Alakoulun historiaa
IMG_7132.JPG
Alaluokkien koulun historiaa
Koulumme on rakennettu kamariherra Hjalmar Linderin (1862-1921) 1800-luvun lopulla omistaman Laakspohjan kartanon maalle. Mäntynummen yhtenäiskouluun nyt kuuluva 1-6 -luokkien alakoulu oli v. 1999-2013 nimetty hänen mukaansa Linderin kouluksi.
Linderin suku on lähtöisin Ruotsin Smoolannista, josta vuorimies Magnus Linder (s. 1710) muutti Suomeen ja meni sittemmin naimisiin Mustion ruukinpatruunan tyttären kanssa. Kamariherra Hjalmar Linder oli 1800-1900 -lukujen taitteessa voimakkaasti Etelä-Suomessa ja Lohjalla vaikuttanut varatuomari, suurmaanomistaja ja teollisuusmies. Isä, Konstantin Linder oli valtioministerisihteeri ja äiti venäläinen aatelinen, Marie Mussin-Pushkin. Hjalmar Linderin lapsuudenkoti oli Kytäjän kartano, josta hän lähti 1880 Pietariin opiskelemaan lakia. Linder peri 1890-luvulla lohjalaisen Laakspohjan kartanon, vanhan kuninkaankartanon, ja asui siinä puolisonsa Sofie Mannerheimin kanssa 1896-1902. Samaan aikaan hän osti pääosan nykyisen Lohjan kaupungin keskustasta. Hjalmar Linder perusti Lohjalle selluloosatehtaan (nykyisen Loparex Oy:n paperitehtaan) ja rakennutti sähköradan sen ja Lohjan aseman välille. Hän osti Suomeen ja Lohjalle luultavasti ensimmäisen henkilöauton Pariisista v. 1898. Vuonna 1902 Hjalmar Linder muutti Mustion kartanoon ja asui siellä loput Suomen vuosistaan ennen muuttoa Ruotsiin ja sieltä edelleen Ranskaan. (Lisää tietoa Hjalmar Linderistä: Esa Koskinen, Kullalla kirjailtu elämä, kamariherra Hjalmar Linder 1862-1921, Gummerus Oy, 2005.)
Linderin koulun koulurakennus, joka oli alunperin Lohjan yhteiskoulu, on rakennettu 1960-luvun puolivälissä Laakspohjan kartanolta ostetulle tontille. Alkutaipaleensa 1-6. -luokkien koulu toimi Mäntynummen ala-asteen nimellä. Vuonna 1992 osa opettajista ja oppilaista siirtyi uuteen Perttilän kouluun ja osa jatkoi Mäntynummessa. Vuonna 1999 koulun nimi muuttui Linderin kouluksi.
1976-1977
Koulu toimi Mäntynummen ala-asteena ja koulunjohtajana oli Harri Hiihtola. Koulussa oli kaksi luokkaa, 5. ja 6. Toinen niistä toimi yhteiskoulurakennuksessa (Lohjan yhteiskoulun 1964 rakennetussa koulutalossa) ja toinen Mäntynummen seurakuntatalossa.
1977-1978
Luokat toimivat samoissa tiloissa kuin edellisenäkin vuonna, mutta olivat hallinnollisesti Aseman ala-astetta. Koulunjohtajana oli juuri tehtäväänsä astunut Eija Isotupa.
1978-1979
Mäntynummen ala-asteen luokat olivat 1, 2, 3-4, 5, 6 ja 5-6. Ne toimivat entisessä yhteiskoulun rakennuksessa. Yläaste oli jo aloittanut toimintansa, vaikka osa oppilaista jatkoi vielä yhteiskoululuokilla. Ala-asteen opettajia olivat Antti Hietala, Anna-Liisa Forsman, Pirkko Kesiö, Arja Jalonen ja koulunjohtajana Harri Hiihtola. Oppilaat tulivat Perttilästä, Immulasta, Mäntynummesta ja Lempolasta.
1992-1993
Koulupiirirajat muuttuivat, kun Perttilän koulu valmistui. Oppilasmäärä pieneni alle puoleen ja oppilaita oli 92. Koulussa oli kolme yhdysluokkaa.
1996-1997
Esiluokka aloitti toimintansa koulun tiloissa 1.8.1996.
1999-2000
Erityisopetuksen integraatio alkoi 1.8.1999.
Koulun nimi muuttui Linderin kouluksi 1.10.1999.
2006-2007
Oppilaita oli 132 ja päätoimista opetushenkilökuntaa 12.
Oma ruokasali valmistui ja koulu muutti uuteen Linderin siipeen 1.9.2006.
2010-2011
Lukuvuoden alussa oppilaita oli 115 (esiluokka mukana) ja päätoimista opetushenkilökuntaa 13.
Marraskuussa 2010 valmistui ja otettiin käyttöön Linderin ja Mäntynummen yhteinen opettajainhuone ja hallintotilat. Ne ovat omassa, ala- ja ylätalon yhdistävässä siivessä. Samassa yhteydessä Linder sai kaksi uutta luokkatilaa toiseen kerrokseen. Terveydenhoitajan, lääkärin ja koulukuraattorin uudet tilat valmistuivat ylätalon yläkertaan.
2011-2012
Lukuvuoden alussa oppilaita oli 115. Luvussa ovat mukana myös esiluokkalaiset. Lokakuun lopulla 2011 käyttöön otettiin uusi liikuntahalli. Logokilpailun tuloksena koulu sai oman, kahden oppilaan suunnitelmista yhdistelemällä syntyneen logon sekä oman laulun ja huudon. Henkilökunta ja oppilaat hankkivat ensimmäiset logolla varustetut t-paidat ja hupparit.
2012-2013
Lukuvuoden alussa oppilaita oli 125 esiluokka mukaanlukien. Opetushenkilökuntaan kuuluvat kuusi luokanopettajaa, kaksi erityisopettajaa, englanninopettaja ja kaksi kouluavustajaa. Esiluokassa toimii esiluokanopettaja ja kaksi lastenhoitajaa. Keväällä 2012 alkoivat vanhan juhla- ja liikuntasalin muutostyöt kirjastoksi. Mäntynummen kombikirjasto siirtyi uusiin tiloihin elokuussa. Kirjaston ja liikuntahallin avajaisia sekä nuorisokahvila Kolon, iltapäiväkerhon ja Linderin koulun avoimien ovien päivää vietettiin 25.10.2012. Lohjan yhteiskouluna alkanut ja Mäntynummen kouluna jatkava yläkoulu täyttää 50 vuotta.
2013-2014
Linderin alakoulua, Mäntynummen yläkoulua sekä Pullin ja Lehmijärven alakouluja koskeva hallinnonmuutos astui voimaan 1.10.2013. Kouluilla on yhteinen rehtori ja apulaisrehtori sekä vararehtorit. Samana päivänä Linderin koulu ja Mäntynummen koulu yhdistyivät Mäntynummen yhtenäiskouluksi.
Koulunjohtajat ja rehtorit
Harri Hiihtola 1976-1977, 1978-1987
Marjatta Luhtasela 1987-1992
Kiti Ikonen 1992-2003
............... Markku Piirilä 1996-1997
............... Marjo Hoberg ja Jarna Vuori 1998-1999
............... Ritva Kaukinen ja Marjo Remander (Hoberg) 1999-2001
............... Ritva Kaukinen ja Elina Sinisaari 2001-2002
............... Ritva Kaukinen ja Laila Kakko (Kupari-Kako) 2002-2003
Ritva Kaukinen ja Laila Kakko (Kupari-Kako) 2003-2006
Hannu Makkonen 2006-2020
Katri Vepsä 2020
Päivi Tuomi 2020
Lassi Huhtala 2023
Linderin suku on lähtöisin Ruotsin Smoolannista, josta vuorimies Magnus Linder (s. 1710) muutti Suomeen ja meni sittemmin naimisiin Mustion ruukinpatruunan tyttären kanssa. Kamariherra Hjalmar Linder oli 1800-1900 -lukujen taitteessa voimakkaasti Etelä-Suomessa ja Lohjalla vaikuttanut varatuomari, suurmaanomistaja ja teollisuusmies. Isä, Konstantin Linder oli valtioministerisihteeri ja äiti venäläinen aatelinen, Marie Mussin-Pushkin. Hjalmar Linderin lapsuudenkoti oli Kytäjän kartano, josta hän lähti 1880 Pietariin opiskelemaan lakia. Linder peri 1890-luvulla lohjalaisen Laakspohjan kartanon, vanhan kuninkaankartanon, ja asui siinä puolisonsa Sofie Mannerheimin kanssa 1896-1902. Samaan aikaan hän osti pääosan nykyisen Lohjan kaupungin keskustasta. Hjalmar Linder perusti Lohjalle selluloosatehtaan (nykyisen Loparex Oy:n paperitehtaan) ja rakennutti sähköradan sen ja Lohjan aseman välille. Hän osti Suomeen ja Lohjalle luultavasti ensimmäisen henkilöauton Pariisista v. 1898. Vuonna 1902 Hjalmar Linder muutti Mustion kartanoon ja asui siellä loput Suomen vuosistaan ennen muuttoa Ruotsiin ja sieltä edelleen Ranskaan. (Lisää tietoa Hjalmar Linderistä: Esa Koskinen, Kullalla kirjailtu elämä, kamariherra Hjalmar Linder 1862-1921, Gummerus Oy, 2005.)
Linderin koulun koulurakennus, joka oli alunperin Lohjan yhteiskoulu, on rakennettu 1960-luvun puolivälissä Laakspohjan kartanolta ostetulle tontille. Alkutaipaleensa 1-6. -luokkien koulu toimi Mäntynummen ala-asteen nimellä. Vuonna 1992 osa opettajista ja oppilaista siirtyi uuteen Perttilän kouluun ja osa jatkoi Mäntynummessa. Vuonna 1999 koulun nimi muuttui Linderin kouluksi.
1976-1977
Koulu toimi Mäntynummen ala-asteena ja koulunjohtajana oli Harri Hiihtola. Koulussa oli kaksi luokkaa, 5. ja 6. Toinen niistä toimi yhteiskoulurakennuksessa (Lohjan yhteiskoulun 1964 rakennetussa koulutalossa) ja toinen Mäntynummen seurakuntatalossa.
1977-1978
Luokat toimivat samoissa tiloissa kuin edellisenäkin vuonna, mutta olivat hallinnollisesti Aseman ala-astetta. Koulunjohtajana oli juuri tehtäväänsä astunut Eija Isotupa.
1978-1979
Mäntynummen ala-asteen luokat olivat 1, 2, 3-4, 5, 6 ja 5-6. Ne toimivat entisessä yhteiskoulun rakennuksessa. Yläaste oli jo aloittanut toimintansa, vaikka osa oppilaista jatkoi vielä yhteiskoululuokilla. Ala-asteen opettajia olivat Antti Hietala, Anna-Liisa Forsman, Pirkko Kesiö, Arja Jalonen ja koulunjohtajana Harri Hiihtola. Oppilaat tulivat Perttilästä, Immulasta, Mäntynummesta ja Lempolasta.
1992-1993
Koulupiirirajat muuttuivat, kun Perttilän koulu valmistui. Oppilasmäärä pieneni alle puoleen ja oppilaita oli 92. Koulussa oli kolme yhdysluokkaa.
1996-1997
Esiluokka aloitti toimintansa koulun tiloissa 1.8.1996.
1999-2000
Erityisopetuksen integraatio alkoi 1.8.1999.
Koulun nimi muuttui Linderin kouluksi 1.10.1999.
2006-2007
Oppilaita oli 132 ja päätoimista opetushenkilökuntaa 12.
Oma ruokasali valmistui ja koulu muutti uuteen Linderin siipeen 1.9.2006.
2010-2011
Lukuvuoden alussa oppilaita oli 115 (esiluokka mukana) ja päätoimista opetushenkilökuntaa 13.
Marraskuussa 2010 valmistui ja otettiin käyttöön Linderin ja Mäntynummen yhteinen opettajainhuone ja hallintotilat. Ne ovat omassa, ala- ja ylätalon yhdistävässä siivessä. Samassa yhteydessä Linder sai kaksi uutta luokkatilaa toiseen kerrokseen. Terveydenhoitajan, lääkärin ja koulukuraattorin uudet tilat valmistuivat ylätalon yläkertaan.
2011-2012
Lukuvuoden alussa oppilaita oli 115. Luvussa ovat mukana myös esiluokkalaiset. Lokakuun lopulla 2011 käyttöön otettiin uusi liikuntahalli. Logokilpailun tuloksena koulu sai oman, kahden oppilaan suunnitelmista yhdistelemällä syntyneen logon sekä oman laulun ja huudon. Henkilökunta ja oppilaat hankkivat ensimmäiset logolla varustetut t-paidat ja hupparit.
2012-2013
Lukuvuoden alussa oppilaita oli 125 esiluokka mukaanlukien. Opetushenkilökuntaan kuuluvat kuusi luokanopettajaa, kaksi erityisopettajaa, englanninopettaja ja kaksi kouluavustajaa. Esiluokassa toimii esiluokanopettaja ja kaksi lastenhoitajaa. Keväällä 2012 alkoivat vanhan juhla- ja liikuntasalin muutostyöt kirjastoksi. Mäntynummen kombikirjasto siirtyi uusiin tiloihin elokuussa. Kirjaston ja liikuntahallin avajaisia sekä nuorisokahvila Kolon, iltapäiväkerhon ja Linderin koulun avoimien ovien päivää vietettiin 25.10.2012. Lohjan yhteiskouluna alkanut ja Mäntynummen kouluna jatkava yläkoulu täyttää 50 vuotta.
2013-2014
Linderin alakoulua, Mäntynummen yläkoulua sekä Pullin ja Lehmijärven alakouluja koskeva hallinnonmuutos astui voimaan 1.10.2013. Kouluilla on yhteinen rehtori ja apulaisrehtori sekä vararehtorit. Samana päivänä Linderin koulu ja Mäntynummen koulu yhdistyivät Mäntynummen yhtenäiskouluksi.
Koulunjohtajat ja rehtorit
Harri Hiihtola 1976-1977, 1978-1987
Marjatta Luhtasela 1987-1992
Kiti Ikonen 1992-2003
............... Markku Piirilä 1996-1997
............... Marjo Hoberg ja Jarna Vuori 1998-1999
............... Ritva Kaukinen ja Marjo Remander (Hoberg) 1999-2001
............... Ritva Kaukinen ja Elina Sinisaari 2001-2002
............... Ritva Kaukinen ja Laila Kakko (Kupari-Kako) 2002-2003
Ritva Kaukinen ja Laila Kakko (Kupari-Kako) 2003-2006
Hannu Makkonen 2006-2020
Katri Vepsä 2020
Päivi Tuomi 2020
Lassi Huhtala 2023