Liputtaminen
Liputuspäiväksi Snellmannin päivä nousi vuonna 1952. Vuonna 1978 nimeen lisättiin suomalaisuuden päivä.


Perhe, lapsuus ja opiskelu
Johan Vilhem Snellman syntyi Ruotsissa 12.5.1806. Perheeseen kuului viisi muuta sisarusta. Hänen isänsä oli merikapteeni ja äiti, joka oli opiskellut sisäoppilaitoksessa. 

Johanin äiti kuoli viimeisen sisaruksen synnytyksessä, kun he olivat muuttaneet Suomeen. Isä meni vielä uusiin naimisiin ja sai vielä kaksi lasta uuden vaimonsa kanssa. 

Vuonna 1816 Johan lähetettiin Ouluun, triviaalikouluun. Hän asui siellä tätinsä luona.

Valmistumisensa jälkeen Johan suunnitteli papin uraa, mutta ajatukset kuitenkin muuttuivat jatko-opiskelujen aikana. 

1822 (16-vuotiaana) hän ilmoittautui Turun Akatemiaan. Hänen valmistumisensa venyi rahan puutteen takia ja hän teki töitä opiskelujen ohella. Kun Snellman valmistui 22-vuotiaana, oli hän päättänyt sittenkin lähteä opiskelemaan filosofiaa. 

Turun palon takia hänen opiskelunsa kuitenkin siirtyivät Helsinkiin. Helsingissä ollessaan hän kuului monien opiselutovereidensa kanssa Lauantaiseuraan, jossa keskuteltiin yhteiskunnallisista asioista ja politiikasta.

Snellman ulkomailla
Johan riitautui yliopiston kanssa ja hän joutui eroamaan. 

Johan lähti ulkomaille ja vietti aluksi aikaansa Tukholmassa lehtimiehenä, kirjoittaen lehteen yhteiskunnalllisista asioista. 

Snellman kiersi myös monissa muissa Euroopan maissa ja palasi lopulta Tukholmaan ja kirjoittamistaan lehdessä. 

Matkoillaan Snellman vertasi Suomea muihin yhteiskuntiin ja huomasi niissä eroja. Suomen kehittymisen kannalta Snelmman piti tärkeänä, että suomen kielen asemaa tulisi parantaa Suomessa. Ruotsissa olleessaan hän kirjoitti yhden pääteoksistaan (Valtio-oppi), jossa kannatetaan mm. Suomen itsenäistymistä. 

Paluu Suomeen
Kolme vuotta ulkomailla kierreltyään hän palasi Suomeen ja sai töitä Kuopiosta. 

Hän perusti Kuopiossa kaksi sanomalehteä. Saima oli ruotsinkielinen ja tarkoitettu sivistyneistölle ja Maamies, joka oli suomenkielinen ja tarkoitettu tavalliselle kansalle.

Lehtien avulla Snellman sai julkaistua mielipiteitään, mutta hän joutui myös sensuurin kohteeksi ja Saima jouduttiin lopettamaan. 

Kuopiossa Snellman avioutui ja sai seitsemän lasta. 

Hänen vaimonsa kuoli ja hän turhautui työssään, joten hän muutti lastensa kanssa Helsinkiin. Hän myös sai jonkin verran luennoida yliopistossa hänelle tärkeistä aiheista, kuten isänmaallisuus. 

Snellmanin vaikutus Suomessa
Snellman otti kantaa moniin yhteiskunnalisiin asioihin, kuten suomen kielen asemaan ja koulutukseen. Koulu-uudistuksessa kuunneltiinkin paljon hänen ehdotuksiaan. 

Snellman vaikutti myös siihen, että sensuuria vähennettiin, eli asioista sai kirjoittaa vapaammin lehdissä. 

Snellman ajoi myös rahauudistusta, joka johti lopulta siihen, että Suomi sai virallisen rahan (hopeamarkan) 1865.

1866 Snellman aateloitiin ja tämä hieman rajoitti hänen kärkästä kirjoitteluaan, mutta toisaalta antoi hänelle vaikutusvaltaa kun hän puhui asioista esimerkiksi valtiopäivillä. 

Snellman kuoli 1881.

Hänen muistokseen on nimetty katuja ja pystytetty patsaita. Lisäksi hänen kasvonsa olivat 100 markan setelissä.