4.1 Toimintakulttuurin merkitys ja kehittäminen
Opetuksen hyvät käytännöt
Koulujen omat suunnitelmat
Tähän linkki koulun toimintasuunnitelmaan vastaavaan kohtaan.
Kunnan OPS-sisältö
Muuramen perusopetuksessa yhteisen toimintakulttuurin suunnittelussa ovat ollet mukana koulun henkilökunta, oppilaat sekä huoltajat. Huoltajien mielipidettä tiedusteltiin Keski-Suomen Osaavan yhteisellä kyselyllä syyslukukaudella 2013. Oppilaat osallistuivat toimintakulttuurin suunnitteluun luokittain joko toukokuussa 2015 tai elokuussa 2015. Opettajat ja koulunkäynnin ohjaajat työskentelivät toimintakulttuurin parissa koulutuspäivissä tammikuussa ja syyskuussa 2015 ja osapäivän marraskuussa 2015.
Esiopetuksen opetussuunnitelman valmistelua on ohjattu samassa ohjausryhmässä perusopetuksen kanssa. Jatkuvalla yhteistyöllä varmistetaan, että toimintakulttuurien yhtenäisyys tukee oppilaan opiskelun ja koulunkäynnin jatkuvuutta.
Kun uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön ja uudistetun toimintakulttuurin mukaan on toimittu, pyydetään palautetta oppilailta, huoltajilta ja henkilökunnalta. Palautteen pohjalta tehdään tarvittavia muutoksia ja kehitetään toimintaa. Jatkuva toimintakulttuurin kehittäminen on osa koulun vuosittaista suunnittelua ja johtamista. Lukuvuoden painotukset kirjataan kunkin koulun työsuunnitelmaan.
Maakunnallinen OPS-sisältö
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet
Perusopetusta kehitetään opetussuunnitelmallisesti ja pedagogisesti yhtenäisenä kokonaisuutena. Perusopetus jäsentyy valtioneuvoston asetuksen mukaisesti vuosiluokkien 1–2, 3–6 sekä 7–9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat opetuksellisesti eheän ja kasvatuksellisesti johdonmukaisen jatkumon. Yhteistyö esiopetuksen kanssa vahvistaa työn pitkäjänteisyyttä. Opetuksen järjestäjä huolehtii yhteistyöstä ja opetuksen yhtenäisyydestä riippumatta siitä, toimivatko esiopetus ja perusopetus tai perusopetuksen eri luokka-asteet hallinnollisesti eri yksiköissä tai eri rakennuksissa. Yhteistyötä tehdään mahdollisuuksien mukaan myös seuraavan koulutusvaiheen oppilaitosten kanssa.
Toimintakulttuurilla on keskeinen merkitys perusopetuksen yhtenäisyyden toteuttamisessa. Se vaikuttaa aina oppilaan kohtaaman koulutyön laatuun[1]. Yhteisön toimintakulttuuri on sen historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutuva tapa toimia. Toimintakulttuuria voidaan kehittää ja muuttaa. Se on kokonaisuus, joka rakentuu
- työtä ohjaavien normien ja toiminnan tavoitteiden tulkinnasta
- johtamisesta sekä työn organisoinnista, suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista
- yhteisön osaamisesta ja kehittämisestä
- pedagogiikasta ja ammatillisuudesta
- vuorovaikutuksesta, ilmapiiristä, arkikäytännöistä ja oppimisympäristöistä.
Toimintakulttuuria muovaavat sekä tiedostetut että tiedostamattomat tekijät. Toimintakulttuuri vaikuttaa sen piirissä oleviin riippumatta siitä, tunnistetaanko sen merkitys ja vaikutukset vai ei. Aikuisten tapa toimia välittyy oppilaille, jotka omaksuvat kouluyhteisön arvoja, asenteita ja tapoja. Esimerkiksi vuorovaikutuksen ja kielenkäytön mallit sekä sukupuoliroolit siirtyvät oppilaille. Toimintakulttuurin vaikutusten pohdinta ja sen ei-toivottujen piirteiden tunnistaminen ja korjaaminen ovat tärkeä osa toimintakulttuurin kehittämistä.
Toimintakulttuuri ilmenee selvimmin yhteisön käytännöissä. Perusopetuksessa kaikki käytännöt rakennetaan tukemaan opetus- ja kasvatustyölle asetettuja tavoitteita. Toimintakulttuurin tulee tukea tavoitteisiin sitoutumista ja edistää yhteisen arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista koulutyössä. Toimintakulttuuriin kehittämisen perusedellytys on toisia arvostava, avoin ja vuorovaikutteinen sekä kaikkia yhteisön jäseniä osallistava ja luottamusta rakentava keskustelu.
[1] Perusopetuksen laatukriteerit, opetus- ja kulttuuriministeriö 2012