3.3 Toimintakulttuuri

3.3 Toimintakulttuuri(Mäntän lukio)

Mäntän lukion toimintakulttuuri

Mäntän lukiossa kaiken toimintamme perustana on avoimuus ja toisten kunnioittaminen. Jokainen jäsen on tietoinen vastuustaan toimia koulun yhteisöllisyyttä edistäen, ja samoin kaikille taataan oikeus opiskella turvallisessa ja tulevaisuuteen suuntaavassa ilmapiirissä. Lukiomme tekee monipuolisesti yhteistyötä eri tahojen kanssa ja on avoin vuorovaikutukselle ympäröivän yhteiskunnan kanssa sekä tiedostaa maailmassa tapahtuvat muutokset. Tavoitteenamme on antaa opiskelijoille mahdollisimman hyvät tiedot ja taidot rakentaa omaa opinpolkuaan ympäröivän maailman haasteet huomioiden. Toimintakulttuurin taustalla ovat teemat kuten oppiva yhteisö, osallisuus, yhteisöllisyys, hyvinvointi ja kestävä tulevaisuus, kulttuurien monimuotoisuus ja kielitietoisuus.

Opiskelijoilla, koko henkilökunnalla, huoltajilla ja yhteistyökumppaneilla on mahdollisuus osallistua lukion toimintakulttuurin kehittämiseen. Opiskelijat vaikuttavat lukion toimintakulttuuriin muun muassa opiskelijakunnan kautta. He toimivat myös ryhmiensä luottamusoppilaina ja uusien opiskelijoiden tutoreina. Kaikilla on mahdollisuus antaa joko kirjallista tai suullista palautetta lukion toiminnasta esimerkiksi tapahtumista tai kursseista. Toimintakulttuurin kehittämisen ideoita tulee myös ryhmänohjaajien, opinto-ohjaajan ja terveydenhoitajien oppilaskeskusteluissa. Ideoita ja kehittämisehdotuksia käsitellään toimintakulttuurin vuosikellon mukaisesti. Opettajat osallistuvat säännöllisesti viikkopalavereihin, kokouksiin, työryhmiin, projekteihin ja oppilaiden kanssa yhdessä toteutettaviin tapahtumiin.

Yhteistoiminta huoltajien kanssa tapahtuu mm. vanhempainiltojen, Wilma-viestinnän ja kotiin lähetettävien tiedotteiden kautta. Huoltajien osallisuutta voidaan lisätä tulevaisuudessa digitaalisia välineitä hyödyntäen. Vähintään kerran vuodessa pyritään järjestämään keskustelufoorumi, jossa ovat mukana opiskelijat ja koko henkilökunta. Jos mahdollista mukaan kutsutaan myös huoltajia ja yhteistyökumppaneita. Toimintakulttuuriin kuuluvat myös lukion yhdessä sovitut säännöt sekä toimintakulttuurin kehittämisen ja turvallisuuden vuosikellot. Ne tarkistetaan vuosittain lukuvuoden suunnittelun yhteydessä opettajankokouksessa ja myös opiskelijakunnalla on mahdollisuus osallistua niiden kehittämiseen.

Lukiomme tiedotuskanavia ovat mm. Wilma ja omat Pedanet-sivumme. Lisäksi ovat opiskelijan opas, opettajan opas ja koulun järjestyssäännöt.

Toimintakulttuurin vuosisuunnitelma

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Turvallisuussuunnitelma

Järjestyssäännöt


3.3 Toimintakulttuuri

Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Se tulee näkyväksi yhteisön kaikessa toiminnassa ja sen jäsenten tavassa kohdata toinen toisensa. Lukio on oma koulutusmuotonsa, ja jokaisella lukiolla on omanlaisensa toimintakulttuuri. Opetussuunnitelman eri osat konkretisoituvat toimintakulttuurissa. Toimintakulttuuri sisältää sekä tiedostettuja että tiedostamattomia tekijöitä, jotka heijastuvat oppilaitoksen toimintaan.

Opetussuunnitelman perusteet korostavat toimintakulttuuria, joka edistää kestävää hyvinvointia ja osallisuutta sekä on avoin monimuotoiselle vuorovaikutukselle ja maailmassa tapahtuville muutoksille. Toimintakulttuuria kehitetään yhdessä lukion koko henkilöstön, opiskelijoiden, huoltajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Toimintakulttuurin kehittämisen ja arvioinnin periaatteet sekä mahdolliset paikalliset painotukset kuvataan opetussuunnitelmassa.

Opetussuunnitelman perusteiden lähtökohtana ovat seuraavat toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat teemat.

Oppiva yhteisö

Oppilaitos on oppiva yhteisö, joka edistää kaikkien jäsentensä oppimista ja haastaa tavoitteelliseen työskentelyyn. Sen rakentuminen edellyttää dialogisuutta ja pedagogista johtajuutta. Yhteisöllistä ja yksilöllistä oppimista vahvistavia käytäntöjä kehitetään suunnitelmallisesti. Jaksojen temaattinen toteutus voi luoda edellytyksiä opetuksen eheyttämiselle. Toiminta on opiskelijalähtöistä, ja se vahvistaa opiskelijoiden omaa toimijuutta, kehitystä ja oppimista. Myönteinen asenne oppimiseen luo perustaa tulevaisuuden taidoille ja elinikäiselle oppimiselle. Oppiva yhteisö luo toimintatapoja vuorovaikutukselle niin oppilaitoksen sisällä kuin ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Tämä edellyttää yhteistyötä kotien, muiden oppilaitosten ja koulutusasteiden sekä työ- ja yrityselämän kanssa. Digitalisaatio tuo mahdollisuuksia yhteisölliseen oppimiseen ja tiedon luomiseen sekä erilaisten opiskelu- ja tietoympäristöjen hyödyntämiseen. Opiskelijoita ohjataan toimimaan myös verkostoituneessa ja globalisoituneessa maailmassa.

Osallisuus ja yhteisöllisyys

Osallisuus ja demokraattinen toiminta luovat perustaa opiskelijoiden kasvulle aktiiviseen kansalaisuuteen. Koulutuksen järjestäjä edistää kaikkien opiskelijoiden osallisuutta ja luo heille monipuolisia mahdollisuuksia osallistua oppilaitoksen päätöksentekoon ja toimintatapojen kehittämiseen. Heitä rohkaistaan ilmaisemaan mielipiteensä, osallistumaan yhteisistä asioista päättämiseen sekä toimimaan vastuullisesti yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Opiskelijoita kannustetaan aktiivisuuteen ja osallistumiseen muun muassa opiskelijakunnan ja tutortoiminnan kautta. Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä rakentavia menettelytapoja kehitetään suunnitelmallisesti yhteisön ja yhteistyökumppaneiden välisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa hyödynnetään yhteistoiminnallisuutta ja tuetaan ryhmän sosiaalisten suhteiden muotoutumista. Yhteisöllisten toimintatapojen ja ryhmänohjauksen merkitys korostuvat lukio-opintojen aloitusvaiheessa.

Hyvinvointi ja kestävä tulevaisuus

Oppivassa yhteisössä edistetään kestävää elämäntapaa ja hyvän tulevaisuuden edellytyksiä. Opiskelijoita rohkaistaan toimimaan oikeudenmukaisen ja kestävän tulevaisuuden puolesta. Vastuullinen suhtautuminen ympäristöön heijastuu arjen valintoihin ja toimintatapoihin. Toimintatavat ja käytännöt tukevat opiskelijan ja yhteisön hyvinvointia sekä ilmapiirin kiireettömyyttä ja turvallisuutta. Yhteisön vuorovaikutuksessa korostuvat avoimuus, välittäminen ja keskinäinen arvostus. Nämä näkökulmat ulottuvat kaikkeen oppilaitoksen toimintaan ja ohjaavat jokaisen työskentelyä. Ohjaus ja opiskeluhuolto ovat oppilaitoksessa yhteinen tehtävä. Opiskelijoilla on mahdollisuus saada säännösten mukaista ohjausta ja tukea ottaen huomioon heidän moninaisuutensa ja erityistarpeensa. Toiminnassa edistetään yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Kiusaamista, häirintää, väkivaltaa, rasismia eikä syrjintää hyväksytä vaan niitä ennaltaehkäistään ja niihin puututaan. Opiskelijoita kannustetaan terveyttä, hyvinvointia ja oppimista edistävään sekä liikunnalliseen elämäntapaan. Ruokailu on osa opiskelijoiden hyvinvointia edistävää toimintakulttuuria.

Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus

Lukiossa arvostetaan kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta. Eri kielet, uskonnot ja katsomukset elävät rinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään. Yhteisö hyödyntää maan kulttuuriperintöä, kansallis- ja vähemmistökieliä sekä omaa ja ympäristön kulttuurista, kielellistä, uskonnollista ja katsomuksellista moninaisuutta. Yhteisössä ymmärretään kielten keskeinen merkitys oppimisessa ja vuorovaikutuksessa sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Jokaisella oppiaineella on tapansa käyttää kieltä, oma käsitteistönsä ja omat tekstikäytäntönsä, jotka avaavat samaan ilmiöön eri näkökulmia. Kielitietoisessa lukiossa kehitetään opiskelijan monikielistä osaamista, joka koostuu tieteenalojen kielistä, äidinkielten, niiden murteiden ja rekistereiden sekä muiden kielten eritasoisesta hallinnasta. Lukiossa jokainen opettaja on myös oppiaineensa kielen opettaja.