Liputuspäiväksi Snellmannin päivä nousi vuonna 1952. Vuonna 1978 nimeen lisättiin suomalaisuuden päivä.


Perhe, lapsuus ja opiskelu
Johan Vilhem Snellman syntyi Ruotsissa 12.5.1806. Hänen isänsä Christian Henrik oli merikapteeni. Hänen äitinsä oli Maria Magdalena Röring, joka oli opiskellut sisäoppilaitoksessa. Perheeseen kuului viisi muuta sisarusta.

Johanin äiti kuoli viimeisen sisaruksen synnytyksessä, kun he olivat muuttaneet Suomeen, tarkemmin Kokkolaan. Johan oli vain 8-vuotias, kun hänen äitinsä kuoli. Isä meni vielä uusiin naimisiin ja sai vielä kaksi lasta uuden vaimonsa kanssa. 

Vuonna 1816 Johan lähetettiin Ouluun, triviaalikouluun. Hän asui siellä tätinsä luona ja aloitti koulun vuonna 1822, jolloin hän oli 16-vuotias. 

Valmistumisensa jälkeen Johan suunnitteli papin uraa, mutta ajatukset kuitenkin muuttuivat jatko-opiskelujen aikana. 

1822 (16-vuotiaana) hän ilmoittautui Turun Akatemiaan. Hänen valmistumisensa venyi rahan puutteen takia ja hän teki töitä opiskelujen ohella, vaikka sai hän stipendejäkin. Johan toimi ainakin kotiopettajana. Kun Snellman valmistui 22-vuotiaana, oli hän päättänyt sittenkin lähteä opiskelemaan filosofiaa. 

Turun palon takia hänen opiskelunsa kuitenkin siirtyivät Helsinkiin. Helsingissä ollessaan hän kuului monien opiskelutovereidensa kanssa Lauantaiseuraan, jossa keskusteltiin yhteiskunnallisista asioista ja politiikasta. Hän myös kirjoitti kirjoja väitöskirjojensa jälkeen.

Snellman ulkomailla
Johan riitautui yliopiston kanssa ja hän joutui eroamaan. 

Johan lähti ulkomaille ja vietti aluksi aikaansa Tukholmassa lehtimiehenä, kirjoittaen Freja.nimiseen lehteen yhteiskunnalllisista asioista. 

Snellman kiersi myös monissa muissa Euroopan maissa ja palasi lopulta Tukholmaan ja kirjoittamistaan lehdessä. 

Matkoillaan Snellman vertasi Suomea muihin yhteiskuntiin ja huomasi niissä eroja. Suomen kehittymisen kannalta Snelmman piti tärkeänä, että suomen kielen asemaa tulisi parantaa Suomessa. Ruotsissa olleessaan hän kirjoitti yhden pääteoksistaan (Valtio-oppi), jossa kannatetaan mm. Suomen itsenäistymistä. 

Paluu Suomeen
Kolme vuotta ulkomailla kierreltyään hän palasi Suomeen ja sai töitä Kuopiosta yläalkeiskoulun rehtorina. 

Hän perusti Kuopiossa kaksi sanomalehteä. Saima oli ruotsinkielinen ja tarkoitettu sivistyneistölle ja Maamies, joka oli suomenkielinen ja tarkoitettu tavalliselle kansalle.

Lehtien avulla Snellman sai julkaistua mielipiteitään, mutta hän joutui myös sensuurin kohteeksi ja Saima jouduttiin lopettamaan. 

Kuopiossa Snellman avioutui ja sai seitsemän lasta. 

Hänen vaimonsa kuoli ja hän turhautui työssään, joten hän muutti lastensa kanssa Helsinkiin. Hän myös sai jonkin verran luennoida yliopistossa hänelle tärkeistä aiheista, kuten isänmaallisuus. Hänet vihittiin jopa kunniatohtoriksi.

Snellmanin vaikutus Suomessa
Snellman otti kantaa moniin yhteiskunnallisiin asioihin, kuten suomen kielen asemaan ja koulutukseen. Koulu-uudistuksessa kuunneltiinkin paljon hänen ehdotuksiaan. 

Snellman vaikutti myös siihen, että sensuuria vähennettiin, eli asioista sai kirjoittaa vapaammin lehdissä. Lisäksi suomesta tehtiin virkakieli.

Snellman ajoi myös rahauudistusta, joka johti lopulta siihen, että Suomi sai virallisen rahan (hopeamarkan) 1865.

1866 Snellman aateloitiin ja tämä hieman rajoitti hänen kärkästä kirjoitteluaan, mutta toisaalta antoi hänelle vaikutusvaltaa kun hän puhui asioista esimerkiksi valtiopäivillä. 

Snellman kuoli 1881.

Hänen muistokseen on nimetty katuja ja pystytetty patsaita. Lisäksi hänen kasvonsa olivat 100 markan setelissä ja ennen rahauudistuksia myös muissakin rahoissa.