Opinto-ohjaus

Opinto-ohjaus lukiossa

Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea sinua opiskelijana opinnoissasi lukioaikana ja huolehtia siitä, että sinulla on riittävästi sellaisia tietoja ja taitoja, joita tarvitset siirtyessäsi jatko-opintoihin ja työelämään.

Opinto-ohjauksen tavoitteena on ohjata sinua opiskelijana itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen siten, että pystyt suunnittelemaan oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmasi, tunnistamaan opiskeluusi liittyviä ongelmia ja etsimään tietoa siitä, miten näihin ongelmiin saa apua. Tavoitteena on, että opiskelijana pystyt opiskelemaan täysipainoisesti koko lukion ajan, kykenet kehittämään oppimaan oppimisen taitojasi sekä löytämään omat yksilölliset oppimisen tapasi ja vahvuutesi opiskelijana. Tavoitteena on myös, että opit pohtimaan ammatillista suuntautumistasi sekä suunnittelemaan jatko-opintojasi.

Lukiossa saat opinto-ohjausta läpi lukuvuoden sekä osana ryhmää että henkilökohtaisesti. Ohjausta antavat opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja sekä opettajat oman oppiaineensa osalta. Opinto-ohjauksen tunnit on hajautettu eri jaksoille. Osa ohjauksesta tapahtuu ryhmänohjaustuokioissa. Henkilökohtaisesta ja pienryhmäohjauksesta sovitaan erikseen lukuvuoden aikana.

Opinto-ohjauksen pakolliset kurssit (Uusi OPS)

OP1: Minä opiskelijana

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
  • tutustuu lukio-opintojen käytänteisiin, opintojen rakenteeseen sekä ylioppilastutkintoon
  • harjaantuu lukiossa vaadittaviin opiskelutaitoihin sekä omien vahvuuksien ja kiinnostusten kohteiden kartoittamiseen liittyvissä keskeisissä tiedoissa ja taidoissa
  • pohtii elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen liittyviä kysymyksiä.
Keskeiset sisällöt
  • opiskelu- ja tiedonhankintataidot, oppimaan oppiminen
  • lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon suunnittelu; henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ja ylioppilastutkintosuunnitelma
  • jatko-opintojen pohtiminen ja ammatillinen suuntautuminen; jatko-opinto- ja urasuunnitelma
  • itsetuntemus ja sen kehittäminen
  • elämänhallintataidot
  • oman oppimisen arviointi
  • jatko-opintoihin ja tulevaisuuden suunnitteluun liittyvät tietolähteet, sähköiset ohjauspalvelut ja hakujärjestelmät
  • työelämään sekä toisen ja korkea-asteen koulutuspaikkoihin tutustuminen
  • lukio-opintojen kannalta kulloinkin ajankohtaiset asiat

OP2: Jatko-opinnot ja työelämä

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
  • kehittää edelleen itsetuntemustaan sekä elämänsuunnittelu- ja elämänhallintataitojaan
  • perehtyy jatkokoulutuksen ja työelämän kannalta sellaisiin keskeisiin teemoihin, jotka auttavat ura- ja elämänsuunnittelutaidoissa sekä antavat valmiudet jatko-opintoihin ja työelämään siirtymiselle
  • tutustuu toisen ja korkea-asteen erilaisiin koulutusvaihtoehtoihin sekä muuhun koulutustarjontaan
  • lisää työelämätaitojaan sekä syventää työelämätuntemustaan.
Keskeiset sisällöt
  • jatko-opintomahdollisuudet Suomessa ja ulkomailla
  • työelämätietous, muuttuva ja monimuotoinen työelämä
  • yrittäjyys
  • työelämä- ja työnhakutaidot
  • työelämään sekä jatko-opintoihin tutustuminen
  • jatko-opintojen ja tulevaisuuden suunnittelu, jatko-opintoihin hakeutuminen
  • henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatkoopinto- ja urasuunnitelman päivittäminen
  • lukio-opintojen kannalta kulloinkin ajankohtaiset asiat
(Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015)

Käytännössä kurssien suorittaminen edellyttää osallistumista kaikkiin kaikille opiskelijoille tarkoitettuihin tilaisuuksiin sekä kaikkien kaikille opiskelijoille tarkoitettujen tehtävien tekemistä. Koska OP1 ja OP2 -kurssit sisältävät tavoitteita, jotka kattavat koko lukio-opiskelun, suoritusmerkinnät kursseista saat lukion päättövaiheessa.

Opinto-ohjauksen pakollinen kurssi (vanha OPS)

wOP1: Koulutus, työ ja tulevaisuus

Opinto-ohjauksen pakollisen kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa lukio-opintojen aloittamiseen ja suorittamiseen sekä jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvät keskeiset tiedot ja taidot. Kurssiin liittyen järjestetään tutustumista työelämään sekä toisen ja korkea-asteen koulutuspaikkoihin. Opinto-ohjauksen kurssilla tulee käsitellä kaikille opiskelijoille yhteisiä, lukio-opintoihin, ylioppilastutkintoon, jatko-opintoihin, ammatti- ja urasuunnitteluun liittyviä kysymyksiä sekä kulloinkin lukio-opintojen kannalta ajankohtaisia asioita.

Keskeiset sisällöt
  • opintojen rakentuminen ja omien opiskelutaitojen kehittäminen
  • itsetuntemus
  • omien toimintamallien ja vahvuuksien tunnistaminen
  • työelämätietous
  • ylioppilastutkinto
  • ammatillinen suuntautuminen ja jatko-opintojen pohtiminen
  • jatko-opintoihin hakeutuminen
  • työelämään siirtyminen
(Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003)

Ammattikorkeakoulujen todistusvalintojen käyttöönotto kevään 2020 yhteishaussa

 Tiedote 14.05.2018

Ammattikorkeakoulujen todistusvalintojen käyttöönotto kevään 2020 yhteishaussa

Ammattikorkeakoulut ottavat kevään 2020 yhteishaussa käyttöön todistusvalinnan, joka perustuu ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon arvosanojen pisteyttämiseen. Pisteytysmallit on kehitetty laaja-alaisena yhteistyönä Metropolia Ammattikorkeakoulun koordinoimassa hankkeessa. Samalla todistusvalinnasta tulee pääväylä ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen keväästä 2020 lähtien. Täytettävistä paikoista valtaosa varataan ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakeville.

Todistusvalinnan rinnalla säilyvät valintakoe ja muut osaamisperustaiset valintaväylät, mitkä laajentavat hakijoiden mahdollisuuksia saada opiskelupaikka.

Todistusvalinnassa käytettävät ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon ja kansainvälisten ylioppilastutkintojen pisteytysmallit otetaan käyttöön kaikissa ammattikorkeakouluissa, kaikilla koulutusaloilla lukuun ottamatta kulttuurialaa ja Diakonia-ammattikorkeakoulun tulkin koulutusta, joissa todistusvalintoja ei oteta käyttöön. Poliisiammattikorkeakoululla ja Högskolan på Ålandilla on omat hakunsa.

Näissä kouluissa:
Yrkeshögskolan Arcada, Centria ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Karelia-ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Saimaan ammattikorkeakoulu, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Savonia-ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu, Vaasan ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia

Ylioppilastutkintotodistuksen, ammatillisen perustutkintotodistuksen ja kansainvälisten ylioppilastutkintojen pisteytysmallit ovat saatavilla:

- Opintopolku.fi-sivustolta (https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-opiskelijavalinnoissa-muuttuu-vuoteen-2020-menessa/ammattikorkeakoulujen-todistusvalinnassa-kaytettavat-pisteytysmallit/)

- AMK-opiskelijavalinnat kehittämishankkeen sivustolta (http://www.amk-opiskelijavalinnat.fi/#todistusvalinta)

- Katso peda.net kohta: AMMATTIKORKEAKOULUJEN TODISTUSVALINNASSA KÄYTETTÄVÄT PISTEYTYSMALLIT

Koulutuksien tarkemmat aloituspaikkamäärät, mahdolliset vähimmäispisterajat ja kynnysehdot ilmoitetaan viimeistään koulutustarjonnan julkaisun yhteydessä alkusyksystä 2019.

Petri Lempinen Tapio Rimpioja

Toiminnanjohtaja Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja

Arene ry AMK-opiskelijavalinnat kehittämishanke

Lisätietoja: Projektipäällikkö Marko Borodavkin, puh. 040 662 5046, marko.borodavkin@metropolia.fi, amk.opiskelijavalintahanke@metropolia.fi / www.amk-opiskelijavalinnat.fi

Kirje lukion päättövaiheessa oleville ja uuden elämänvaiheen edessä oleville!

Korkeakoulujen yhteishaussa valinnan tulokset tulevat viimeistään 28.6.

Opiskelupaikka on otettava vastaan 10.7. klo 15 mennessä.

Ota opiskelupaikka vastaan ja hae opintotukea

Kun olet ottanut vastaan opiskelupaikan Oma Opintopolussa, voit jatkaa suoraan Kelan asiointipalveluun tekemään opintotukihakemusta.

https://opintopolku.fi/wp/fi/

Korkeakoulujen yhteishaun aikataulu

Kevät 2018 (mikäli haet seuraavana keväänä tarkista hakuajat opintopolusta)

9.1. klo 8.00−24.1. 2018 klo 15.00 Hakuaika 1 Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen vieraskieliset koulutukset sekä Taideyliopiston koulutukset

7.2.2018 klo 15 Liitteiden pitää olla perillä korkeakoulussa.

14.3. klo 8.00−28.3. 2018 klo 15.00 Hakuaika 2 Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen suomen- ja ruotsinkieliset koulutukset

13.4.2018 klo 15 Liitteiden pitää olla perillä korkeakoulussa.

28.6.2018 Valinnan tulokset ilmoitetaan hakijoille viimeistään.

10.7.2018 klo 15.00 Hakijan on ilmoitettava viimeistään opiskelupaikan vastaanottamisesta.

31.7.2018 klo 15 Varasijoilta hyväksyminen päättyy.

2.7.2018−15.8.2018 Mahdolliset lisähaut

Opinnot alkavat elo-syyskuussa 2018

Korkeakoulujen syksyn yhteishaku 5.9.-19.9.2019

Valinnat viim. 29.11.2018

Paikan vastaanotto viim. 11.12.2018

Korkeakoulujen lisähaku 3.12.-14.12.2018

 

Yhden paikan säännös

Yhden korkeakoulupaikan säännöksen mukaan voit ottaa vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta.

Säännös koskee sekä yhteishakuja, erillishakuja että yliopistojen jatkotutkintoihin (lisensiaatti, tohtori) johtavien koulutusten hakuja. Siirtohaussa saatu paikka korkeakoulussa ei kuulu säännöksen piiriin.

 

Voiko opintojen aloitusta siirtää?

Ensimmäisen vuoden opiskelija voi ilmoittautua poissaolevaksi lukuvuodelle vain,

  • jos suorittaa asevelvollisuutta, siviilipalvelua tai naisten vapaaehtoista asepalvelua
  • on äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla tai
  • ei voi sairauden tai vamman vuoksi aloittaa opintoja ja on siis poissa lukukauden tai lukuvuoden.

Jäitkö ilman korkeakoulupaikkaa?

Muita vaihtoehtoja

Korkea-asteella opiskelupaikat ovat kuitenkin niin haluttuja, että jos et ihan heti saa haluamaasi opiskelupaikkaa, niin missään nimessä ei kannata huolestua. Korkea-asteen haku on ihan eri asia kuin toisen asteen yhteishaku…

Mikäli opiskelupaikkaa et saanut heti, niin sitten uutta suunnitelmaa miettimään eli mitä kaikkea muuta mielenkiintoista voisi lukio-opiskelun jälkeen tehdä?? Esimerkiksi avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulun opinnot ovat oikein hyvä vaihtoehto ja väylä haluamiisi opintoihin. Ne eivät myöskään vie ensikertaa hakevan lisäpisteitä. Halutessasi voit käydä myös muistuttelemassa mieleesi pedanetistä, mihin kaikkialle lukion jälkeen voisi lähteä

https://peda.net/nakkila/lukio/oppiaineet/opinto-ohjaus/abit/opo

Lisäksi syksyllä voi hakea uudestaan opiskelupaikkoja alkukeväästä alkaviin koulutuksiin ammattikorkeakouluissa. Käy katsomassa opintopolusta, olisiko itseäsi kiinnostavilla aloilla jotain mielenkiintoista tarjolla vai olisiko joku muu kiinnostavampi vaihtoehto. Vähitellen päivitetään tietoa koulutuksista, jotka ovat tulossa yhteishakuun syksyllä. Lisäksi kannattaa seurailla korkeakoulujen ja yliopistojen sivuja sekä muuta ilmoittelua esim. lehdissä.

Mikäli tuntuu siltä, että haluat jutella erilaisista vaihtoehdoista, niin voit ottaa yhteyttä opinto-ohjaajaan elokuussa koulujen alkaessa. Tässä on vielä listattuna mahdollisia vaihtoehtoja.

31.7.2018 klo 15 Varasijoilta hyväksyminen päättyy.

2.7.2018−15.8.2018 Mahdolliset lisähaut

Opinnot alkavat elo-syyskuussa 2018

Avoimet korkeakoulut

Sekä avoimessa yliopistossa että avoimessa ammattikorkeakoulussa voit suorittaa korkeakoulujen opetussuunnitelmien mukaisia, kaikille avoimia opintoja. Avoimessa korkeakoulussa suoritetut opinnot voi suoraan hyväksilukea osaksi tutkintoa, jos myöhemmin hakeutuu tutkinto-opiskelijaksi. Avoimen opinnoissa saa myös hyvän kuvan siitä, millaista itseä kiinnostavan alan opiskelu todella on ja mitä se vaatii.

Avoimessa korkeakoulussa opiskeluun ei saa opintotukea, koska se katsotaan sivutoimiseksi. Koulutus on myös maksullista. Yhden opintojakson kurssimaksu on yleensä muutaman kymmenen euron suuruinen.

Avoin ammattikorkeakoulu Opintopolussa

Avoin yliopisto Opintopolussa

Aikuislukiot

Aikuislukioissa voit esimerkiksi korottaa lukion päättötodistuksen arvosanoja. Lue lisää aikuislukioista

Kansanopistot

Kansanopistot ovat sisäoppilaitoksia, joissa opiskellaan yleensä elokuusta kevääseen. Kansanopistoissa järjestetään

  • aikuislukiokoulutusta
  • avointa yliopisto-opetusta
  • pitkiä opintolinjoja – esimerkiksi viestintää, käsityö- ja taideaineita, liikuntaa, yhteiskunnallisia aineita, kieliä
  • ammatillista tutkintoon johtavaa koulutusta

Tutustu kansanopistoihin

Katso kaikki kansanopistojen linjat. Linkki vie hakutulossivulle, jossa voit vielä rajata hakua esimerkiksi sijainnin mukaan.

Kesäyliopistot

Kesäyliopistot järjestävät sekä avointa yliopisto-opetusta että avointa ammattikorkeakouluopetusta. Niissä järjestetään myös esimerkiksi kieliopintoja sekä taidealojen koulutusta.

Lue lisää kesäyliopistoista

Ulkomaille opiskelemaan

Välivuosi ulkomailla antaa parhaimmillaan muitakin hyödyllisiä valmiuksia opintoihin ja elämään kuin paremman kielitaidon. Ulkomaille kielitaitoa ja kokemusta keräämään on mahdollista lähteä monella tavalla.

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO:n ylläpitämä Maailmalle.net-sivusto kertoo eri vaihtoehdoista: vapaaehtoistyö, työleirit, au pair -palkkatyö, nuorten ryhmätapaamiset ja kulttuurimatkat.

Tukea ja ohjausta koulutuksen valinnassa

Tukea, ohjausta ja neuvontaa koulutus- ja urapohdintoihisi löydät esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimistoista. Koulutusneuvojat neuvovat myös Facebookissa. Lue lisää TE-toimistojen nuorten palveluista

Tietoa neuvonta- ja ohjauspalveluista Opintopolussa

Tutustu tarinoihin

Miten muut löysivät oman alansa? Millaista opiskelun arki todella on? Opintopolun YouTube-kanavalla on opiskelu- ja ammattivideoita, joilla eri ammateissa toimivat ihmiset kertovat valinnoistaan ja koulutuspoluistaan.

Opintopolun Youtubesta löydät ammatti- ja opiskeluvideoita aloittain

https://opintopolku.fi/wp/valintojen-tuki/yhteishaku/korkeakoulujen-yhteishaku/jaitko-ilman-korkeakoulupaikkaa/

 

Yliopistojen hakijapalvelut

https://opintopolku.fi/wp/yliopisto/yliopistojen-hakijapalvelut/

Ammatillinen koulutus

Korkeakoulupaikka ei aina ole ainoa tie alalle. Kannattaa miettiä vielä kerran omia vahvuuksiaan ja kiinnostuksiaan. Mikä alassa todella kiinnostaa ja millaisia työtehtäviä haluaisi päivittäin tehdä? Kun tietää, mitä haluaa, on helpompi selvittää myös pidemmät reitit kiinnostaviin, samantapaisiin töihin lähialojen, ammatillisten opintojen, työkokemuksen ja ammatillisen lisä- ja täydennyskoulutuksen kautta.

Sekä ammatillisessa koulutuksessa että korkeakoulussa voi nykyään usein rakentaa oman opintopolkunsa yhdistelemällä tutkintoonsa opintoja myös lähialoilta sekä muiden oppilaitosten ja korkeakoulujen koulutuksista.

Mikä on jatkuva haku?

Tammikuusta alkaen voit hakea ammatilliseen koulutukseen ympäri vuoden jatkuvan haun kautta. Saat tietoa koulutuksista, joihin voi hakea jatkuvan haun kautta joko oppilaitosten verkkosivuilta tai Opintopolusta.

 

Lisähaut ja jatkuvat haut

Jatkuvat haut korvaavat ammatillisen koulutuksen lisähaut ja jatkuvissa hauissa oppilaitokset päättävät hakuajoista, hakumenettelyistä ja valintaperusteista

 

 

Lisätiedot

Tietoja koulutustarjonnasta ja koulutukseen hakeutumisesta saa

  • peruskoulujen opinto-ohjaajilta
  • lukioista ja ammatillisista oppilaitoksista
  • www.opintopolku.fi

 

Kysy korkeakoulujen valinnoista ja paikan vastaanotosta

Jos haluat kysyä korkeakoulujen yhteishaun valinnan tuloksista ja/tai paikan vastaanottamisesta, ota yhteyttä korkeakoulujen hakijapalveluun. Korkeakoulut vastaavat hakijoiden ohjauksesta ja neuvonnasta.

https://opintopolku.fi/wp/valintojen-tuki/yhteishaku/korkeakoulujen-yhteishaku/nain-otat-paikan-vastaan/ 

Mikäli kiinnostut muista vaihtoehdoista, ota yhteyttä oppilaitoksiin.

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TODISTUSVALINNASSA KÄYTETTÄVÄT PISTEYTYSMALLIT

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TODISTUSVALINNASSA KÄYTETTÄVÄT PISTEYTYSMALLIT

Todistusvalinnassa käytettävät ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon ja kansainvälisten ylioppilastutkintojen pisteytysmallit ovat käytössä kevään 2020 yhteishausta lähtien kaikissa ammattikorkeakouluissa, kaikilla koulutusaloilla lukuun ottamatta kulttuurialaa ja Diakonia-ammattikorkeakoulun tulkin koulutusta, joissa todistusvalintoja ei oteta käyttöön. Täytettävistä opiskelupaikoista valtaosa varataan ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakeville.

YLIOPPILASTUTKINNON PERUSTEELLA TEHTÄVÄ TODISTUSVALINTA

(käytössä kaikilla koulutusaloilla lukuun ottamatta kulttuurialaa ja Diakonia-ammattikorkeakoulun tulkin koulutusta, joissa todistusvalintoja ei oteta käyttöön)

Todistusvalinnassa pisteytetään viisi ainetta. Äidinkieli, matematiikka ja vieras/toinen kotimainen kieli huomioidaan kaikilta nämä aineet kirjoittaneilta. Tämän lisäksi huomioidaan kaksi parasta pisteitä tuottavaa ainetta (reaaliaineet/vieras kieli) (Taulukko 1). Reaaliaineissa huomioidaan vain vuonna 2006, ja sen jälkeen suoritetut ainereaalit.

Taulukko 1. Ylioppilastutkintotodistuksen pisteytysmalli

(käytössä kaikilla koulutusaloilla, pl. kulttuuriala ja Diakonia-ammattikorkeakoulun tulkin koulutus)

Enimmäispistemäärä 198 pistettä.


pisteet1.png

1 Äidinkielenä huomioidaan suomi, ruotsi, saame, suomi toisena kielenä ja ruotsi toisena kielenä

2 Paras pisteitä tuottava arvosana huomioidaan

3 Kaksi parasta pisteitä tuottavaa arvosanaa huomioidaan

L=Laudatur, E=Eximia cum laude approbatur, M=Magna cum laude approbatur, C=Cum laude approbatur, B=Lubenter approbatur, A=Approbatur

Tasasijasäännöt

Mikäli viiden aineen tuottama yhteispistemäärä on kahdella tai useammalla hakijalla sama, ratkaistaan hakijoiden paremmuusjärjestys seuraavien tasasijasääntöjen mukaan:

  1. Hakutoivejärjestys
  2. Yo-arvosanat:

    I. Äidinkieli

    II. Matematiikka

    III. Vieras kieli/toinen kotimainen kieli

     

Jos esimerkiksi kaksi hakijaa on saanut 100 pistettä ja molempien hakutoivejärjestys on sama, niin hakija, jonka äidinkielen arvosana tuottaa paremmat pisteet tulee valituksi. Jos molemmilla hakijoilla on äidinkielestä sama arvosana, siirrytään seuraavaan määriteltyyn aineeseen.

Vähimmäispisteet

Pisteytysmalliin asetetut vähimmäispisteet tarkoittavat pistemäärää, joka hakijan tulee vähintään saada viiden aineen yhteen lasketuista pisteistä voidakseen tulla valituksi.

Kynnysehdot

Kynnysehto tarkoittaa tietyn aineen ja/tai arvosanan kohdalle asetettua vaatimusta, joka hakijan tulee täyttää voidakseen tulla valituksi. Esimerkiksi kynnysehto pitkän matematiikan C:stä/lyhyen matematiikan E:stä tarkoittaa, että jokaisen hakijan tulee täyttää kyseinen kynnysehto riippumatta muiden aineiden tuottamasta yhteispistemäärästä.

Kansainvälisten ylioppilastutkintojen pisteytysmallit

Kansainvälisten ylioppilastutkintojen todistusvalintojen pisteytysmallit löytyvät liitetaulukoista 1-3.

AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEELLA TEHTÄVÄ TODISTUSVALINTA

(käytössä kaikilla koulutusaloilla, pl. kulttuuriala ja Diakonia-ammattikorkeakoulun tulkin koulutus)

Todistusvalinnassa kaikilta hakijoilta lasketaan kolmen yhteisen tutkinnon osan arvosanojen (taulukko 2) ja tutkinnon painotetun keskiarvon tuottama yhteispistemäärä (enimmäispistemäärä 150 pistettä) (taulukko 3). Todistusvalinnassa huomioidaan ammatilliset perustutkinnot, jotka on suoritettu 1.8.2015 alkaen.

Taulukko 2. Yhteiset tutkinnon osat (enimmäispistemäärä 60 pistettä)

pisteet2.png

1) 1.1.2018 voimaan tulleissa perustutkintotodistuksissa yhteiset tutkinnon osat arvioidaan hyväksytty/hylätty-asteikolla. Yhteisen tutkinnon osan osa-alueet arvioidaan numeerisesti. Näiden perusteella lasketaan arvosana yhteisen tutkinnon osan osa-alueista.

Taulukko 3. Tutkinnon painotettu keskiarvo (enimmäispistemäärä 90 pistettä)

pisteet3.png

Tasasijasäännöt

Mikäli kolmen yhteisen tutkinnon osan arvosanojen ja tutkinnon painotetun keskiarvon tuottama yhteispistemäärä on kahdella tai useammalla hakijalla sama, ratkaistaan hakijoiden paremmuusjärjestys seuraavien tasasijasääntöjen mukaan:

  1. Hakutoivejärjestys
  2. Tutkinnon painotettu keskiarvo
  3. Tutkinnon yhteisten osien arvosanat:

     I. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

    II. Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen

    III. Yhteiskunta- ja työelämäosaaminen

Jos esimerkiksi kaksi hakijaa on saanut 100 pistettä ja molempien hakutoivejärjestys on sama, niin hakija, jonka viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen arvosana tuottaa paremmat pisteet tulee valituksi. Jos molemmilla hakijoilla on viestintä- ja vuorovaikutusosaamisesta sama pistemäärä, siirrytään matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen arvosanaan.

Vähimmäispisteet

Pisteytysmalliin asetetut vähimmäispisteet tarkoittavat pistemäärää, joka hakijan tulee vähintään saada voidakseen tulla valituksi.

Kynnysehdot

Pisteytysmalliin asetettu kynnysehto tarkoittaa tietyn aineen ja arvosanan kohdalle asetettua vaatimusta (esimerkiksi matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen kynnysehto arvosana 4), joka hakijan tulee täyttää voidakseen tulla valituksi riippumatta muiden yhteisten tutkinnon osien ja tutkinnon painotetun keskiarvon tuottamasta yhteispistemäärästä.

Liitetaulukko 1. European Baccalaureate (EB)-tutkinnon pisteytysmalli

pisteet4.png

(käytössä kaikilla koulutusaloilla, pl. kulttuuriala ja Diakonia-ammattikorkeakoulun tulkin koulutus)

Enimmäispistemäärä 198 pistettä.

1) Paras pisteitä tuottava arvosana huomioidaan

2) Kaksi parasta pisteitä tuottavaa arvosanaa huomioidaan

3) Muut tutkintoon sisältyvät aineet (mm. tietojenkäsittely, liiketalous, taloustieto)

L=Laudatur, E=Eximia cum laude approbatur, M=Magna cum laude approbatur,

C=Cum laude approbatur, B=Lubenter approbatur (B), A=Approbatur

L1=language 1, L2=language 2, L3=language 3, L4=language 4, L5=language 5

Liitetaulukko 2. International Baccalaureate (IB)-tutkinnon pisteytysmalli

pisteet5.png

(käytössä kaikilla koulutusaloilla, pl. kulttuuriala ja Diakonia-ammattikorkeakoulun tulkin koulutus)

Enimmäispistemäärä 198 pistettä.

1) Paras pisteitä tuottava arvosana huomioidaan

2) Kaksi parasta pisteitä tuottavaa arvosanaa huomioidaan

3) Muut tutkintoon sisältyvät aineet (mm. tietojenkäsittely, liiketalous, taloustieto)

L=Laudatur, E=Eximia cum laude approbatur, M=Magna cum laude approbatur, C=Cum laude approbatur, B=Lubenter approbatur, A=Approbatur

AB= ab initio -kieli (lukiossa aloitettu kieli)

Liitetaulukko 3. Reifeprüfung- (RP) / Deutsche Internationale Abitur (DIA) -tutkinnon pisteytysmalli (käytössä kaikilla koulutusaloilla, pl. kulttuuriala ja Diakonia-ammattikorkeakoulun tulkin koulutus)
Enimmäispistemäärä 198 pistettä.
pisteet6.png

 

1) Reifeprüfung- (RP) / Deutsche Internationale Abitur (DIA) -tutkinnosta matematiikan arvosana voidaan huomioida myös vastaavuustodistuksesta, mikäli ko. aineesta ei ole suoritettu suullista tai kirjallista koetta.

2) Paras pisteitä tuottava arvosana huomioidaan

3) Kaksi parasta pisteitä tuottavaa arvosanaa huomioidaan

4) Muut tutkintoon sisältyvät aineet (mm. tietojenkäsittely, liiketalous, taloustieto)

L=Laudatur, E=Eximia cum laude approbatur, M=Magna cum laude approbatur, C=Cum laude approbatur, B=Lubenter approbatur, A=Approbatur