Lapsella on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut ja erityiset apuvälineet kaikilla tuen tasoilla. Tarkoituksena on turvata lapselle kasvun ja oppimisen perusedellytykset, esteettömyys ja mahdollisuus vuorovaikutukseen kaikissa oppimisympäristöissä.

Lapselle järjestetään tarvittaessa tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeuden takia. Hän voi tarvita myös puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja, kuten erilaisia symbolijärjestelmiä. Viittomakieltä käyttävien lasten kommunikaation tukena voidaan tarvittaessa käyttää viittomakielen tulkkia tai viittomakielentaitoista avustajaa. Eriasteisesti kuulovammaisten lasten kohdalla tulkkauksen menetelmä saattaa olla myös jokin muu kuin viittomakielen tulkkaus. Lapsen kielellisen erityisvaikeuden takia käytetään puhevammaisten tulkkia tai puhetta tukevia ja korvaavia menetelmiä hallitsevaa avustajaa. Myös opettaja voi tukea lasta kommunikoinnissa viittomien tai muiden symbolien avulla.

Avustajan antama tuki edistää lapsen itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta sekä myönteisen itsetunnon kehittymistä. Avustajan antama tuki voidaan suunnata yksittäiselle lapselle tai opetusryhmälle.

Opettajan tehtävänä on suunnitella, opettaa, antaa tukea sekä arvioida lapsen ja koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Avustaja ohjaa ja tukee lasta päivittäisissä tilanteissa ja tehtävien suorittamisessa opettajan tai muiden tuen ammattihenkilöiden ohjeiden mukaisesti. Opettajat ja avustajat suunnittelevat ja arvioivat työtään yhdessä sekä tarvittaessa esiopetuksen muun henkilöstön kanssa.

Erityisten apuvälineiden tarve voi liittyä näkemiseen, kuulemiseen, liikkumiseen tai muuhun fyysiseen tarpeeseen. Se voi liittyä myös oppimisen erityistarpeisiin. Tällöin käytetään esimerkiksi erilaisia tietoteknisiä sovelluksia, äänikirjoja, matematiikan havainnollistamisen välineitä tai keskittymistä tukevia apuvälineitä. Lapsen kanssa työskentelevät perehtyvät riittävästi opetukseen osallistumisen edellyttämien apuvälineiden käyttöön sekä ohjaavat lasta ja huoltajaa näiden käytössä yhteistyössä tuen muiden ammattihenkilöiden kanssa. Apuvälineitä käytetään suunnitelmallisesti, niiden käyttöä ja tarvetta arvioidaan säännöllisesti.

Lapsen kanssa työskentelevät suunnittelevat yhdessä opetukseen osallistumisen edellyttämien palvelujen ja apuvälineiden käytön eri oppimistilanteissa hyödyntäen tarvittaessa muita asiantuntijoita. Lapsen tukeminen voi edellyttää erityisosaamista, jota esiopetusyksikön omalla henkilöstöllä ei ole riittävästi. Tällöin hyödynnetään esimerkiksi oppimis- ja ohjauskeskusten lapsille tarjoamia palveluja ja henkilöstölle suunnattua koulutusta ja konsultaatiota.

Opetuksen järjestäjä päättää tulkitsemis- ja avustajapalveluista sekä muista opetuspalveluista ja erityisistä apuvälineistä. Lapsen palveluiden ja apuvälineiden tarve ja määrä arvioidaan lapsen opettajien ja oppilashuollon henkilöstön yhteistyönä hyödyntäen lapsen ja huoltajan antamia tietoja sekä mahdollisten esiopetuksen ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja. Tehostettua tukea saavan lapsen palveluiden ja apuvälineiden tarve arvioidaan pedagogisessa arviossa. Erityistä tukea saavan lapsen palveluiden ja erityisten apuvälineiden tarve arvioidaan pedagogisessa selvityksessä ja niistä päätetään erityisen tuen päätöksessä. Yleistä ja tehostettua tukea saavalle lapselle tehdään lapsen tarvitsemista palveluista ja erityisistä apuvälineistä hallintopäätös. Palveluiden ja apuvälineiden käyttö kuvataan oppimissuunnitelmassa tai HOJKSissa.

Rehtori-sivistystoimenjohtaja päättää tulkitsemis-ja avustajapalveluihin sekä muihin opetuspalveluihin ja erityisiin apuvälineisiin liittyvät asiat. Lapsen tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarve, määrä ja laatu arvioidaan esiopettajan, erityisopettajan ja oppilashuollon henkilöstön yhteistyönä hyödyntäen lapsen huoltajan antamia tietoja ja mahdollisten ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja. Käytännössä vähintään välttämättömät apuvälineet hankitaan. Oppimisympäristö pyritään muokkaamaan sellaiseksi, että apuvälineistö ja oppimateriaali tukevat mahdollisimman hyvin erilaisen oppijan oppimista ja vuorovaikutusta.

Lapsi saattaa tarvita tulkitsemis- tai avustajapalveluja ilman, että hänellä on tarvetta muuhun tukeen. Etenkin avustajapalvelun tarve saattaa olla myös lyhytaikainen. Avustajan tuen tarve määritellään moniammatillisesti yhteistyössä kodin ja koulun kanssa. Usein avustajan merkitys ja hyöty korostuu varhaisen puuttumisen keinona. Tarvittaessa avustaja pyritään palkkaamaan tarpeen ilmetessä. Avustajan soveltuvuus ja koulutus tehtävään ovat keskeisiä tekijöitä tavoitteellisessa työskentelyssä opettajan työparina.

Mikäli lapsi kuuluu erityisen tuen piiriin, hän tarvitsee usein kuntouttavaa ja hoitavaa, hyvinkin yksilöllisesti suunnattua tukea, jolloin olennaista on koulun yhteistyö asiantuntijaverkoston, kuten ohjaus-, konsultaatio- ja tukipalvelujen kanssa. Ohjaus- ja tukipalveluja hankitaan tarpeen mukaan, kun tarvitaan tietyn aihealueen erikoisosaamista tai ohjausta tukitoimien suunnitteluun ja toteutukseen.

Mahdollinen tarve koulunkäyntiavustajalle

Esiopettaja arvioi tilannetta erityisopettajan, rehtori-sivistystoimenjohtajan ja lapsen huoltajien kanssa.

→ Mikäli todetaan selkeä tarve koulunkäyntiavustajalle, pyritään löytämään tehtävään soveltuva henkilö.

→ Esiopettaja ja koulunkäyntiavustaja toimivat työparina suunnitellen ja toteuttaen mahdollisimman hyvin lapsen oppimista ja kasvua edistävää opetusta ja yksilöllisiä järjestelyjä koulupäivien aikana.

→ Koulunkäyntiavustaja tukee sopivassa määrin lapsen itsenäisyyttä, kannustaa ja antaa myönteistä palautetta onnistumisesta. Esiopettajalla on vastuu opetuksen suunnittelusta, koulunkäyntiavustajan ohjeistuksesta oppitunteja varten sekä arvioinnista ja yhteydenpidosta kotiin.