3.3 Toimintakulttuuri

Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Se tulee näkyväksi yhteisön kaikessa toiminnassa ja sen jäsenten tavassa kohdata toinen toisensa. Lukio on oma koulutusmuotonsa, ja jokaisella lukiolla on omanlaisensa toimintakulttuuri. Opetussuunnitelman eri osat konkretisoituvat toimintakulttuurissa. Toimintakulttuuri sisältää sekä tiedostettuja että tiedostamattomia tekijöitä, jotka heijastuvat oppilaitoksen toimintaan.

Opetussuunnitelman perusteet korostavat toimintakulttuuria, joka edistää kestävää hyvinvointia ja osallisuutta sekä on avoin monimuotoiselle vuorovaikutukselle ja maailmassa tapahtuville muutoksille. Toimintakulttuuria kehitetään yhdessä lukion koko henkilöstön, opiskelijoiden, huoltajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Toimintakulttuurin kehittämisen ja arvioinnin periaatteet sekä mahdolliset paikalliset painotukset kuvataan opetussuunnitelmassa.

Opetussuunnitelman perusteiden lähtökohtana ovat seuraavat toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat teemat.

Oppiva yhteisö

Oppilaitos on oppiva yhteisö, joka edistää kaikkien jäsentensä oppimista ja haastaa tavoitteelliseen työskentelyyn. Sen rakentuminen edellyttää dialogisuutta ja pedagogista johtajuutta. Yhteisöllistä ja yksilöllistä oppimista vahvistavia käytäntöjä kehitetään suunnitelmallisesti. Jaksojen temaattinen toteutus voi luoda edellytyksiä opetuksen eheyttämiselle. Toiminta on opiskelijalähtöistä, ja se vahvistaa opiskelijoiden omaa toimijuutta, kehitystä ja oppimista. Myönteinen asenne oppimiseen luo perustaa tulevaisuuden taidoille ja elinikäiselle oppimiselle. Oppiva yhteisö luo toimintatapoja vuorovaikutukselle niin oppilaitoksen sisällä kuin ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Tämä edellyttää yhteistyötä kotien, muiden oppilaitosten ja koulutusasteiden sekä työ- ja yrityselämän kanssa. Digitalisaatio tuo mahdollisuuksia yhteisölliseen oppimiseen ja tiedon luomiseen sekä erilaisten opiskelu- ja tietoympäristöjen hyödyntämiseen. Opiskelijoita ohjataan toimimaan myös verkostoituneessa ja globalisoituneessa maailmassa.

Osallisuus ja yhteisöllisyys

Osallisuus ja demokraattinen toiminta luovat perustaa opiskelijoiden kasvulle aktiiviseen kansalaisuuteen. Koulutuksen järjestäjä edistää kaikkien opiskelijoiden osallisuutta ja luo heille monipuolisia mahdollisuuksia osallistua oppilaitoksen päätöksentekoon ja toimintatapojen kehittämiseen. Heitä rohkaistaan ilmaisemaan mielipiteensä, osallistumaan yhteisistä asioista päättämiseen sekä toimimaan vastuullisesti yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Opiskelijoita kannustetaan aktiivisuuteen ja osallistumiseen muun muassa opiskelijakunnan ja tutortoiminnan kautta. Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä rakentavia menettelytapoja kehitetään suunnitelmallisesti yhteisön ja yhteistyökumppaneiden välisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa hyödynnetään yhteistoiminnallisuutta ja tuetaan ryhmän sosiaalisten suhteiden muotoutumista. Yhteisöllisten toimintatapojen ja ryhmänohjauksen merkitys korostuvat lukio-opintojen aloitusvaiheessa.

Hyvinvointi ja kestävä tulevaisuus

Oppivassa yhteisössä edistetään kestävää elämäntapaa ja hyvän tulevaisuuden edellytyksiä. Opiskelijoita rohkaistaan toimimaan oikeudenmukaisen ja kestävän tulevaisuuden puolesta. Vastuullinen suhtautuminen ympäristöön heijastuu arjen valintoihin ja toimintatapoihin. Toimintatavat ja käytännöt tukevat opiskelijan ja yhteisön hyvinvointia sekä ilmapiirin kiireettömyyttä ja turvallisuutta. Yhteisön vuorovaikutuksessa korostuvat avoimuus, välittäminen ja keskinäinen arvostus. Nämä näkökulmat ulottuvat kaikkeen oppilaitoksen toimintaan ja ohjaavat jokaisen työskentelyä. Ohjaus ja opiskeluhuolto ovat oppilaitoksessa yhteinen tehtävä. Opiskelijoilla on mahdollisuus saada säännösten mukaista ohjausta ja tukea ottaen huomioon heidän moninaisuutensa ja erityistarpeensa. Toiminnassa edistetään yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Kiusaamista, häirintää, väkivaltaa, rasismia eikä syrjintää hyväksytä vaan niitä ennaltaehkäistään ja niihin puututaan. Opiskelijoita kannustetaan terveyttä, hyvinvointia ja oppimista edistävään sekä liikunnalliseen elämäntapaan. Ruokailu on osa opiskelijoiden hyvinvointia edistävää toimintakulttuuria.

Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus

Lukiossa arvostetaan kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta. Eri kielet, uskonnot ja katsomukset elävät rinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään. Yhteisö hyödyntää maan kulttuuriperintöä, kansallis- ja vähemmistökieliä sekä omaa ja ympäristön kulttuurista, kielellistä, uskonnollista ja katsomuksellista moninaisuutta. Yhteisössä ymmärretään kielten keskeinen merkitys oppimisessa ja vuorovaikutuksessa sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Jokaisella oppiaineella on tapansa käyttää kieltä, oma käsitteistönsä ja omat tekstikäytäntönsä, jotka avaavat samaan ilmiöön eri näkökulmia. Kielitietoisessa lukiossa kehitetään opiskelijan monikielistä osaamista, joka koostuu tieteenalojen kielistä, äidinkielten, niiden murteiden ja rekistereiden sekä muiden kielten eritasoisesta hallinnasta. Lukiossa jokainen opettaja on myös oppiaineensa kielen opettaja.

Kommentit

(muokattu)
"Toimintakulttuuria kehitetään yhdessä lukion koko henkilöstön, opiskelijoiden, huoltajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Toimintakulttuurin kehittämisen ja arvioinnin periaatteet sekä mahdolliset paikalliset painotukset kuvataan opetussuunnitelmassa"

Meidän pitäisi siis konkretisoida näitä asioita opsissa. Pitäisikö avata asia asialta ja kirjata, mitä meillä jo on ja mitä meidän pitäisi kehittää ?
"Opiskelijoita rohkaistaan toimimaan oikeudenmukaisen ja kestävän tulevaisuuden puolesta. "
"Toiminta on opiskelijalähtöistä, ja se vahvistaa opiskelijoiden omaa toimijuutta, kehitystä ja oppimista."
"Opiskelijoita kannustetaan aktiivisuuteen ja osallistumiseen muun muassa opiskelijakunnan ja tutortoiminnan kautta"
"Yhteisöllisten toimintatapojen ja ryhmänohjauksen merkitys korostuvat lukio-opintojen aloitusvaiheessa."
"Toimintatavat ja käytännöt tukevat opiskelijan ja yhteisön hyvinvointia sekä ilmapiirin kiireettömyyttä ja turvallisuutta." Pitäisikö käydä virke virkkeeltä läpi ja konkretisoida, mitä meillä jo on ja mitä kaivataan.
Tämä osio limittyy selvästi opiskeluympäristön kanssa: "Digitalisaatio tuo mahdollisuuksia yhteisölliseen oppimiseen ja tiedon luomiseen sekä erilaisten opiskelu- ja tietoympäristöjen hyödyntämiseen"
Demokratiaa: oppilaskunnan vaalit ja toiminta, passiivisen enemmistön aktivointi mm. Aloitteiden tekoon.
Tutor- toiminta, opiskelijafoorum, jossa mukana koko koulu,opiskelijan mahdollisuus osallistua opetustyön kehittämiseen ja menetelmien valintaan,
Opiskelijat osallistuvat tietyissä opetushenkilökunnan luomissa raameissa - johdonmukaisuuden ja jatkuvuuden takaaminen.
Pyritään kiinteämpään yhteistyöhön ympäröivän yhteisön kanssa: vierailut, ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö, opiskelu/suoritukset alueen muissa oppilaitoksissa.
Kaikessa toiminnassa korostuu arvostus koko opiskeluyhteisöä ja -ympäristöä kohtaan (vastuu yleisestä siisteydestä, kohtelias käytös ja kielenkäyttö)
Koulun yhteisissä retkissä ja tapahtumissa huomioidaan liikunnallisuus ja yhteisöllinen sosiaalisuus. (Pikkujoulut, lähiretket luontoon, kevätretket kulttuurikohteisiin, laskettelu- ja teatteriretket, pesäpallo-ottelut, shakkiottelut, lisääntyvä opettajien osallistuminen mm. Peleihin ja leikkeihin.
Koulu pyrkii ohjaamaan opiskelijoita aktiivisesti käsittelemään ja analysoimaan kokemaansa ja näkemäänsä.
(muokattu)
Vaihto-ohjelmiin osallistuminen aktiivisesti sekä vastaanottajana että lähettäjänä. Luodaan kontakteja paikallisiin monikulttuurisiin yhteisöihin mahdollisuuksien mukaan ( musiikki, kuvataide, urheilu, eri kulttuurien esittely ja erot) . Oppilaiden yhteiset projektit mm. Kansainväliset lisäävät yhteisöllisyyttä konkreettisella tasolla.
Monikielisyys- monilukutaito?
Toimintakulttuuria arvioidaan säännöllisesti keräämällä palautetta, siitä mitä on toteutunut ja mitä uusia toiveita ja parannusehdotuksia on syntynyt. Arvioijina koko yhteisö huoltajat mukaan ottaen.
Kiireettömyyden ilmapiirin luonti: aikaa opiskelijoille yksilöinä, mm. kehittymiskeskustelujen muodossa. Rotovien
Koulun juhlat (itsenäisyys, joulujuhlat...). : toteuttaminen ja suunnittelu
Yhteistyö Merikanto-opiston ja muidn kulttuuritoimijoiden kanssa
Tähän pitäisi sisällyttää myös ne järjestyssäännöt, jotka uudistettaisiin samassa prosessissa yhdessä opiskelijoiden kanssa. Onko tarpeen miettiä, miten eri osallistumisen muodot toimivat ?
Miten foorumi ja oppilaskunta ovat suhteessa toisiinsa ? Oppilaskunnalla pitää olla myös vastuuta ja tehtäviä, koska heidät on valittu demokraattisesti. Jos ajatellaan esimerkiksi uusien järjestyssääntöjen luomista, olisiko oppilaskunnan edustajia työstämässä niitä opettajien ja henkilökunnan kanssa ? Sääntöehdotus vietäisiin esiteltäväksi foorumiin.
Pitäisikö järjestyssäännöt jotenkin kirjoittaa toimintakulttuurin näkökulmasta. Osa säännöistä määräytyy meitä määrittelevien säädösten kautta, kuten päihteiden käyttö, turvallisuus, häirintä , omaisuuden suoja jne. Osa taas on meidän yhteuisesti päättämiä tavoiteltavan toimintakulttuurin mukaisia, kuten yhteisten tilojen käyttö, kestävä kehitys, yhteiset tilaisuudet jne.

Kun tätä toimintakulttuuria ajattelee on ikään kuin suossa, jonka rajoja ei näy. Kaikki kuuluu kaikkeen. Mitä siis pitäisi laittaa paperille ? Pitäisi olla näkyvissä, millä lailla toimintakulttuuria tarkastellaan, että se etenee niillä raiteilla, joita perusteet määrittävät. On siis hahmoteltava vaikka vuosikellomaisesti, milloin mitäkin asioita yhdessä tarkastellaan ja arvioidaan ja tehdään parannustekoja. Meillähän on kaikki osaset, joita Sari on jo kirjannutkin, mutta on vain selvennettävä itselle ja yhteisölle, miten homma etenee niin, että esimerkiksi osallisuus toteutuu.
Vuosikello olisi varmasti konkreettinen ja helposti muutettava/ajantasalla pidettävä työväline

Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä