Stuttgart, Saksa, joulukuu 2008

Saksan opiskelijaryhmä (18 opiskelijaa) sekä saksan opettaja Markku Manninen ja biologian ja maantieteen opettaja Irma Pauha matkasivat joulukuussa 2008 Stuttgartiin Elly Heuss -Knapp Gymnasiumin vieraaksi. Seuraavassa lyhyt selonteko matkan vaiheista. Sunnuntai 30.11.2008 Lähdimme matkaan Muuramesta sunnuntaina klo 12.30 kohti Tamperetta ja lentokenttää. Lentomme Tampereelta Frankfurt Hahniin myöhästyi melkoisesti, joten saavuimme perille Stuttgartiin vasta yömyöhään. Vastaanotto oli lämmin ja odotuksemme tulevan viikon suhteen korkealla. Maanantai 1.12.2008 Maanantaiaamu käynnistyi suomalaisten ja saksalaisten yhteisellä aamiaisella koulun kahvilassa. Sen jälkeen olimme mukana oppitunneilla ja saimme hyvän kuvan saksalaisesta lukio-opiskelusta. Opiskelijat vaikuttivat varsin aktiivisilta ja olivat aidosti kiinnostuneita meistä suomalaisista ja maastamme. Iltapäivällä lähdimme vierailulle näkötorniin, josta avautuivat mahtavat näköalat Stuttgartin ylle. Korkealla tornissa oli varsin vilpoisaa, joten kovin kauaa emme siellä viipyneet - kauniista näkymistä huolimatta. Illan vietimme perheiden seurassa ja saimme tuntumaa saksalaiseen elämänmenoon. Tiistai 2.12.2008 Tiistaiaamun aluksi kokoonnuimme koulun tietokoneluokassa, jossa kävimme läpi tulevan päivän kulkua ja lähettelimme sähköposteja yms. Sen jälkeen lähdimme Stuttgartin taidemuseoon, jossa ihailimme modernin taiteen luomuksia. Näimme mm. Christian Jankowskin videotaideteoksia, jotka varmasti jakoivat mielipiteet - tai herättivät ainakin keskustelua. Museossa pääsimme myös laulamaan karaokea, joka meiltä kyllä onnistui! Taidemuseosta suuntasimme mielenkiintoisten keskustan nähtävyyksien pariin. Joulumarkkinat olivat parhaillaan menossa ja sen kyllä huomasi - väkeä todella riitti kaupungilla tungokseen asti. Kävimme myös suomalaisten yritysten luomassa joulukylässä, jossa oli tarjolla monenmoisia suomalaisia tuotteita saksalaisten ja muidenkin iloksi. Iltapäivän ja illan vietimme vapaamuotoisesti isäntäperheidemme seurassa. Keskiviikko 3.12.2008 Keskiviikkoaamumme alkoi tuttuun tapaan tietokoneluokassa, jossa vaihdoimme kuulumiset, kävimme läpi päivän ohjelman ja viestittelimme kotiin. Sitten menimme jälleen oppitunneille. Seurasimme mm. kuvaamataidon, maantiedon, biologian ja kirjallsuuden opetusta. Iltapäivällä matkasimme Ludwigsburgin mahtavaan rokokoolinnaan, jonka valtava koko teki suuren vaikutuksen. Linnassa kiertelimme parisen tuntia ja ihastelimme mm. suurten salien katoissa olleita "trikkimaalauksia". Opastuksemme oli asiantuntevaa ja hauskaa. Illan vietimme jälleen isäntiemme parissa. Torstai 4.12.2008 Aamu alkoi totutusti yhteiskokoontumisella tietokoneluokassa, josta suuntasimme kovasti odotetulle vierailulle Gottlieb-Daimler-museoon. Museossa oli nähtävillä toinen toisaan upeampia Mercedeksiä, sekä uusia että wanhoja. Jo moderni 9-kerroksinen museorakennus oli varsinainen nähtävyys! Illalla kokoonnuimme seuraamaan koulun suurta joulumusikaalia, jossa koulun nuorimmat oppilaat taitavasti esiintyivät. Musikaalin jälkeen alkoi vierailumme jäähyväisjuhla, jonka ohjelmassa oli mm. suomalaisten niin mainiosti taitamaa karaokea ja muutenkin rentoa yhdessäoloa. Perjantai 5.12.2008 Herätyskellomme pärähtivät soimaan aamuvarhaisella, sillä bussimme lähti Stuttgartista kohti Frankfurt Hahnia jo klo 5.30. Ruuhkia ei ollut, joten kotimatka eteni isommitta viivytyksittä. Muurameen saavuimme iltapäivällä hieman väsyneinä, mutta kovasti tyytyväisinä matkamme antiin. Reissu oli kerrassaan onnistunut - tunnelmaa eivät olleet latistaneet edes pienet hissin juuttumiset eivätkä pizzasta löytyneet ylimääräiset ainesosat. ;-D

Vieraita Stuttgartista, maaliskuu 2009

MAANANTAI, 2.3. 2009 Aloitimme päivän suomalaisten kesken tavallisella koulupäivällä. Viimeiset järjestelyt ja henkinen valmistautuminen viimeisteltiin ruokavälitunnin kokouksessa, jossa kaikki suomalaiset olivat läsnä. Illalla rakkaat saksalaiset ystävämme sitten tulivatkin. Tunnelma bussin saapumista odotellessa oli riehakkaan jännittynyt. Bussin saapuessa jännitys sitten purkautuukin riemukkaisiin taputuksiin ja ilonkiljahduksiin. Nappasimme omat saksalaisemme autoihimme ja lähdimme kotiin. TIISTAI, 3.3. 2009 Päivä alkoi auditorioesittelyllä, jossa pikku Jukkiksemme innostui käyttämään englanninkielen taitojaan. Rehtori Puustinen kollegoidensa Irman ja Markun kanssa kertoivat lähestulkoon kaiken ja Suomesta ja kunnastamme Muuramesta. Tämän juhlallisen tilaisuuden jälkeen esittelimme koulumme ystävillemme. Sen jälkeen koittivat normaalit oppitunnit myös saksalaisille. Suuria kehuja heti ensimmäisenä saivat muun muassa ilmainen kouluruoka, koulumme moderni laitteisto sekä oppilaiden ja opettajien väliset läheiset suhteet. Ihmetystä herätti rakas toinen äidinkielemme ruotsi. Päivällä lounaan jälkeen lähdimme koko porukalla Keski-Suomen luontomuseoon ja vesitorniin. Vesitornista avautuva näkymä herätti ihailun ja ihmetuksen tunteita erityisesti saksalaisten keskuudessa. Tämän jälkeen päätimme lähteä kaupungille shoppailemaan ja syömään. Illalla meillä oli vapaa-aikaa ja vietimme sitä mm. Riihivuoren, saunailtojen ja yleisen hengailun merkeissä, vähän ketkä missäkin. KESKIVIIKKO, 4.3. 2009 Päivä alkoi saksalaisten osalta tietokoneluokassa suomalaisten opiskellessa normaaleilla tunneillaan. Tämän jälkeiset 3 tuntia olivat myös saksalaisille opiskelua meidän tunneillamme. Päivällä lounaan jälkeen ystävämme lähtivät Kaipolan paperitehtaalle ja me suomalaiset jäimme oppitunneille nuolemaan näppejämme. Palaute tästä paperitehtaan vierailusta oli pääosin positiivista. Saksalaisten saavuttua takaisin Muurameen koitti heillä päivällisen teko yhdessä koulumme kotitalousryhmän kanssa. Kuuleman mukaan aidot suomalaiset karjalanpiirakat maistuivat erittäin herkulliselta. Päivällisen jälkeen katsoimme yhdessä elokuvan ”Tyttö sinä olet tähti” ja tämän jälkeen suurin osa ryhmästämme suuntasi kohti Muuramen Shelliä. Lumisodantäytteinen ilta oli yksi viikkomme hauskimmista. TORSTAI, 5.3. 2009 Aamun aloitus koululla oli keskiviikon kaltainen. Tällä kertaa vain jätimme saksalaiset juhlimaan tietokoneluokkaan saksalaisen Lailan 18-vuotissynttäreitä ja kakkukahvit olivat tosiasia. Muutamien tuntien ja lounaan jälkeen lähdimme kävellen kohti seurakuntamajaa, jossa hiihdimme, pilkimme, paistoimme lettuja ja makkaraa sekä valmistimme suklaabanaaneja. Myös valtava kalasaaliimme joutui kuumien liekkien armoille. Fiilikset hiihdon ja yhdessäolon merkeissä olivat mahtavat. Illalla pääsimme Muuratpuu Pohjonen Oy:n sponsoroimana katsomaan runkosarjan voittaneen Jypin runkosarjan viimeistä ja voitokasta ottelua Saipaa vastaan. Tunnelma hallissa ja erityisesti saksalaisten keskuudessa oli mitä loistavin, ja vaikka pelin säännöt eivät heille täysin selviä olleet, niin se ei tunnelmaa latistanut. Nautimme kaikin voimin hyvästä pelistä sekä erätaukojen vip-tarjoilusta. Pelin jälkeen juhlistimme lähes koko oppilasporukan voimin Lailan syntymäpäivää Shellillä. PERJANTAI, 6.3. 2009 Aamumme alkoi väsyneissä tunnelmissa, mutta kaunis ilma lievensi yleistä väsymystä. Aamun oppitunnit eivät valitettavasti keränneet keskuudessamme suurtakaan suosiota. Jälleen kerran tavallisten oppituntien ja herkullisen koululounaan jälkeen saksalaiset lähtivät tutustumaan suomalaisiin erikoisuuksiin: tällä kertaa vuorossa oli Suomen käsityön museo, jossa kaikki täytyi ilmeisesti vääntää rautalangasta. Saimmekin nähdä heidän häikäisevän hienot rautalankatyönsä myöhemmin. Saksalaisten ja muutaman suomalaisen oppilaan (feat. Markku) käsityömuseovisiitin jälkeen lähdimme koko joukon voimin Vaajakoskelle Pandan myymälään sekä Hutunkiin keilaamaan. Fiiliksiä voi kuvailla vain saksalaiseen malliin: "Super geil!". Illalla biletimme koululla läksiäisjuhlassa tanssin, ruuan ja leikkien merkeissä. Kaikilla oli hauskaa ja ruoka ei loppunut. Juhlimme "suomalaiseen malliin" pitkällä mutta kouluystävällisellä kaavalla. Ohjelmassa oli twisterin solmuilua, tanssia, mämmin syöntiä, limboa, macarenaa ja hauskanpitoa tuomiemme bilevalojen valaistuksessa. Bileet loppuivat puolenyön aikoihin ja kotiin lähdimme vähintäänkin iloisissa tunnelmissa. LAUANTAI, 7.3. 2009 Tänään rakkaat ystävämme lähtivät Helsinkiin mukanaan seitsemän suomalaista nuorta. Muut meistä joutuivat jättämään jäähyväiset lukion edessä surullisenhaikeissa tunnelmissa. Tipat linssissä annoimme viimeiset lämpimät halaukset ystävillemme. Mutta: muutamien onnekkaiden suomalaisten matka jatkui väsyneissä ja hieman alakuloisissa tunnelmissa kohti Helsinkiä. Saavuttuamme saksalaisten hostellille jätimme tavarat ja suuntasimme seikkailunhaluisina kohti Helsingin vilkasta keskustaa. Vaikka shoppailumme jäi myöhäisen aikataulun takia hieman vähäiseksi, ehdimme jokatapauksessa kuitenkin nauttia kaupungin suomista lukuisista nähtävyyksistä ja mukavasta yhdessäolosta. Takaisin hostellille palasimme viettämään yhteistä iltaa ja nauttimaan saksalaisten valmistamasta herkullisesta pasta-ateriasta sekä hyvästä seurasta. Myöhemmin jätimme saksalaiset juhlimaan omiaan ja vetäydyimme suomalaisten kesken kukin omiimme yöpymispaikkoihimme ympäri pääkaupunkiseutua. SUNNUNTAI, 8.3. 2009 Aamulla kohtasimme saksalaiset heidän lähtiessään kohti päivän suuria seikkailuita. Ostimme raitiovaunusta päiväliput julkisiin kulkuvälineisiin, paitsi myöhemmin seuraamme liittynyt pummi-Jukkis, joka härösti käytti tilannetta hyväkseen. Me suomalaiset toimimme "muka-tietäväisinä" oppaina saksalaisille matkatessamme epätietoisesti kohti Suomenlinnan lauttaa. Tämä aamu oli mitä kaunein: aurinko paistoi vähäisen pilviharson takaa, eikä edes jäätävä merituuli haitannut seikkailumieltämme. Valitettavasti tiukan aikataulun takia Suomenlinnaan tutustumiseen jäi varsin vähän aikaa. Palattuamme Helsingin keskustaan kävimme muutamassa kirkossa ja aloimme metsästää ruokaa. Villikaneja ei näkynyt, joten oli tyytyminen paikallisiin "gourmet-ravintoloihin". Ruuan jälkeen matkasimme kohti Senaatintoria ja kuuluisaa "isoa kirkkoa", jonka äärellä kulutimme kaunista iltapäivää aurinkoa ja kuvia ottaen. Seuraava kohteemme oli Tennispalatsin elokuvateatterit, jossa saksalaiset varasivat itsellensä liput iltaa varten. Tämän jälkeen koittivat viimeiset hetket, jotka olivat kieltämättä kaikkein raskaimmat. Tunteet myllersivät, kun hyvästien jättäminen liikkuvassa raitiovaunussa koitti... sitä hetkeä on vaikea olla unohtamatta. Näiden raskaiden hetkien jälkeen suuntasimme kohti päärautatieasemaa, ja viime hetkellä juoksimme käytännössä liikkuvan junan kiinni ja hyppäsimme kyytiin. Tällä kertaa Jukkis ei kehdannut mennyt pummilla : D. Iloisissa naistenpäivän fiiliksissä nautimme mukavasta junamatkasta vaikka ikävä saksalaisia ystäviämme kohtaan olikin suunnaton. Jukka, Riikka, Anni, Jaakko, Anni, Tatu, Antti H., Antti L.