Toinen vaihto-oppilaiden haastattelujen sarjassa on Johanne, Etelä-Ranskasta. 

Johanne rantautui Suomeen 18. elokuuta 2023. Hän vietti Suomessa sekä syys- että kevätlukukauden lukuvuonna 2023–2024. 

Miksi päädyit juuri Suomeen?

“Tahdon olla opettaja, mutten pidä Ranskan koulujärjestelmästä. Suomen koululaitos on kuulemma paras, joten halusin tulla tänne opiskelijana.”

Johanne tuli niin pitkäksi aikaa siksi, että hän haluaa oppia suomen kielen.

Hän tuli Suomeen AFS-nimisen yhdistyksen kautta.

“Se on kuulemma täynnä vapaaehtoistyöntekijöitä ja on voittoa tavoittelematon yhdistys.”

Mitä odotit Suomelta?

“Ensinnäkin sitä, että täällä on kylmä… Ja että koululaitos on hyvä. Kuulin myös, että suomalaiset eivät ole puheliaita, ja se on kyllä totta. Ette ole yhtä puheliaita kuin ranskalaiset, mutta olette kohteliaita ja ystävällisiä. Täällä ei sanota hei eikä halata, mutta välillä hymyillään.”

“Ensimmäinen asia, jonka huomasin oli puusto.”
Puusto?
“Joo. Täällä teidän puut on isoja ja pitkiä. Tosi jännä nähdä sellaisia.”

Johannen alueella suurin osa puustoa on lehtipuuta- ja lehtimetsää. Isojen kuusien ja mäntyjen näkeminen mahtoi siis tehdä vaikutuksen.

Mitä tykkäät Lohjasta?

Johanne kertoo Lohjan muistuttavan kotikaupunkiaan: lähellä suurkaupunkia, ja kaikki tarpeellinen lähellä ja saatavilla. Erityisenä hän mainitsi Lohjanharjun: se teki Johanneen erityisen vaikutuksen juuri puuston takia.

Suomen ja Ranskan koulujärjestelmissä on paljon eroja. Yksi huomattavimmista on koulupäivien pituus – tai niiden vaihtelu. Joissakin kouluissa nimittäin käydään koulua 6 päivää viikossa. Ranskassa koulua on joko viisi kahdeksan tunnin päivää tai yhteensä kuusi: neljä kahdeksan tunnin päivää ja kaksi neljän tunnin päivää. Jotkin koulut ovat kiinni keskiviikkoiltapäivisin, joten koulua on aamusta keskipäivään. Puuttuvat tunnit siirretään lauantaille. Ranskan “lukiossa” ei ole myöskään musiikkia tai kuvista.

Suomalaisissa kouluissa ollaan rennompia, esimerkiksi myöhästymisten kanssa. Suomessa oppilaat ovat myöhässä koko ajan, eikä siitä synny suurempaa hälyä. Ranskassa myöhästyneet joutuvat sekä esittämään anteeksipyynnön luokan edessä että tiukkojen opettajien tapauksessa käväisemään koulun sihteerillä, joka sitten kirjoittaa viestin myöhästymisen syystä.

Sanoin, että ymmärsin, miksei Johanne pitänyt Ranskan koulujärjestelmästä. Hän vastasi, että järjestelmä ei ole niin paha, kun siihen on tottunut. Se ei vain hänen mielestään toimi. 


Lopulta pyysin häntä kertomaan yhden asian, josta hän EI pitänyt Suomessa. Vastaus oli aika selkeä.

“Täällä ei syödä vihanneksia. Se on ihan kamalaa.”

Johanne tulee perheestä, jossa syödään paljon vihanneksia. Lihaa syödään taas kerran kuussa, enintään. Johannen äiti on vegaani, ja loppuperhe seuraa ruokavaliota.

Suomessa taas syödään Johannen mukaan liikaa perunoita eikä lähes yhtään vihanneksia.

Koulussa ongelmia tuottaa biologia: “Liikaa vaikeita sanoja”, tuumaa Johanne.