Lukuvuosisuunnitelma 2025-2026

Ryhmien rakenne ja henkilöstön määrä

Esiopetuksessa on 43 lasta, jotka on jaettu kolmeen ryhmään. Ryhmät ovat Keksijät, Tutkijat ja Seikkalijat. Esiopetuksessa toimii neljä varhaiskasvatuksen opettajaa, yksi varhaiskasvatuksen sosionomi, kaksi lastenhoitajaa, yksi varhaiserityiskasvatuksen lastenhoitaja sekä yksi ryhmäavustaja. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja työskentelee esiopetuksessa pääsääntöisesti kahtena päivänä viikossa ja sovittaessa.

Toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteet ja arvioinnin käytännöt

Liedon kaupungin yhteisenä toimintakulttuurin kehittämiskohteena on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden huomioiminen leikissä. Huomioimme oppimisympäristöjen suunnittelussa sukupuolisensitiivisyyden, kaikkien lasten mukaan pääsyn ja osallisuuden. Yksiköt asettavat omat tavoitteet kehittämiskohteen mukaisesti. Toimintakaudella esiopetuksessamme panostamme lasten leikin havainnointiin tasa-arvon näkökulmasta sekä pedagogiikkaan, jonka tavoitteena on, että lapset näkevät moninaisuuden rikkautena. Tavoitteet ja menetelmät tarkentuvat toimintakauden aikana

Arvioimme esiopetuksen toimintaa esiopetussuunnitelman Pedagogisen suunnittelun ja arvioinnin vuosikellon mukaisesti. Esiopetuksen ryhmät laativat yhden yhteisen Pedagogisen toiminnan suunnitelman, jonka avulla varmistamme laadukkaan ja tasalaatuisen esiopetuksen kaikille lapsille kotiryhmästä riippumatta. 

Keväällä tehdään kysely tulevien eskareiden huoltajille teemoina oppimisympäristö, osallisuus, vuorovaikutus ja toiminta. Syksyllä kyselyn tulokset huomioidaan tulevaa toimintaa suunniteltaessa. Lasten kanssa toteutetaan toiminnallinen laatuarvio loppuvuodesta ja esioppilaiden huoltajille tehdään laatuarviokysely alkuvuodesta. Tuloksia käsitellään lasten kanssa ja tulokset huomioidaan toiminnan suunnittelussa. 

Henkilöstö tekee säännöllisesti lapsia haastattelemalla sosiogrammin, jotta näemme, miten lasten väliset suhteet kehittyvät ja miten voimme tukea heidän vuorovaikutussuhteita. Tämän lisäksi hyöydynnämme läheisyyden kehä -toimintamallia vähintään kaksi kertaa toimintakaudessa. 

Esiopetuksen oppimisympäristöt

Esiopetuksen käytössä olevat luokkahuoneet Bobon leikkiluoka, Tiksun tutkimustupa, Vipin seikkailusoppi, Tutkimusalus Äx ja varastot Ämmyn taidetarvikkeet ja Lillin lelulainaamo on nimetty esiopetusmateriaalin hahmojen mukaan.Tällä on haluttu lisätä tilojen leikillisyyttä ja korostaa sitä, että kaikki esiopetuksen tilat, myös varastot, ja tarvikkeet ovat kaikkien ryhmien ja lasten käytössä.

Esiopetusmateriaalimme on Kummaa, josta lapsilla on omat tehtäväkirjat. Hyödynnämme esiopetuksessa säännöllisesti digioppimisympäristöä, joka mahdollistuu muun muassa älynäyttöjen, tablettien ja Kummaa-digimateriaalin johdosta.

Ruokailemme koulun ruokasalissa. Ulkoiluun esiopetuksella on oma piha Tuulenpesän kiinteistön välittömässä yhteydessä. Hyödynnämme ulkoiluissa myös koulun muita piha-alueita. 

Seikkailijoiden kotiluokka on Vipin Seikkailusoppi, Tutkijoiden kotiluokka on Tiksun tutkimustupa ja Keksijöiden Bobon leikkiluola. Esiopetuksen käytössä on myös ateljee- ja tutkimusluokka Tutkimusalus Äx ja lelu- ja pelivarasto Lillin lelulainaamo, joka on lasten käytössä erityisesti iltapäivisin. Esiopetuksen liikuntavälineet ovat yläkerran käytävän kaapissa ja naulakossa helposti lasten saatavilla.

Lapset saavat ryhmätiloissa käyttää vapaasti kaikkea materiaalia. Panostamme siihen, että lelut ja tarvikkeet ovat helposti lasten nähtävillä ja saatavilla sekä leikki- ja oppimisympäristöt on suunniteltu lasten tarpeet ja mielenkiinnonkohteet huomioiden.

Koulun tiloista meillä on mahdollisuus käyttää muitakin tiloja kuin jokapäiväisessä käytössä olevat esiopetuksen luokkahuoneita. Meille on varattu säännöllinen vuoro koulun liikuntasalista sekä musiikkiluokasta. Meillä on mahdollisuus hyödyntää myös koulun käsityö- tai teknisen käsityön luokkaa sekä koulun kirjastoa. Tuulenpesän kiinteistön kellarissa esiopetuksella on käytössään kaksi huonetta mm. terapeuttien käyntejä varten.

Laajempaan fyysiseen oppimisympäristöömme kuuluvat myös esimerkiksi lähialueiden puistot, metsät, kirjasto sekä Melukylän päiväkoti. 

Huolehdimme lasten psyykkisen ja fyysisen oppimisympäristön turvallisuudesta jatkuvalla arvioinnilla. Teemme lasten kanssa yhteiset säännöt sekä panostamme ryhmäytymiseen. Oppimisympäristöt pidetään helposti muokattavina, jotta voimme vastata lasten tarpeisiin ja mielenkiinnonkohteisiin. 

Yhteistyö

Esi- ja alkuopetuksen yhteistyösuunnitelma 

Esi-ja alkuopetuksen yhteistyö aloitettiin kesäkuussa yhteisellä suunnittelupalaverilla, johon osallistui rehtori, päiväkodin johtaja ja esiopetuksen opettajat. Elokuussa päiväkodin johtaja, esiopetuksen opettajat ja alkuopetuksen opettajat pitivät palaverin, jossa sovittiin yhteistyöstä käytännössä. 

Esi-ja alkuopetus tekevät yhteistyötä suunnitellusti kerran kuukaudessa. Yhteistyö toteutetaan pienemmissä sekaryhmissä, joissa on sekä koulun oppilaita että esioppilaita. Esiopetus ottaa vastuun toiminnan suunnittelusta.

Toimintaa arvioidaan kauden aikana sovitusti sekä yhteinen sähköinen alusta mahdollistaa nopean yhteydenpidon alkuopetuksen ja esiopetuksen välillä. Esiopetuksesta osallistuu myös edustaja alkuopetuksen palaveriin kerran kuukaudessa.

Yhteisen toiminnan teemat
Syyskuu: Yhteiset ulkoleikit
Lokakuu: Eläinten viikko
Marraskuu: Pikkujoulu
Joulukuu: Yhteiset joululaulut ja joulujuhla
Tammikuu: Maailman lumipäivä
Helmikuu: Mediataito
Maaliskuu: Toimintatilojen vaihto
Huhtikuu: Lukupaja
Toukokuu: Yhteiset ulkoleikit

Yhteistyö huoltajien kanssa

Huoltajien kanssa tehdään yhteistyötä päivittäin tuonti- ja hakutilanteissa. Pyrimme luomaan huoltajiin luottamuksellisen ja avoimen suhteen. Vanhempainilta järjestettiin heti esiopetuksen ensimmäisillä viikoilla ja tästä tiedotettiin jo kevään infokirjeessä.

Vasu- ja esiopetuskeskusteluiden lisäksi järjestämme aina tarvittaessa keskusteluaikaa huoltajien kanssa.

Tiedottamiseen käytämme ensisijaisesti Wilmaa. Ryhmien opettajat vastaavat ryhmien asioiden tiedottamisesta huoltajille ja päiväkodin johtaja virallisemmasta tiedottamisesta.

Päivittäisten kuulumisten vaihtamisen lisäksi jokaisesta lapsesta tehdään sähköinen kasvunkansio yhdessä lapsen kanssa, jossa kuvataan muun muassa hänen kasvua, kehitystä ja oppimista. Ryhmät laativat pedanettiin kuukausikirjeen esiopetuksen toiminnasta, jossa perustelevat ryhmän pedagogista toimintaa huoltajille.


Moniammatillinen ja monialainen yhteistyö

Teemme yhteistyötä eri ammattiryhmien välillä sekä organisaation sisällä että ulkopuolella. Esimerkiksi Liedon kaupungin digitutorilta saamme tukea digipedagogiikan kehittämisessä, Kirjastopedagogin johdolla käymme tutustumassa kirjastossa ja tutustumme mediakasvatukseen, liikuntatoimen edustajat tukevat meitä kannustamaan lapsia monipuoliseen liikkumiseen.

Yksikön laaja-alaisen erityisopettajan kanssa tehdään jatkuvaa yhteistyötä sekä tarvittaessa voimme konsultoida varhaiskasvatuksen toimintaterapeuttia. Säännöllistä yhteistyötä tehdään myös koulun opettajien ja rehtorin kanssa. 

Tämän lisäksi teemme tarvittaessa yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Esimerkiksi hyvinvointialueen lastenneuvolan henkilöstön, neuvolan Monarkki-työryhmän, perheneuvolan, lapsiperhepalveluiden, soihtu-tiimin ja koulukuraattorin kanssa. Lisäksi lapsen mahdolliset muut kuntouttavat tahot esim. toiminta- ja puheterapeutit kuuluvat yhteistyötahoihimme.

Syksyllä teemme luisteluretken Tarvasjoen jäähalliin, jonka meille mahdollistaa paikallinen urheiluseura sekä vierailemme Paimion uimahallissa uimakoulussa.

Melukylän päiväkodilla ja esiopetuksella on yhteinen vanhempainyhdistys, joka mahdollistaa yhteiset xylitolpastillit, valokuvauksen ja muita vuosittain sovittavia asioita, kuten esimerkiksi tapahtuman tai myyjäiset.


Yhteistyö siirtymävaiheissa

Varhaiskasvatuksen kanssa tehtävä yhteistyö painottuu kevätkaudelle. Teemme säännöllistä yhteistyötä Melukylän ja Kisakallion päiväkodin viisivuotiaiden kanssa sekä muiden päiväkotien heidän toiveidensa mukaisesti. Yhteistyömuotoina ovat esimerkiksi yhteiset retket ja tutustumiset esiopetukseen.

Kesäkuussa seuraavana syksynä esiopetuksessa aloittavat lapset ja huoltajat pääsevät tutustumaan esiopetuksen tiloihin ja henkilökuntaan tutustumisiltapäivässä. Esiopetukseen siirtyvistä lapsista pidämme siirtopalaverit esiopetuksen ja päiväkodin henkilöstön kesken. Varhaiskasvatuksen erityisopettajat osallistuvat siirtopalavereihin tarpeen mukaan. Perheillä on myös halutessaan mahdollisuus sopia henkilöstön kanssa alkukeskustelu.

Keväällä pidetään siirtopalaverit koulun kanssa kouluun siirtyvistä lapsista. Palaveriin osallistuu tarpeen mukaan alkuopetuksen ja esiopetuksen opettajat, varhaiskasvatuksen ja koulun erityisopettajat, kuraattori sekä kouluterveydenhoitaja ja koulupsykologi.

Kevään aikana lapset käyvät tutustumassa kouluun esiopetuspäivän aikana.

 

Yhteistyön arvioinnin käytännöt

Käsittelemme huoltajilta ja muilta yhteistyötahoilta saatua palautetta aina tarvittaessa. Keskustelemme säännöllisesti yhteistyöstä yhteistyötahojen kanssa ja pyrimme kehittämään yhteistyötä lasten edun mukaan.

Alkuopetuksen ja esiopetuksen välistä yhteistyötä arvioidaan ja kehitetään toimintakauden aikana aina tarvittaessa.

Yksikön esiopetustyöryhmän edustaja vastaa työryhmän asioiden jakamisesta omassa yksikössä sekä vie työryhmään asioita omasta yksiköstä.

Yhteisöllisen opiskeluhuollon käytänteet

Jokilaakson koulun yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Oppilashuoltoryhmään osallistuu esiopetuksesta varhaiskasvatuksen opettaja ja varhaiserityiskasvatuksen opettaja. 

Esiopetuksen yksikkökohtainen oppilashuoltoryhmä kokoontuu aina tarvittaessa päiväkodin johtajan johdolla. Ryhmä kehittää ja arvioi toimintaa sekä huolehtii siitä, että lapsen yksilölliset kasvuun, kehitykseen, oppimiseen sekä terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät tarpeet otetaan huomioon esiopetuksen arjessa. Yksikkökohtaisen oppilashuoltoryhmän teemoja käsitellään viikottaisissa palavereissa sekä säännöllisesti suunnitellusti. 

Kuraattori vierailee jokaisessa esiopetusryhmässä kevätkaudella sekä on esiopetuksen käytettävissä tarvittaessa.


Kiusaamisen ehkäisy ja siihen puuttuminen


Liedon kaupungilla on laadittu suunnitelma kiusaamisen ehkäisyyn ja siihen puuttumiseen.
Kiusaamisen-ehkaisyn-ja-puuttumisen-suunnitelma

Kiusaamisen määrittelyä on käsitelty esiopetuksen henkilöstön kanssa yhteisesti. Tavoitteena on, että kiusaamisen kulttuuria ei synny ollenkaan esiopetuksessa, vaan pyrimme varmistamaan kaikille turvallisen esiopetusympäristön ennakoimalla, välittömällä puuttumisella ja opettamalla lapsille keinoja ristiriitatilanteissa toimimiseen. Ristiriitatilanteissa kuunnellaan kaikkia osapuolia sekä pohditaan vaihtoehtoisia toimintatapoja kuvatukea ja pikapiirtämistä hyödyntämällä.

Tavoitteenamme on panostaa jatkuvaan ryhmätymiseen ja pienryhmätoimintaan, jolloin jokainen lapsi tuntee kuuluvansa omaan ryhmäänsä ja meidän esiopetukseen. Aikuiset toimivat sensitiivisesti ja pyrkivät omalla esimerkillään vaikuttamaan ryhmän positiiviseen ilmapiiriin. 

Hyödynnämme kiusaamisen ehkäisyssä kolmen L:n mallia - Läheisyys, lämpö ja lempeys sekä tuemme kaveritaitojen kehittymistä positiivisuuden kautta hyödyntämällä kirjallisuutta ja draamaa. Vahvistamme suunnitelmallisesti lasten kielellisiä taitoja sekä tunnetaitoja. 

Oppimisen ja esiopetukseen osallistumisen tuki

Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt

Opetusryhmät muodostetaan huomoiden lasten tarpeet ja pyrkien siihen, että jokaisella on ryhmässä joku tuttu/kaveri. Pienryhmien kokoonpanoa arvioidaan ja tarvittaessa muokataan syyskauden alussa. Henkilöstö mitoitetaan kullekin lapsiryhmälle sopivaksi.

Pedagogisin järjestelyin tuetaan kaikkien lasten yhdenvertaista oppimista ryhmässä. Tiimi keskustelee ja sopii yhteiset, sensitiiviset työtavat sekä menetelmät, joita käytetään ryhmässä johdonmukaisesti. Varhaiskasvatuksen erityisopettajaa konsultoidaan tarvittaessa. Opetus järjestetään hyödyntämällä monipuolisia työtapoja ja - ympäristöjä, kuten esimerkiksi ulkona oppimista, pistetyöskentelyä, ryhmätyöskentelyä tai lapsen omana rauhallisena työskentelynä, taiteen- ja leikin avulla. Lapsille mahdollistetaan eri aistien käyttö ja kokeilemalla oppiminen. Oppimista tuetaan eriyttämällä, käyttämällä kuvatukea arjen toiminnoissa, selkeällä ja ennakoitavalla päivärytmillä, leikinvalintataululla ja aistisäätelyä auttavilla apuvälineillä, kuten esimerkiksi hypistelyleluilla tai hengityskuvilla. Oppimisympäristöjä ja -menetelmiä arvioidaan ja muokataan lasten tarpeiden pohjalta.

Ryhmäkohtaiset tukimuodot

Ryhmäkohtaisia tukimuotoja on kolme: yleinen tukiopetus, opetuskielen tukiopetus ja erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä.

Ryhmäkohtaiset tukimuodot suunnitellaan esiopetusryhmän tarpeiden mukaan yhteistyössä tiimin henkilöstön ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa yhteistyöpalavereissa.

Yleistä tukiopetusta annetaan ryhmässä joustavilla pienryhmittelyillä ja eriyttämällä toimintaa ja tehtäviä ylös- ja alaspäin lasten taitojen mukaisesti.  Opetuskielen tukiopetus järjestetään ryhmässä ja sillä vahvistetaan suomenkielen taitoa ja osallistumista esiopetukseen. Kielen oppimisen tukena käytetään muun muassa visuaalista tukea, kuvia ja pikapiirtämistä. Henkilöstö mallittaa kieltä kaikissa arjen toimissa ja lisäksi pelataan muun muassa pelejä, joissa harjoitellaan suomenkieltä. Henkilöstö tukee myös lasten keskinäistä vuorovaikutusta esimerkiksi jakamalla leikkipareja ja -ryhmiä ja mallittamalla vuorovaikutusta.

Erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä toteutetaan tiimin kanssa yhdessä sovitulla tavalla tarpeen mukaan samanaikaisopetuksena, pistetyöskentelynä, havainnointina tai tarvittaessa interventiotyyppisesti pienemmissä ryhmissä. Erityisopettaja antaa konsultaatiota ryhmässä toimivalle opettajalle ja muulle henkilöstölle.

Tukimuotoja havainnoidaan ja arvioidaan säännöllisesti. Havainnot jaetaan tiimin sekä varhaiskasvatuksen erityisopettajan kesken ja tukimuotoja muokataan ja tarkennetaan esiopetuksessa ilmenevien tarpeiden mukaisesti petoon eli henkilöstön pedagogisen toiminnan suunnitelmaan.