11. Mielenterveyden häiriöitä
Muistiinpanot kpl 11
Mielenterveyden häiriöt:
Masennus:
Itsetuhoisuus:
- Raja mielenterveyden ja mielenterveyshäiriön välillä on häilyvä.
- Noin kolmasosalla suomalaisista on jossakin vaiheessa mielenterveyshäiriöitä.
- Mielenterveyden häiriöt ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeen syy.
- Aikuisten mielenterveyden häiriöt jaotellaan viiteen ryhmään: mielialahäiriöt, ahdistuneisuushäiriöt, päihdehäiriöt, persoonallisuushäiriöt ja psykoosit. Lapsilla ja nuorilla luokittelu on hieman erilainen.
Masennus:
- Surumielisyys on normaali reaktio vaikeaan elämäntilanteeseen.
- Jos se ei mene ohi, siihen kannattaa hakea apua.
- Masennus = depressio
- Perimä ja varhaiset huonot kokemukset ovat altistavia tekijöitä.
- Laukaisevana tekijänä voi toimia jokin vaikea elämäntilanne. On myös kaamosmasennusta ja synnytyksen jälkeistä masennusta.
- Masennuksen oireet löytyvät s. 144 laatikosta. Masennusta voi olla vaikea tunnistaa ja myöntää itselleen.
- Masennus jaetaan lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan.
- Masennusta voidaan pitää aivojen toiminnan häiriönä. Esimerkiksi serotoniinin eritys voi olla epätasapainossa. Serotoniini on välittäjäaine, joka vaikuttaa mielialaan. Eniten käytetyt masennuslääkkeet ovat selektiivisiä serotoniinin takaisinoton estäjiä.
- Masennuksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossakin terveelliset elämäntavat ovat tärkeitä. Harvemmin keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta voi kuitenkaan näillä täysin hoitaa.
- Hoitona käytetään keskustelua, terapiaa, mielialalääkitystä tai näiden yhdistelmää.
- Depressio voi uusiutua.
- Masennusta kannattaa hoitaa, koska siitä on mahdollista toipua lähes aina.
- Lievän masennuksen omahoito-ohjeet löytyvät Mielenterveystalon nettisivuilta. Se ei saisi kuitenkaan viivästyttää ammattiavun hakemista tarvittaessa.
- Huonotuulisuus, pelko ja ahdistuneisuus ovat normaaleja tunteita. Häiriöstä puhutaan silloin, kun kyse on voimakkaasta ja pitkäaikaisesta tunteesta, joka rajoittaa toimintakykyä.
- Oireluettelon löydät s. 146.
- Ahdistuneisuushäiriöihin kuuluvat yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, paniikkihäiriö, pakko-oireinen häiriö, fobiat, sosiaalisten tilanteiden pelko, julkisten paikkojen pelko.
- Altistavia tekijöitä ovat perimä, varhaislapsuuden kokemukset ja mallioppiminen vanhemmilta. Myös hermoston välittäjäaineilla on merkitystä.
- Häiriö on psyykkisesti kuluttavaa ja voi kaventaa sosiaalista elinpiiriä. Alentaa hoitamattomana toimintakykyä ja voi aiheuttaa syrjäytymistä. Voi myös kehittyä toinen mielenterveyshäiriö.
- Hoitona terapia ja joskus lääkitys.
- Ihminen tarkkailee pakonomaisesti ruokaa ja usein myös painoaan, niin että fyysinen ja psyykkinen terveys vaarantuu.
- Nuorten naisten tavallisimpia mielenterveyshäriönä. Miesten syömishäiriöitä ei usein huomata.
- Taustalla samoja altistavia tekijöitä kuin muissakin mielenterveyshäiriöissä. Lisäksi oireiluun voi vaikuttaa hoikkuusihanne ja media.
- Syömishäiriötyyppejä ovat anoreksia eli laihuushäiriö ja bulimia eli ahmimishäiriö. Useimmiten on kyse kuitenkin epätyypillisestä syömishäiriöstä. Tunnettuja ovat esimerkiksi BED ja ortoreksia.
- Syömishäiriöiden haittavaikutuksia löydät sivun 151 taulukosta.
- Varhain hoitoon hakeutuneet toipuvat parhaiten, kuten muissakin mielenterveyden ongelmissa.
- Syömishäiriössä parantumisessa tärkeää on oma motivaatio.
Itsetuhoisuus:
- Suora itsetuhoisuus
- Epäsuora itsetuhoisuus
- Toistuvat itsemurha-ajatukset kannattaa ottaa vakavasti ja kertoa asiasta jollekulle. Jos ystävä kertoo itsemurha-ajatuksista, kannattaa yhdessä hakea apua esimerkiksi kertomalla jollekin aikuiselle.
- Itsemurhayrityksen taustalla on usein vaikeuksien kerääntymistä tai äkillinen voimakas kuormitus. Monet mielenterveyden häiriöt lisäävät itsemurhariskiä.
- Toipumiseen tarvitaan sosiaalista tukea.
- Itsemurhalla on sosiaalisia vaikutuksia yhteisöön.
- Itsemurhayrityksiä tekevät enemmän naiset ja tytöt.
- Itsemurhakuolleisuus on pojilla ja miehillä huomattavasti suurempi.
- 60-luvulta 90-luvulle itsemurhakuolleisuus kasvoi Suomessa, mutta sen jälkeen ne ovat vähentyneet huomattavasti. Laskuun on vaikuttanut laaja itsemurhien ehkäisyprojekti ja mielenterveysongelmien parempi tunnistaminen ja hoito.
- Preventiossa on muistettava yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasot.
- Kappaleessa 9 on yksilön keinoja vahvistaa mielenterveyttä, esimerkiksi terveelliset elämäntavat ja itsetunnon vahvistaminen.
- Kappaleessa 11 on yhteiskunnan keinoja, katso s. 155 taulukko. Lisäksi yleinen sosiaalipolitiikka, jolla mahdollistetaan koulutus, toimeentulo, työllisyys ja osallisuus koko väestölle ja estetään syrjäytymistä.
- Yksi tapa jaotella yhteiskunnan keinoja on TE1-kurssissa esitelty WHO:n terveyden edistämisen malli:
- Terveyttä tukeva yhteiskuntapolitiikka ja päätöksenteko
- Terveellisen ympäristön aikaansaaminen
- Yhteisöjen toiminnan kehittäminen
- Väestön terveysvalistus ja terveyskasvatus
- Terveyspalvelujen uudelleen suuntaaminen