Laadukas esiopetus on perusta lapsen kasvulle, oppimiselle ja hyvinvoinnille. Vaikeuksia ehkäistään ennakolta esimerkiksi erilaisilla työtavoilla ja pedagogisilla menetelmillä, ryhmiä joustavasti muuntelemalla sekä opettajien keskinäisellä ja muun henkilöstön yhteistyöllä. Opetuksessa otetaan huomioon sekä ryhmän että yksittäisen lapsen tarpeet.

Yleinen tuki on ensimmäinen keino vastata lapsen tuen tarpeeseen. Tämä tarkoittaa yleensä yksittäisiä tukitoimia, joilla tilanteeseen vaikutetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yleistä tukea annetaan heti tuen tarpeen ilmetessä, eikä tuen aloittaminen edellytä erityisiä tutkimuksia tai päätöksiä.

Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen antaminen kuuluvat kaikkiin kasvatus- ja opetustilanteisiin. Tuki järjestetään esiopetuksen opettajien ja muun henkilöstön yhteistyönä. Huoltajan ja lapsen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Yleisen tuen aikana lapsen tuen tarpeisiin vastataan käyttämällä esimerkiksi hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa soveltuvia materiaaleja ja välineitä, esiopetukseen soveltuvia opetusohjelmia ja osa-aikaista erityisopetusta. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää yleisen tuen aikana.

Esiopetuksen aloitusvaiheessa esiopettaja voi laatia yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman, jonka avulla lapselle pyritään turvaamaan parhaat edellytykset kasvaa ja oppia. Oppimissuunnitelmana voidaan pitää syksyllä vanhempainvartin pohjana käytettävää lomaketta. Suunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostettua tukea varten laadittava lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma. Lasta varten pohditut tavoitteet ja tukitoimet hyödyttävät lapsen kasvua ja oppimista. Lapsen esiopetusta voidaan myös syventää tai laajentaa oppimissuunnitelman avulla.

Esiopettaja, erityisopettaja ja varhaiskasvatuksen edustaja pitävät tarvittaessa esiopetusta edeltävänä keväänä palaverin sellaisten lasten asioista, joilla on kehityksessään ja oppimisessaan jotain aihetta huoleen. Esiopettaja, erityisopettaja ja terveydenhoitaja pitävät tarvittaessa syksyllä esikoulun alettua vastaavan palaverin.

Kasvun ja oppimisen tuen tarpeiden selvittämiseksi esiopettaja ja erityisopettaja yhteistyössä seulovat testeillä lasten kielellisiä ja matemaattisia valmiuksia. Näin pyritään suuntaamaan tuki oikein jo yleisen tuen vaiheessa. Tuen tarvetta arvioidaan ja seurataan jatkuvasti.

Kevätlukukaudella psykologi tekee kaikille esikoululaisille koulukypsyystestin ryhmätestinä. Siitä osa lapsista ohjataan tarkempiin jatkotutkimuksiin tarvittaessa, ja vanhempien kanssa yhteistyössä pohditaan perusopetuksen aloittamista vuotta myöhemmin. Oppivelvollisuuden aloittamisesta vuotta aikaisemmin tai myöhemmin päättää rehtori-sivistystoimenjohtaja. Tähän tarvitaan psykologin tai muun asiantuntijan lausunto. Koulukypsyystestin tulokset auttavat myös tuen suuntaamisessa lapsille.

Esiopettaja, ensimmäisen luokan opettaja ja tarvittaessa erityisopettaja pitävät palaverin, jossa opetuksen kannalta tarvittava tieto siirretään. Lasten esiopetuksen oppimissuunnitelmat toimivat apuna keskustelussa. Lapselle, jolla on erityisen tuen päätös, järjestetään palaveri, jossa ovat mahdollisuuksien mukaan vanhempien lisäksi myös koulun ulkopuoliset lasta kuntouttavat henkilöt. Kuraattori seuraa koulunkäynnin alkamista ja kaverisuhteiden kehittymistä.