Ekosysteemien monimuotoisuus = kuinka monia erilaisia elinympäristöjä alueella on
Lajimonimuotoisuus = kuinka monia eri lajeja alueella on
Lajin sisäinen eli perinnöllinen monimuotoisuus = rakenne, käyttäytyminen, ulkonäkö, DNA
Tärkeitä, häviämisuhan alla olevia elinympäristöjä:
Trooppiset sademetsät: biodiversiteetti siellä on suuri, merkittävä hiilidioksidin sitoja
Kosteikot: biodiversiteetti suuri, tärkeitä lisääntymispaikkoja, tärkeitä tulvauosjelussa, suojaavat eroosiolta ja puhdistavat vesiä
Korallisriutat: biodiveristeetti suuri, kalanpoikasten suojapaikkoja; turismi, ilmastonmuutos, veden samentuminen ja merten happamoituminen uhkaavat koralliriuttoja
Suomessa vanhat metsät ja perinneympäristöt häviämisuhan alla
Kuudes joukkosukupuutto on menossa, syitä taulukossa s. 144
Lajien sukupuutolle altistavia syitä: endeemisyys, suuri koko, kapea ekolokero, sijainti ravintoketjun huipulla, ihmisen mielestä mielenkiintoinen, petoviha
Miksi monimuotoisuus on tärkeää?
Perinnöllinen monimuotoisuuson evoluution edellytys. Jos kaikki yksilöt olisivat toistensa klooneja, ne pärjäisivät vain yhdenlaisessa ympäristössä. Monimuotoisuus tarkoittaa sitä, että “kaikki munat eivät ole samassa korissa.” -> Lajit selviytyvät muuttuvissa olosuhteissa.
Lajimonimuotoisuus:jokainen laji vaikuttaa johonkin toiseen lajiin. Yhden lajin häviämisellä voi olla yllättävä vaikutus toisiin lajeihin. Erityisesti avainlajien häviäminen voi muuttaa ekosysteemiä suuresti (myös ihmisen kannalta).
Monimuotoinen ekosysteemi on yleensä vakaa. Vain muutaman lajin sisältävä ekosysteemi ajautuu helpommin tuhoon. Esimerkkejä:
Vieraslajit aiheuttavat usein suurempia haitallisia vaikutuksia monimuotoisuudeltaan pienessä ekosysteemissä.
Yhden lajin tuhoutuminen ei vaikuta keskimäärin yhtä paljon monimuotoisissa ekosysteemeissä.
Abioottisen ympäristön muutokset, häiriöt, vaikuttavat keskimäärin enemmän, jos monimuotoisuus on pieni.
Ihminen voi taloudellisesti hyötyä monista eri lajeista tai esimerkiksi viljelykasvien alalajeista, joita ei vielä ole löydetty tai osata hyödyntää.
Luonto ja eliökunta selviää ja on selvinnyt suuristakin mullistuksista. Yksittäinen laji, kuten ihminen taas ei välttämättä selviä kaikista mullistuksista yhtä varmasti. Vrt. aiemmat 5 massasukupuuttoa -> eliökunta säilyi ja uusia lajeja syntyi, mutta monet lajit kuolivat sukupuuttoon.
Vieraslaji on ihmisen myötä jonnekin levinnyt laji. Kaikki eivät ole haitallisia, mutta monet uhkaavat alkuperäistä luontoa.
Tulokaslaji on itse parin viime vuosisadan aikana levinnyt laji.