luokkakohtaiset kohdennetut työskentelyt esim. luokkahengen parantamiseksi

· koulun kerhotoiminta

· aamu- ja iltapäivätoiminta

· luokan luottamusoppilaat

· oppilaskunnat

· kummioppilas- ja tukioppilastoiminta

· keke eli kestävä kehitys

· toiminnalliset / ohjatut välitunnit

· vanhempainkerho ja –toimikunnat

· työelämään tutustuminen ja työssäoppiminen

· erilaiset tapahtumat, jotka ovat oppilaiden suunnittelemia ja toteuttamia

· Kaikki mukaan-toimintamalli yläkoulussa (kiusaamisen ennaltaehkäisy ja kiusaamiseen puuttuminen)

· hyvinvointitaitojen oppitunnit 7. luokalla

· Käytössä on Verso-menetelmä pienimuotoisten ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi.

· 1-2 vuoden välein oppilailla on tasa-arvo –kysely, jolla kartoitetaan oppilaiden hyvinvointiin liittyviä asioita.

Yhteistyö kodin ja koulun välillä, kunnan/koulun sisällä sekä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa

Kodin ja koulun yhteistyön keskeiset tavoitteet on kuvattu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yhteistyötä tehdään tapaamalla huoltajia vanhempaintapaamisissa vähintään 1. ja 7. luokalla, arviointikeskusteluissa 1.-6. luokalla ja vanhempainilloissa kaikilla luokka-asteilla. Mikäli oppilaan opintomenestys, koulunkäynti tai hyvinvointi herättää huolta, järjestetään tarvittaessa tapaaminen huoltajien kanssa.

Muuramen peruskoulut tekevät yhteistyötä esimerkiksi seuraavien tahojen kanssa

-hyvinvointialueen opiskeluhuollon henkilöstö Muuramessa

-hyvinvointialueen muu sote-palvelun henkilöstö
-Muuramen kunnan nuorisopalvelut, etsivä nuorisotyö,  koulujen edustajat mukana päihdetyöryhmässä
-Muuramen kunnan liikuntapalvelut, Liikkuva koulu –hankkeen koordinointi, uinnin opetus
-Muuramen kunnan kulttuuripalvelut, Kulttuuriopetussuunnitelma
-Muuramen seurakunta, jokaisesta peruskoulusta kutsutaan edustaja yhteistapaamiseen vuosittain
-urheiluseurat, jokaisesta peruskoulusta kutsutaan edustaja yhteistapaamiseen vuosittain
-poliisi, ankkurityöryhmä
-paikalliset yritykset, työelämään tutustumis- ja työssäoppimisjaksot, vierailut

Opiskeluhuollon yhteisöllistä toimintaa ja nuorten osallisuutta edistetään yhdessä kunnan ja seurakunnan lapsi- ja nuorisotyön sekä eri järjestöjen kanssa mm.

· yhteistyöllä Muuramen seurakunnan kanssa (esim. päivystys yläkoululla, rippikouluyhteistyö)

· luokkien tsemppipäivässä (srk, nuorisotoimi, opiskeluhuolto)

· kerhotoimintana

· nuorisovaltuuston toimintana

· Ankkuri-työryhmässä (poliisin ennaltaehkäisevä ryhmä)

Opiskeluhuollon toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä oppilaan ohjauksen kanssa opetuksen nivelvaiheissa ja jatko-opintojen suunnittelussa.

Mitkä ovat kodin ja koulun yhteistyön keskeiset tavoitteet ja

järjestämiskäytännöt.

Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö

Opetuksen järjestäjä vastaa kasvatuskeskusteluja ja jälki-istuntoa sekä kurinpidollisia toimia koskevan suunnitelman laatimisesta. Suunnitelma voi olla osa paikallista opetussuunnitelmaa tai erillinen suunnitelma, jolloin siitä tulee mainita opetussuunnitelmassa.

Liite 5.3. Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö

Hallinnon yleisten oikeusturvaperiaatteiden noudattamisen varmistaminen kurinpidollisia

keinoja käytettäessä => Asianosaisia kuullaan ennen kurinpitotoimenpiteitä ja asiat kirjataan. Kurinpitotoimista tehdään asianmukaiset päätökset asianmukaisine oikaisuvaatimuksineen.

Henkilökunnan perehdytys ja osaamisen varmistaminen kurinpidollisten toimivaltuuksien käyttämisessä

· Henkilökuntaa perehdytetään lukuvuoden alkaessa lakimuutoksiin ja uusiin ohjeistuksiin sekä sovittuihin toimintatapoihin

· Ohjeistukset löytyvät kunnan opetussuunnitelmasta

Miten suunnitelmasta, järjestyssäännöistä ja laissa säädetyistä kurinpidollisista keinoista

tiedotetaan eri tahoille

· Koko kunnan perusopetusta koskeva ohjeistus löytyy pedanetista ja siitä tiedotetaan huoltajia ja oppilashuoltoa sekä käydään oppilaiden kanssa läpi

· Koulujen järjestyssäännöt sisältyvät koulujen lukuvuosisuunnitelmiin, joista tiedotetaan myös huoltajia.

Mitkä ovat menettelytavat suunnitelman seuraamista sekä toteutumisen ja vaikuttavuuden

arviointia varten

· Suunnitelmia ja käytänteitä seurataan vuosittain ja niihin tehdään tarvittavia korjauksia.

Joustavat yleisen, tehostetun ja erityisen tuen järjestelyt ovat olennainen osa laadukasta perusopetusta. Tarkka havainnointi ja varhainen puuttuminen edellyttävät sitä, että kouluhenkilökunnalla on tietoa oppimista, koulunkäyntiä ja hyvinvointia tukevista seikoista. Lisäksi tarvitaan tietoa tukimahdollisuuksista ja niihin ohjaamisesta.

Hyvin toimiva koulu ja yleinen tuki vähentävät osaltaan tehostetun ja erityisen tuen tarvetta. Hyvän koulupäivän ja koulun toimintakulttuurin kehittäminen on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien tehtävä ja koulun johdon vastuulla.

Ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen toimintamallit

- Poissaoloihin puuttumisen malli

- Tuen prosessikaavio

-Väkivalta ja Seri-toimintamalli

-Kasvatuskeskustelu ja kurinpidollisten keinojen käyttö

-Koskemattomuussääntö

-Lastensuojelullisen huolen yhteydenottolomakkeet

Toiminta ja yhteistyö nivelvaiheissa 

Nivelvaihe esiopetus - 1. luokka 

Esiopetuksesta kouluun -työskentely alkaa syyslukukauden alussa varhaiskasvatuksen ja koulun henkilöstön yhteisellä palaverilla ja lukuvuoden tapahtumien suunnittelulla. Samalla arvioidaan edellisen vuoden toiminnan onnistumista. 

Nivelvaihetyön prosesseissa kartoitetaan koulutulokkaiden mahdolliset pienryhmä- sekä muut vaativan erityisen tuen tarpeet sekä huomioidaan kouluvalmiuden ryhmätutkimusten tulokset, varhaiskasvatuksen työntekijöiden suositukset sekä muut tarkoituksen mukaiset tekijät oppilaan aloittaessa koulupolkunsa. Työryhmätyöskentelyn lisäksi tietoa esiopetuksesta kouluun siirretään esiopetuksesta kouluun –lomakkeella (EsKo). Huoltajilla on mahdollisuus tulla kuulluksi oppilaan koulupaikkaan liittyvissä asioissa. 

Esiopetuksen oppilaiden vanhemmille järjestetään toukokuussa tiedotustilaisuus, jossa kerrotaan koulunaloitusvaiheeseen liittyvistä asioista ja käytänteistä. Tilaisuudessa käydään läpi koulun tarjoamat erityisopetuspalvelut, koulukuljetuksen, kouluterveydenhoidon ja iltapäivätoiminnan käytänteitä vanhemmille. 

Nivelvaihe 6.-7.lk 

7. luokkien muodostamiseen osallistuvat 6.-luokkien luokanopettajat ja erityisopettajat sekä yläkoulun opinto-ohjaajat, rehtori/apulaisrehtori ja tulevien 7.-luokkien erityisopettaja. 

Toukokuussa on tulevien 7. luokan oppilaiden tutustuminen yläkouluun. Tutustumisessa ovat mukana tulevat luokanohjaajat, opinto-ohjaajat, erityisopettaja, tukioppilaat ja mahdollisuuksien mukaan koulukuraattori ja terveydenhoitaja. Tuleva 7. luokan erityisopettaja ja tarvittaessa rehtori osallistuu joidenkin oppilaiden siirtopalavereihin kevään aikana. 
 
Elokuussa on tulevien 7. luokkien huoltajailta. Yhteistyössä nuorisotoimen ja seurakunnan kanssa järjestetään toiminnallinen ryhmäytymispäivä elokuussa. Syyslukukaudella luokanohjaajat tapaavat oppilaan ja huoltajat oppilas-huoltaja-tapaamisessa. Tammikuussa pidetään huoltajien ja oppilaiden yhteinen valinnaisaineilta.  
 
Nivelvaihe 9. luokalta jatko-opintoihin 
 
Syyslukukaudella opinto-ohjaajat tiedottavat yhteishaun vaiheista Wilmassa ja koulun kotisivuilla. Jatko-opintoilloissa esitellään ammatillisia sekä lukio-opintoja ja muita koulutusvaihtoehtoja. Oppilaiden kanssa tutustutaan jatko-opintomahdollisuuksiin oppilaanohjauksen tunneilla sekä oppilaitosvierailuilla. Yritys-vierailuilla käydään mahdollisuuksien mukaan. Oppilaita ohjataan valitsemaan jatko-opintojen kannalta mielekäs työelämään tutustumispaikka (TET). 
 
Nuori ja hänen huoltajansa voivat pyytää ja heille tarjotaan mahdollisuuksia keskustella opiskelusta ja jatko-opintomahdollisuuksista henkilökohtaisesti. Nuoren ja hänen perheensä tarpeista riippuen keskusteluun osallistuu oppilaanohjaajan lisäksi esimerkiksi erityisopettaja, koulukuraattori, koulupsykologi tai terveydenhoitaja. Moniammatillisen yhteistyön lisäksi kootaan tarvittaessa monialaista osaamista oppilaan jatkomahdollisuuksien selvittämiseksi, esimerkiksi jos oppilas haluaa hakeutua oppisopimuskoulutukseen. 
 
Oppilaanohjaaja kysyy 9. luokan oppilaiden huoltajilta tiedonsiirtoluvan opiskelun sujumisen kannalta tärkeiden tietojen siirtämiseksi nivelvaiheessa. Aineenopettaja ja luokanvalvoja sekä tarvittaessa erityisopettaja päivittävät mahdollisen oppimissuunnitelman. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämisestä koskevan suunnitelman (HOJKS) päivittää erityisopettaja. Opinto-ohjaaja toimittaa nämä asiakirjat jatko-opintopaikkaan oppilaitoksen järjestämässä niveltietopalaverissa tai muuten sovitulla tavalla. 
 

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeiden suunnitelmallinen seulonta tuen järjestämiseksi

Suunnitelmat on kuvattu erityisopetuksen vuosikellossa. 

Yhteistyö, vastuut ja työnjako opetustoimessa sekä muiden hallintokuntien kanssa

Muuramen lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä toimii opiskeluhuollon ohjausryhmänä. Työryhmän puheenjohtajana toimii sivistysjohtaja. Opiskeluhuoltopalveluiden kehittämis- ja arviointityötä tekevät koulun opiskeluhuoltoryhmät yhteistyössä Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän kanssa. Vuosittain pidetään vähintään yksi esiopetuksen ja kaikkien koulujen opiskeluhuoltoryhmien tapaaminen, jolloin keskustellaan yhteisistä linjauksista opiskeluhuollollisissa kysymyksissä. Tapaamisen koollekutsujana toimii sivistysjohtaja. Muuramessa toimii lakisääteinen, laaja-alainen nuorten palvelu- ja ohjausverkosto, joka kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Kokoonkutsujana on nuorisopalvelut.

Hyvinvointialue tuottaa perusopetuksen opiskeluhuollon palvelut sekä tekee lukuvuosittain koulupsykologien, – kuraattoreiden ja -terveydenhoitajien työjärjestykset, joiden mukaan he työskentelevät nimetyillä kouluilla.

Koulukuljetusten järjestämisestä vastaa Muuramen kunnan sivistyspalvelut. Kouluruokailun järjestää Muuramen kunnan ruokapalvelut.

Opiskeluhuoltotyöhön osallistuvat kaikki koulussa työskentelevät aikuiset. Siihen osallistuu tarvittaessa myös koulun ulkopuolisia toimijoita tiiviissä yhteistyössä kodin ja koulun kanssa. Tuen, ohjauksen ja opiskeluhuollon tärkeimmät toimijat Muuramessa on kuvattuna Tuen tärkeimmät toimijat –liitteessä.

Mitkä ovat keskeiset tavoitteet ja toimintatavat hyvän ja turvallisen koulupäivän

luomiseksi ja yhteistyön järjestämiseksi?

Muuramen perusopetuksen kouluissa noudatetaan kuntastrategiasta (2022-2025) sekä henkilöstön nostamista arvoista johdettuja yhteisiä tavoitteita:

• Yhteisöllisyyden ja yhteistyön lisääminen

• Vahvistetaan paitsi yksikkö-, myös kuntakohtaisia yhteisöllisiä lasten- ja nuorten tapahtumia

• Tuetaan avointa vuorovaikutusta ja kohtaamista

• Rohkaistaan kokeiluihin ja uusiin toimintatapoihin

• Otetaan kehitettäviä asioita puheeksi ja sovitaan toimenpiteistä

• Aikuiset kantavat yhteisöllistä vastuuta toiminnasta, pedagogiikasta ja lapsista/nuorista

• Pidetään huolta luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä

Edellä mainittuihin tavoitteisiin sovitaan tarkemmat aikataulut ja toimenpiteet, joiden toteutumista seurataan vuosittain.  

Yleisenä tavoitteena on luoda turvallinen ja oppimismyönteinen ilmapiiri. Toimintaa ohjaavat järjestyssäännöt ja muut yhteisesti sovitut toimintamallit. Oppilaiden osallisuutta lisätään ottamalla oppilaat mukaan koulun arjen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arvioimiseen.  Koulupäivän rakenteella vahvistetaan rauhallista ja turvallista oppimisympäristöä. Valvontakameroiden avulla lisätään turvallisuutta.

Henkilöstö on vastuussa kaikkien oppilaiden hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Koulujen ja tiimien omat tapahtumat sekä arjen toiminta lisäävät kokemusta yhteenkuuluvuudesta ja turvallisuudesta.

Toimintamalli oppilaiden poissaolojen ehkäisemiseksi ja suunnitelmalliseksi

Muuramen perusopetuksessa on hyväksytty poissaoloihin puuttumisen ja niiden seuraamisen malli sekä vastuualueet syksyllä 2021. Toimintamalli löytyy täältä:

https://peda.net/muurame/ojkt/pdf-tiedostot/poissaoloihin-puuttumisen-malli-muurame-paivitetty-21.9.2021

Toimintamallissa kuvataan opetuksen järjestäjää, koulua ja oppilasta koskien

1) Miten kouluun kiinnittymistä, koululäsnäoloa ja vertaissuhteita tuetaan ja

poissaoloja ennaltaehkäistään?

Koulut noudattavat yhteistä ohjeistusta ja tarkemmat toimenpiteet kuvataan koulujen toimintasuunnitelmissa. Kouluissa järjestetään oppilaskuntien ja kummioppilastoiminnan ohjaamana monenlaisia tapahtumia ja erilaiset teemapäivät ja –viikot rakentavat yhteisöllisyyttä ja tukevat oppilaiden osallisuutta. Hankerahoituksella palkatut hyvinvointiohjaajat sekä yläkoulun koulunuorisotyöntekijä ja liikkavaksit järjestävät yhteistä toimintaa ja toimivat lasten ja nuorten parissa matalalla kynnyksellä kuunnellen heidän toiveitaan.

Yhteisen ohjeistuksen lisäksi Mäkelänmäen koulussa uuden koulurakennuksen (Puukoulu) myötä koko iso hallinnollinen koulu on jakautunut kahdeksaan eri kylään. Kylän aikuiset ovat vastuussa kaikkien oppilaiden hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Kylän sisäiset tapahtumat ja arjen toiminta lisäävät luottamusta lasten ja aikuisten välillä. Alkuopetuksen pienryhmät (Majat) auttavat erityisen tuen oppilaiden koulupolun alkua.

Nisulanmäen koulussa kouluun kiinnittymistä vahvistetaan 7. luokan aikana hyvinvointitaidot-tunneilla, joiden sisällöissä painotetaan itsetuntemuksen vahvistamista ja vuorovaikutustaitoja. Kaikki mukaan-toimintamallissa vahvistetaan kiusaamisen ehkäisyä ja varhaista puuttumista kiusaamiseen. Vuorovaikutustaitoja harjoitellaan mm. opiskelemalla samoissa työskentelyryhmissä yhden jakson ajan. Aktiivinen oppilaskunta- ja liikkavaksi-toiminta tukevat kouluun kiinnittymistä ja vahvistavat oppilaiden osallisuutta.

2) Miten poissaoloja seurataan suunnitelmallisesti niin että niistä kerätty tieto

on käytettävissä poissaolojen ehkäisemiseen ja varhaiseen puuttumiseen

lukuvuoden aikana?

Kinkomaan ja Isolahden kouluilla oppilaiden poissaoloja seurataan useita kertoja lukuvuoden aikana. Päävastuu seuraamisesta on luokanopettajalla ja lisäksi rehtori käy läpi luokkien tilannetta Wilman poissaolomerkintöjen osalta useamman kerran lukuvuodessa. Runsaisiin poissaoloihin puututaan jo ennakolta Muuramen kunnan poissaloihin puuttumisen mallin mukaisesti.

Mäkelänmäen koulussa noudatetaan kunnan poissaoloihin puuttumisen mallia. Päävastuu seurannasta on luokanopettajilla. Rehtori tarkistaa tilanteen neljännesvuosittain.

Nisulanmäen koulussa luokanohjaaja seuraa päivittäin oppilaiden poissaoloja ja on välittömästi yhteydessä huoltajiin selvittämättömistä poissaoloista.

3) Miten poissaoloihin puututaan suunnitelmallisesti, ja tämän edellyttämä

työnjako ja vastuut?

Työnjako ja vastuut on kuvattu poissaoloihin puuttumisen mallissa:

https://peda.net/muurame/ojkt/pdf-tiedostot/poissaoloihin-puuttumisen-malli-muurame-paivitetty-21.9.2021

Kinkomaan ja Isolahden kouluilla oppilaiden poissaoloja seurataan useita kertoja lukuvuoden aikana. Päävastuu seuraamisesta on luokanopettajalla ja lisäksi rehtori käy läpi luokkien tilannetta Wilman poissaolomerkintöjen osalta useamman kerran lukuvuodessa. Runsaisiin poissaoloihin puututaan ennakolta jo Muuramen kunnan poissaloihin puuttumisen mallin mukaisesti.

Mäkelänmäen koulussa noudatetaan kunnan poissaoloihin puuttumisen mallia. Päävastuu seurannasta on luokanopettajilla. Rehtori tarkistaa tilanteen neljännesvuosittain.

Nisulanmäen koulussa aineenopettajat merkitsevät poissaolot Wilmaan viimeistään oppitunnin lopuksi. Luokanohjaaja seuraa poissaoloja päivittäin ja on yhteydessä huoltajaan selvittämättömistä poissaoloista mahdollisimman pian.

4) Miten yhteistyö huoltajien tai muun laillisen edustajan kanssa toteutetaan

Yhteistyötä on kuvattu Muuramen opetussuunnitelmassa:

https://peda.net/opetussuunnitelma/ksops/Muurame/luku5/5-2_yhteistyo

Kodin ja koulun yhteistyön keskeiset tavoitteet on kuvattu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yhteistyötä tehdään tapaamalla huoltajia vanhempaintapaamisissa vähintään 1., 6. ja 7. luokalla, arviointikeskusteluissa 1.-6. luokalla ja vanhempainilloissa kaikilla luokkatasoilla. Mikäli oppilaan opintomenestys, koulunkäynti tai hyvinvointi herättää huolta, järjestetään tarvittaessa tapaaminen koulussa.

Edellisten lisäksi sekä ala- että yläkouluissa poissaoloihin puututaan matalalla kynnyksellä  ja ollaan yhteydessä huoltajaan heti kun huolta ilmenee. Tarvittaessa järjestetään palaveri huoltajien kanssa. Yhteyttä otetaan joko Wilma-viestein tai puhelimella.

5) Miten poissaolojen ehkäisemisen ja seurannan sekä poissaoloihin

puuttumisen toimintatavat sekä niiden suunnittelu koordinoidaan

koulukohtaisessa opiskeluhuoltoryhmässä, jossa huoltajat ja oppilaat ovat osallisena?

Kaikilla kouluilla noudatetaan yhteistä poissaoloihin puuttumisen toimintamallia.

Poissaoloihin puuttumisen malli kerrataan yhteisöllisen opiskeluhuollon palavereissa vuosittain ja lisäksi tiedotetaan huoltajia poissaolojen käytänteistä sähköisen viestijärjestelmän avulla sekä vanhempainilloissa. Koulukohtaisessa opiskeluhuoltoryhmässä käsitellään tarvittaessa poissaoloihin liittyviä asioita yleisellä tasolla.

6) Miten yhteistyö opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten kanssa poissaolojen

ehkäisemisessä, niihin puuttumisessa sekä poissaolojen syiden

selvittämisessä toteutetaan?

Nämä käytänteet on kuvattu poissaoloihin puuttumisen mallissa.

Kaikilla kouluilla noudatetaan Muuramen kunnan yhteisesti linjaamia asioita koskien mainittuja asioita. Tarvittaessa poissaoloihin puututaan yksilön opiskeluhuollon tapaamisissa.

7) Miten toimintamallin jatkuva seuranta ja kehittäminen kerätyn tiedon ja

järjestelmällisen palautteen pohjalta tehdään?

Kouluilla seurataan oppilaiden poissaolomääriä jatkuvasti ja toimitaan yhteisen ohjeistuksen mukaisesti. Suuriin poissaolojen määriin puututaan opiskeluhuollollisin toimenpitein.

Poissaolomääristä raportoidaan opiskeluhuollon ohjausryhmää kerran vuodessa ja samalla arvioidaan toimintamallin toimivuutta ja mahdollisia korjaustoimenpiteitä sekä tukitoimien riittävyyttä.

8) Miten yhteistyö koulun sisällä sekä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa

organisoidaan ja miten sitä seurataan ja kehitetään, erityisesti

o miten huolehditaan oppilaiden osallisuuden toteutumisesta

o mitkä ovat kodin ja koulun yhteistyön keskeiset tavoitteet ja

järjestämiskäytännöt.

Kinkomaan ja Isolahden koulujen käytänteet

- Yhteisöllisen opiskeluhuollon palaverit

- Vanhempainillat

- Yhteisölliset vanhempainillat

- Yksilön opiskeluhuollon palaverit

- Yhteisölliset tapahtumat koululla oppilaille

- Tavoitteena on pitää kaikki oppilaat mukana koulun toiminnassa ja minimoida poissaolojen määrä

Mäkelänmäen koulun käytänteet

- Yhteisöllisen opiskeluhuollon palaverit

- Vanhempainillat

- Yhteisölliset vanhempainillat

- Yksilön opiskeluhuollon palaverit

- Yhteisölliset tapahtumat koululla oppilaille ja huoltajille

- Koulun edustaja on mukana vanhempainyhdistyksen kokouksissa

- Oppilasedustaja mukana koulukohtaisessa opiskeluhuoltoryhmässä

- Oppilaskunnan edustajia hyödynnetään tapahtumisen järjestämisessä ja mm. Talo-oppaina Puukoulussa

Nisulanmäen koulun käytänteet

- Yhteisöllisen opiskeluhuollon palaverit

- Huoltajaillat vuosiluokittain 1-2 kertaa lukuvuoden aikana

- Yksilölliset opiskeluhuoltopalaverit

- Oppilaskuntatoiminta

- Liikkavaksi-toiminta

- Säännöllinen yhteistyö poliisin, sosiaalitoimen ja nuorisotoimen kanssa

- Oppilaiden osallisuuden lisääminen vuosittaisella suunnitelmalla

Mikäli paikallisesti päätetään laajennettavan

esimerkiksi terveystiedon tai muiden aineiden oppimäärää tunne- ja

vuorovaikutustaitojen harjoitteluun, kuvataan näiden tuntien tavoitteet ja

sisällöt opetussuunnitelmassa.

Hyvinvoinnin vuosikello alakouluille

Lukuvuonna 2023-2024 viedään hyvinvoinnin vuosikelloa käytäntöön alakouluissa. Siinä on kaveritaitojen lisäksi sosiaalisten ja tunnetaitojen harjoittelua kaikilla vuosiluokilla. Vuosittain toistuvat samat teemat ja niihin liittyviä harjoituksia varioidaan iän ja edellytysten mukaan. 

Hyvinvoinnin vuosikellon neljä teemaa ovat:

Meidän koulu, Minä ja tunteet, Vahvuudet sekä Hyvä me! 

1) Meidän koulu => ryhmäytyminen, vuorovaikutus- ja kaveritaidot 

2) Minä ja tunteet => tunnetaidot, läsnäolotaidot 

3) Vahvuudet => vahvuustaidot, arjen hyvinvointi  

4) Hyvä me! => Hyvän huomaaminen ja kiitollisuus, onnistumiset 

Lisäksi Kinkomaan ja Isolahden kouluilla käytetään erilaisia tunne- ja vuorovaikutustaitomateriaaleja vuosittain kaikissa luokissa muun muassa äidinkielen, uskonnon, elämänkatsomustiedon, ympäristöopin, kuvataiteen ja musiikin tunneilla.

Mäkelänmäen koulujen kylissä on omia käytänteitä kuten turvataidot, Friends, Lionsquest ja opiskeluhuollon edustajia (mm. kuraattori/terveydenhoitaja) pyydetään mukaan  luokissa tapahtuvaan yhteistyöhön.

Nisulanmäen koulussa jatkuu 7. luokilla 1h/vko hyvinvointitaidot-oppitunnit. Tuntien tavoitteena on mm. tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen.