Saippuan valmistus

Muistatko vielä luvusta 13, että rasvat ovat glyserolin ja pitkäketjuisten karboksyylihappojen eli rasvahappojen estereitä. Rasvojen kemia liittyy kiinteistä saippuan kemiaan, sillä saippua on rasvoista valmistettua suolaa.

Saippuan valmistamiseen tarvitaan vain rasvaa ja emästä, kuten esim. natriumhydroksidia (NaOH). Rasvamolekyylin ja NaOHin välisessä reaktiossa syntyy glyserolia ja saippuaa, joka tarkemmin tarkasteltuna on rasvahapon natriumsuolaa. Saippuamolekyyli koostuu negatiivisesta rasvahappoionista ja positiivisesta natriumionista. Saippuamolekyylissä on siis pitkä rasvaliukoinen rasvahappo-osa ja vesiliukoinen suolaosa.


rasva + NaOH [[$ \rightarrow $]] glyseroli + saippua eli rasvahapon natriumsuola


Saippuamolekyylin rakennekaava.

Saippuan kemiallinen teho

Saippua tuntuu sormissa liukkaalta ja voi monesti olla hieman emäksistä. Saippuan emäksisyys riippuu valmistusprosessin onnistumisesta. Onko esimerkiksi kaikki emäs reagoinut?





Kotisaippuan raaka-aineiksi kelpaavat usean tyyppiset raaka-aineet, jopa esim. teurasjätteiden luut ja rasvat. Teollisesti valmistettujen saippuat eivät koostu teurasjätteistä, vaan synteettisistä tensideistä.

Tensidit ovat pesuaktiivisia aineita, jossa on sekä rasvaliukoinen että vesiliukoinen pää. Rasvaliukoinen osa tarttuu pestävään rasvamolekyyliin ja irrottaa sen puhdistettavasta pinnasta. Tensidin vesiliukoinen osa taas tarttuu pesuveden vesimolekyyleihin, jotka kuljettavat koko systeemin viemäriin.