2.4 Oppimiskäsitys
Esiopetuksen oppimiskäsityksen määrittelyä
Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan lapset omaksuvat uusia tietoja ja taitoja vuorovaikutuksessa toisten lasten, opettajien, eri yhteisöjen ja lähiympäristön kanssa. Oppiminen on kokonaisvaltainen tapahtuma, jossa toiminta, tunteet, aistihavainnot, keholliset kokemukset ja ajattelu yhdistyvät. Olennaista oppimisessa on lasten oma toiminta ja luottamus omiin mahdollisuuksiinsa oppijana. Lisäksi lasten tahdolla ja kehittyvällä taidolla toimia yhdessä on merkitystä oppimiselle. Lapset oppivat esiopetuksessa leikkien, liikkuen, tutkien, erilaisia työtehtäviä tehden, itseään ilmaisten sekä taiteisiin perustuvassa toiminnassa. Myönteiset tunnekokemukset, ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista.
Esiopetuksen lähtökohta ja menetelmät
Oppimisen lähtökohtana ovat kunkin lapsen aiemmat kokemukset ja hänen osaamisensa. On tärkeää, että uusilla opittavilla tiedoilla ja taidoilla on yhteys lasten arkeen ja kokemusmaailmaan. Esiopetuksen ohjatussa toiminnassa ja leikissä lapset opettelevat toimimaan yhteistyössä muiden kanssa ja asettamaan tavoitteita omalle ja yhteiselle toiminnalle. Lapsia kuunnellaan, kuullaan ja heidän kanssaan keskustellaan sekä ohjataan heitä ottamaan huomioon toiset. Näin lapsille syntyy kokemus ryhmän ja yhteisön jäsenyydestä. Tavoitteena on, että uusien tietojen ja taitojen oppiminen herättää lapsissa halun oppia lisää.
Oppimiskäsitys Myrskylässä
- Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa korostuvat oppimisen ilo, lapsen ideoista ja mielenkiinnon kohteista nousevat aiheet sekä kokemuksellinen ja leikinomainen toiminta oppimisen perustana. Kasvattaja ymmärtää leikin tärkeyden lapsen kehityksessä ja oppimisprosessissa. Oppimista tapahtuu koko ajan ja kaikissa tilanteissa; mallista, tutkimalla, toimimalla ja havainnoimalla. Jokaista hetkeä arvostetaan oppimismahdollisuutena. Lapsi oppii yksilöllisesti omaan tahtiinsa. Opetuksessa ja sen suunnittelussa hyödynnetään lasten tietovarantoja ja yhteistä tiedonrakentamista lasten kanssa.
- Elinikäisen oppimisen näkökulmasta opetuksen tulee pitkällä tähtäimellä kehittää yksilöissä taitoa, tahtoa ja valmiutta hallita ja ohjata omaa elämäänsä sekä kykyä hahmottaa ympäröivää todellisuutta. Tietojen ja taitojen hankkimisen lisäksi tärkeitä ovat oppimaan oppimisen taidot. Keskeisiä oppimisen taitoja ovat ajattelun, ongelmanratkaisun, kyseenalaistamisen, jäsentämisen ja valintojen tekemisen taidot. Näissä korostuu yksilön aktiivinen rooli ja vastuu yhteisön jäsenenä.
- Lapselle annetaan vastuuta omasta oppimisestaan ja mahdollisuuksia löytää erilaisia ratkaisuja.
Lapsia autetaan tunnistamaan ja hyödyntämään omia vahvuuksiaan oppimisessa.
- Aikuisen tärkeä tehtävä on tukea ja ohjata lasta hänen oppimisprosessissaan. Tämä tapahtuu mm. kannustamalla ja antamalla myönteistä palautetta sekä käsittelemällä lapsen kanssa hänen kokemuksiaan ja havaintojaan. Kasvattaja huomioi lasten aikaisemmat kokemukset ja poimii lasten mielenkiinnon kohteet oppimisen pohjaksi. Vähennetään istuvaa työtapaa ja lisätään liikuntaa ja toiminnallisuutta.