Paikallista opetussuunnitelmaa laadittaessa on tärkeää keskustella, mitä tässä luvussa määrätyt
esiopetuksen tehtävät ja yleiset tavoitteet merkitsevät ja miten esiopetukselle asetettujen
tavoitteiden toteutumisesta voidaan huolehtia.

Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan

• esiopetuksen järjestäminen ja sitä ohjaavat velvoitteet paikallisesta näkökulmasta
• esiopetuksen tehtävä osana oppimisen polkua paikallisesta näkökulmasta
• esiopetuksen arvoperusta ja sitä mahdollisesti täydentävät paikalliset näkökulmat
• oppimiskäsitys ja sitä mahdollisesti täydentävät paikalliset näkökulmat
• laaja­alaisen osaamisen tavoitteet ja niihin mahdollisesti liittyvät paikalliset painotukset
sekä ne toimenpiteet, joiden avulla tavoitteiden toteutumista arvioidaan ja kehitetään.

Arvoperusta ja oppimiskäsitys sekä laaja­alaisen osaamisen tavoitteet otetaan huomioon ja niitä syvennetään esiopetuksen toimintakulttuuria, opetuksen toteuttamista, kasvun ja oppimisen tukea ja opiskeluhuoltoa käsittelevissä osissa opetussuunnitelmaa.


Esiopetus Myrskylässä osana oppimisen polkua

Lapsella on oikeus esiopetukseen (yhteensä 700 tuntia) ja osallistumisen tulee olla säännöllistä. Myrskylässä esiopetuksen järjestämisestä päättää kasvatuslautakunnan suomenkielinen koulujaosto. Myrskylän kunnassa esiopetusta annetaan Myrskylän koulussa. Esiopetus ja sitä täydentävä varhaiskasvatus muodostavat yhtenäisen lapsen kasvua ja oppimista tukevan kokonaisuuden.

Nivelvaiheyhteistyötä on kuvattu perusopetuksen ja esiopetuksen opetussuunnitelmissa ja ne ohjaavat esi- ja alkuopetuksen opettajien yhteistyötä lapsen oppimisen polulla. Opetussuunnitelmiin on kirjattu yhteiset käytänteet ja aikataulut esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheeseen sekä ratkaisut pedagogisen tuen järjestämiseen.

Esiopetusikäiset lapset kuuluvat lastenneuvolapalveluiden piiriin. Esiopetuksen ja neuvolan henkilöstö tekevät yhteistyötä ennen esiopetusvuoden alkua. Yhteistyötä kehitetään edelleen.

Arvoperusta

Esiopetus on osa Myrskylän koulun toimintaa. Arvoperusta on yhteinen.

Koulussamme käydään arvokeskustelua huoltajien ja oppilaiden kanssa joka toinen vuosi. Koulumme arvoperusta on syntynyt henkilökunnan, oppilaiden, huoltajien ja muiden yhteistyötahojen kanssa käydyissä arvokeskusteluissa.

Oppilaiden arvokeskustelussa tärkeimmiksi arvoiksi nousivat turvallisuus, toisten kunnioittaminen, terveet elämäntavat, yhteisöllisyys ja oppimisen ilo.

Oppimiskäsitys

Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa korostuvat oppimisen ilo, lapsen ideoista ja mielenkiinnon kohteista nousevat aiheet sekä kokemuksellinen ja leikinomainen toiminta oppimisen perustana. Kasvattaja ymmärtää leikin tärkeyden lapsen kehityksessä ja oppimisprosessissa. Oppimista tapahtuu koko ajan ja kaikissa tilanteissa; mallista, tutkimalla, toimimalla ja havainnoimalla. Jokaista hetkeä arvostetaan oppimismahdollisuutena. Lapsi oppii yksilöllisesti omaan tahtiinsa. Opetuksessa ja sen suunnittelussa hyödynnetään lasten tietovarantoja ja yhteistä tiedonrakentamista lasten kanssa.

Elinikäisen oppimisen näkökulmasta opetuksen tulee pitkällä tähtäimellä kehittää yksilöissä taitoa, tahtoa ja valmiutta hallita ja ohjata omaa elämäänsä sekä kykyä hahmottaa ympäröivää todellisuutta. Tietojen ja taitojen hankkimisen lisäksi tärkeitä ovat oppimaan oppimisen taidot. Keskeisiä oppimisen taitoja ovat ajattelun, ongelmanratkaisun, kyseenalaistamisen, jäsentämisen ja valintojen tekemisen taidot. Näissä korostuu yksilön aktiivinen rooli ja vastuu yhteisön jäsenenä.

Lapselle annetaan vastuuta omasta oppimisestaan ja mahdollisuuksia löytää erilaisia ratkaisuja. Lapsia autetaan tunnistamaan ja hyödyntämään omia vahvuuksiaan oppimisessa.

Aikuisen tärkeä tehtävä on tukea ja ohjata lasta hänen oppimisprosessissaan. Tämä tapahtuu mm. kannustamalla ja antamalla myönteistä palautetta sekä käsittelemällä lapsen kanssa hänen kokemuksiaan ja havaintojaan. Kasvattaja huomioi lasten aikaisemmat kokemukset ja poimii lasten mielenkiinnon kohteet oppimisen pohjaksi. Vähennetään istuvaa työtapaa ja lisätään liikuntaa ja toiminnallisuutta.

Laaja-alainen osaaminen:
Ajattelu ja oppiminen

Esiopetuksen tehtävänä on tukea lapsen omaa ajattelua ja oppimaan oppimista. Aikuisen tehtävänä on saattaa lapsi ajattelemaan ja huomaamaan omaa oppimistaan. Lapsen ajattelulle ja omatoimisuudelle tulee antaa aikaa ja tilaa. Esiopetuksessa kaikki arjen tilanteet ovat oppimistilanteita. Aikuisen kannustus ja vertaisoppiminen tukevat lapsen oman ajattelun ja omatoimisuuden kehittymistä.

Kulttuurinen osaaminen,vuorovaikutus ja ilmaisu

Lasten kokemusmaailma rikastuu turvallisessa vuorovaikutuksessa. Uudet kokemukset ja elämyksellisyys vahvistavat lapsen omaa kulttuuri-identiteettiä. Esiopetuksessa kuunnellaan lapsilta nousevia teemoja, joiden pohjalta suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä esimerkiksi esityksiä, näyttelyitä, leikkejä ja juhlia. Yhteistyö varhaiskasvatusen ja koko koulun kesken mahdollistaa erilaisten yhteistyötaitojen harjoittelua ja antaa uusia kokemuksia. Esiopetus voi järjestää omia kulttuuri- tai muita tapahtumia.

Kulttuurikasvatus perusopetuksen opetussuunnitelmassa.

Monilukutaito

Esiopetusikäinen lapsi on tutustunut monilukutaitoon arjen tilanteissa varhaislapsuudesta lähtien. Lapsi tunnistaa useita logoja, symboleita, merkkejä ja sloganeita jo ennen varsinaista peruslukutaitoa. Esiopetuksessa kiinnitetään huomiota eri aistikanavien käyttöön monilukutaidon kehittymiseksi.

Kuvallinen lukutaito alkaa kehittyä varhaiskasvatuksessa ennen kirjoitetun kielen lukutaitoa, kuullun ymmärtäminen edeltää luetun ymmärtämistä. Monilukutaidon harjaannuttamisesa välineistä on iloa ja hyötyä sekä tuottamisessa että tulkinnassa. Esimerkiksi valtakunnallisen Mediataitoviikon ja Sanomalehtiviikon sisältöjä voidaan hyödyntää toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa, samoin verkosta löytyvää aiheeseen liittyvää tietoa ja vinkkejä.

Lapsi tarvitsee taitoa tulkita ja tuottaa erilaisia viestejä. Monilukutaito alkaa kehittyä heti kun lapsi alkaa havainnoida ympäristöään, ja se kehittyy koko elämän ajan. Monilukutaidon kehittyessä lapsen osallisuus vahvistuu.

Monilukutaitoon kuuluvat:

Kuvalukutaito
pcs-kuvat, saduttaminen, sarjakuvat ja kuvittaminen, kuvakirjat, muistipeli, loogiset kuvat

Peruslukutaito
ääneen lukeminen, riimittely, lorut, laulut, sanavaraston kartuttaminen, nimeäminen, kirjaimet, äänteet, tavut, sanat

Numeerinen lukutaito
muodot, loogiset palat, luokittelu, sarjoittaminen, numeropelit, numerot, lukujonotaidot

Medialukutaito
kirjat, tabletti, puhelimet, internet, sanoma- ja aikakauslehdet, TV, omat elokuvat, musiikki, digitaaliset pelit, radio

Lisäksi monilukutaitoon sisältyy laaja tekstikäsitys, jonka mukaan tekstit voivat olla kirjoitettuja, puhuttuja, audiovisuaalisia tai digitaalisia. Erilaisissa ympäristöissä lapsi havainnoi kuvia ja tekstejä sekä numeroita ja merkkejä kaikin aistein. Lisäksi lasten tuottama kulttuuri ja ilmaisu laajentaa monilukutaitoa. Esiopetuksen tehtävä on huomioida tämä ja rikastuttaa lapsen oppimisympäristöä yhteistyössä huoltajien kanssa.

Linkit:
Mediakasvatus
Mediataitokoulu
Yle.fi/oppiminen

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Tieto- ja viestintäteknologiataidot ovat osa laaja-alaista kokonaisuutta, joihin kuuluvat tiedot, taidot, arvot ja asenteet. Tvt-osaaminen tarkoittaa kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla. Tvt-välineet ovat lasten arjessa esillä ja saatavilla. Esiopetuksen tehtävänä on tukea lapsen kehittymistä nykypäivän viestinnässä. Se mahdollistaa myös kaikille lapsille tasavertaisen tutustumisen erilaisiin viestintävälineisiin. Lisäksi se antaa uusia mahdollisuuksia eri tavoin oppiville lapsille.

Esiopetuksessa annetaan mahdollisuus tutkia ja kokeilla erilaisia viestintävälineitä. Myrskylän esiopetusryhmällä on käytössä Myrskylän koulun TVT-välineet.

Näillä välineillä lapset voivat kuvata ja dokumentoida arkeaan ja tehdä esimerkiksi uutisia, sarjakuvia, animaatioita ja sadutusta. Tvt-välineitä käytetään oppimisen tukena ja rikastuttajana.

Linkkejä:
Ekapeli
Molla
Papunet
Scratchjr - Sovellus koodaukseen
Kamerakynäpakka

Sovelluksia eskariin:
​https://peda.net/id/10cfc126217​

Osallistuminen ja vaikuttaminen

Jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja olla osallisena omaan elämäänsä vaikuttavissa asioissa. Lähtökohtana on kunnioittava suhtautuminen lapseen ja aito lapsen kuuleminen. Esiopetuksen toimintaa suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä lasten kanssa. Kun lapset ovat mukana vaikuttamassa, he oppivat hahmottamaan yhteisten sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkitystä. Lasten kanssa keskustelemalla ja arkea havainnoimalla voidaan arvioida toteutunutta toimintaa.

Esimerkkejä osallistamisen keinoista:

• pitkäkestoisen leikin mahdollistaminen
• sadutus (lapsen ajatuksien ja äänen kuuluvaksi saaminen)
• toivomuslaatikko
• viikon eskarilainen
• pienissä ryhmissä työskentely
• teema-ja projektityyppinen toiminta
• osallistavat ympäristöt
• oppilaskunnan hallituksen edustaja
• järjestäjänä toimiminen