KKK: koulusta kuuluu kummia
Kevyt, keltainen kevät
Kevät on aina täynnä vauhtia, kivoja juttuja ja loistavan vihreää, vireää eloa. Niin oli tänäkin vuonna. Päällimmäisenä näin jo kesälomalla ollessa on mielessä retket ja leirikoulu.
Vaan toki muutakin kevääseen kuului. Toukokuu toivotettiin tervetulleeksi tavalliseen tapaan hassutellaan. Huhtikuun viimeisellä viikolla oli joka päivälle eri teema. Maanantaina tultiin kouluun hassuilta hatuilla, tiistaina ilman reppua, keskiviikkona oli vaatteet väärin päin, torstaina pukeuduttiin värikkäästi ja perjantaina sitten olikin vuorossa naamiaisasu. Erityisen mukavaa ja jännittävää olikin tulla kouluun, kun ei tiennyt, miten mielikuvituksellisia juttuja oli keksitty. Luovuus oli onnella päässyt valloilleen ja ihana oli huomata, miten juttuihin oli nähty vaivaa. Allekirjoittanut meni töihin aika painavalla , mutta makealla hatulla. Onneksi päivän mittaan paino väheni, kun annoin hatusta suklaapatukan taikasanan sanoneille oppilaille. Taikasanaa kovasti mietittiinkin ja lopulta kaikki tuon 'kiitos'- sanan keksivät ja suun makeaksi saivat.
Enkussa matkustimme Lontooseen. Teimme ensin matkalaukut tietoineen, matkaliput ja passit kaikille. Lontoossa ehdimme tutustumaan joihinkin nähtävyyksiin ja juttuihin. Ensi syksyksi jäi vielä joitakin asioita. Hauska tapa oppia kulttuuria ja kieltä. Kiitos ideareppu 'Welcome to Londen!'-koulutuksesta ihanat Eija ja Teija.
Pikku taiteilijat yllättivät äitinsä ihanilla aarrearkuilla toukokuun toisena sunnuntaina. Arkkujen sisälle oli etsitty hassuja juttuja. Äitien tehtävän oli arvata, mikä on mitäkin. Keväällä kotia koristamaan lähti myös kenkätaloja ja niiden asukit. Asukit oli rakennettu kävyistä tai kivistä. Kengät tehtiin pienten kenkien päälle kipsinauhasta. Kuivuneet kengät maalattiin ja ihania niistä tulikin. Taitelijat itsekin olivat iloissaan tuotoksista.
Oppilaat pääsivät teatterin maailmaan toukokuussa pariin kertaan. Hilkka ja Tero esittivät kaikille Leppävirtran alakouluille näytelmän 'Leo ja Noora eli tarina siitä, kuinka maailmasta tuli täydellinen.'. Maamiesseurojen talolla oli kiva tunnelma esityksessä. Ihanaa palautetta saimmekin oppilailta. Koulumme teatteriryhmää esitys oli sitten seuraavana päivänä. Mahtavaa heittäytymistä ja luonnollisuutta on näissä lapsissa. Kiitos Salmelan Iirikselle upeasta työstä lasten teatteriharrastuksen parissa.
Myös seurakunta tarjoisi kulttuuria meille pienen esityksen muodossa. Varomaton veneretki-tarina lumosi hienosti tehdyilä lavasteella. Oppilaita kiinnosti kovasti, miten mikäkin juttu oli tehty. Kuumaiiimasta tehty joki oli upea ja kaikki pienet yksityiskohdat.
Toukokuun keväinen aurinkopäivä sopi maatilaretkellemme upeasti. Suuntasimme Kehvonpellon tilalle tutustumaan ’karvalehmiin’, lampaisiin, hevosiin, kanoihin, koiriin ja kissoihin. Eveliinan ja Tomin vieraanvaraisuus ja ystävällisyys kruunasivat retken. Saimme syöttää ja rapsutella eläimiä.
Vuoden jännin ja odotetuin juttu on leirikoulu. Meillä on mahtava mahdollisuus käydä eri kohteissa joka vuosi. Kiitos ihanan vanhempainyhdistyksen ja siinä hääräävät aktiiviset vanhemmat. Tänä vuonna olimme pari yötä Hyvärilän nuorisokeskuksessa, Nurmeksessa. Ihan huippu paikka se olikin. Teimme monia juttuja kolmen päivän aikana. Jokaiselle löytyi oma suosikkinsa. Pimeässä labyrintissä konttaaminen oli jonkun mielestä ihan parhautta. Toinen taas tykkäsi köysilaskeutumisesta alas hyppytornista. Melominen oli monelle uusi kokemus, mutta hyvin saatiin kanootit tottelemaan melojia. Bolderointi oli kamalan vaikeaa ja siinä menikin kädet kipeiksi aika monella, vaan onnistumisen kokemuksia tuli. Ekoaseammunnassa löytyi tarkkasilmäisiä ja vakaakätisiä oppilaita useita. Uusi juttu oli laseraseella ampuminen monelle, mutta kaikki tykkäsivät ja onnistuivat.
Ensimmäisen illan kylmä kokemus oli rantasauna. Upeassa saunassa toki oli lämmintä, mutta samaa ei voi sanoa järvivedestä. Mutta taisi jokainen oppilas järvessä ainakin pulahtaa, rohkeimmat useamminkin ja pidempään. Minä seisoin rantavahtina takki päällä ja kuuntelin huudahduksia:
- Ei ole yhtään kylmää!
- Kyllä mä uskallan…..
- Nyt juostaan.
Toinen uintijuttumme oli huomattavasti lämpimämpi. Nautimme Bomban kylpylässä taianomaisesta tunnelmasta revontulikaton alla ja ulkoporeallas täyttyi nauravista lapsista. Yhteenkuulumisentunne oli käsin kosketeltava ja kaikki kuuluivat porukkaan, jopa me aikuiset. Moni oppilas sanoikin kylpylässä käynnin olleen kivointa leirikoulussa.
Leirikoulussa syötiin, syötiin ja taas syötiin. Ruoka oli kyllä hurjan hyvää eikä ainakaan nälässä oltu. Lapset jaksoivat (kuinka ollakaan) mässätä karkkia vielä ruokailun päälle. Vaan mukavia muistoja nämäkin.
Geokätköjä oli aika hankala löytää. Onneksi kukaan etsijä ei eksynyt eikä pahemmin asia harmittanut. Yhteisiä pelejäkin pelattiin ja leirikoulu loppui perinteisesti leiriolympialaisiin. Ilo oli kuulla ohjaajista, että olemme upea porukka. Allekirjoitan tuon täysin. Hienosti oppilaat kannustivat toisiaan ja ylittivät itsensä monin tavoin. Taas yksi hieno leirikoulu on koettu ja taskut on täynnä mukavia muistoja.
Parin vuoden tauon jälkeen oli huippua saada pitää kunnon kevätjuhla. Vuoden teemamme aiheena oli :Vesi- elämän edellytys. Ehdimme harjoittelemaan leirikoulun takia ohjelmaa vain hieman ja vielä viime hetkillä siirsimme esityksen koulun pihasta maamiesseurojen talolle sateen vuoksi. Toki olisi ollut teemaan sopivaa kastuminen, mutta ei niin mukavaa. Oppilaiden kirjoittamaa räppiä onneksi pystyimme harjoittelimme leirikoulussakin. Hienosti oppilaat muistivat muutkin juttunsa ja saimme mukavan, hauskan juhlan.
Toinen hieno yhteinen lopetus kouluvuodelle oli lauantain kevätkirkko. Oli hyvä päättää tämä lukuvuosi yhteiseen kirkkoon, jonne myös perhe pääsi osallistumaan. Melkein kaikkien perheet olivatkin paikalla. Todistukset annettiin oppilaille kirkolla ja siitä pääsi suoraan kirmaamaan kesälaitumille. Koulukyyti vei osan oppilaista kotiin.
Nyt on aika huilata ja nauttia kesästä. On aika leikkiä pitkät, valoisat kesäpäivät kavereiden kanssa. On aika uida ja saunoa itsensä uuvuksiin. On aika olla perheen kanssa rauhassa. On aika käpertyä sohvan nurkkaan hyvän kirjan kanssa. On aika olla vaan.
Ihanaa kesää kaikille ja kiitos tästä lukuvuodesta.
Kevättä kohti
Hiihtoloman jälkeen alkoi kouluvuoden viimeinen neljännes. Luistelukausi jatkui vielä viikon verran. Innokkaat luistelijat ottivat ilon irti viimeisistä ulkojäistä.
Liikunnaniloa koettiin myös Areenalla palloillen. Norsupalloa, sählyä ja temppuja telineillä- siinäpä maaliskuun aktiviteetteja. Toisella Areena-kerralla pelasimme myös käsipalloa noiden lisäksi. Puolitoista tuntia aktiivista liikuntaa kerrallaan on kyllä hyvä suoritus. Hyvin maistuu ruoka tuollaisen urheilusuorituksen jälkeen.
Pajoissa jatkoimme vesi-teemaa. Kimmon ohjauksessa tehtiin vedenpuhdistajat pulloista ja hiekasta. Värjäsimme myös erilaisia papereita marmoroimalla ja suolalla. Noista upeista papereista teimme myöhemmin pääsiäistöitä.
Ympässä olemme käyneet läpi ihmistä eri tavoin. Jakson päätteeksi kertaisimme asiaa eri pisteillä. Kokosimme yhdessä luurangon, asettelimme ihmisen sisäelimiä oikeaaan paikkaan, mittasimme suoliston pituutta ja mittasimme oman pituuden. Jakson alussa oppilaat piirsivät tietävänsä asiat ihmisen ääriviivojen sisään ja nimesivät niitä. Teimme saman jakson lopussa. Hauskaa oli huomata, miten paljon olikaan opittu.
Saimme koululle iloksemme Minna-Marin Versosta. Hän toi meille Tuuli-tytön terveisiä ja samalla pohdiskelimme tunteita. Tuulin seurassa tulemme vielä kevään aikana vierailemaan omalla porukalla. Nämä ovat aina mukavia tuokiota ja on tärkeää pysähtyä miettimään, miltä asiat tuntuvat minusta ja muista.
Pääsimme itsekin vierailulla, kun suuntasimme kirkolle tutustumaan kirjastoon. Hauskaa oli olla hieman eri lailla kirjsastossa. Pukeudumme hassuillla tavoilla leikkien erilaisia asiakkaita ja välillä tonotimme elävinä kirjoina. Saimme jopa pudotella
kirjainpalloja aakkosmadon luo alas ämpäriin. Aikaa jäi myös upottautua mukavan kirjan maailmaan kaverin kanssa ja etsiä pari kirjaa ja peliä kotiin.
Pääsiäisen ympärille olemme keksineet tekemistä monissa aineissa. Matikassa mittasimme viivottimella mittoja ja laskimme niitä yhteen . Numerot oli laitettu muovimukien sisään puolapuiden yläpäähän. Matikantunnilla piti siis myös urheilla, jotta pääsi mittaamaan.
Matikassa olemme siirtyneet jo viimeiseen eli viidenteen kirjaan. Olemme mittailleet, punninneet ja tutkinut tilavuuksia.
Enkussa kertasimme värejä ja numeroita pääsiäismunien avulla. Hauska paritehtävä olikin. Lopuksi pääsimme Hilkka-open kauppaan ostamaan erivärisiä puuvärejä pääsiäismunan värittämiseen. Katselimme pääsiäisen viettoa eripuolilla maailmaa ja pelasimme blookettia pääsiäissanoilla. Tiesittekö, että suosituin jelly beans maku on kirsikka ja suurin osa ihmisistä syö ensin suklaapupu korvat?
Äikässä olemme harjoitelleet ekojen kanssa yhdyssanoja mm. leikkien sanatohtoreita. Kakkoset ovat puolestaan tehneet erilaisia videoita ryhmissä. Yksi ryhmä harjoitteli Green screenin käyttöä, toinen animaation tekoa ja kolmas teki hauskan trailerin 'sählärit'.
Upeita kuvistöitä on syntynyt taitavien oppilaiden toimesta. Pääsiäismunat- ja kukot pääsivät ilahduttamaan kotien seiniä pääsiäiseksi. Toivottavasti säilyivät ehjinä kotiin asti. Pääsiäismunat nimittäin laitettiin perinteisiin heinäkoreihin. Sen verran ylpeitä lapset olivat tuotoksissaan, jotta eiköhän niistä huolta pidetty kotimatkallakin.
Liikuntatunnilla pääsistelimme yhdessä 3-4- luokkalaisten kanssa eri pisteillä. Hienot suoritukset palkittiin makeilla suklaamunilla.
Yksi haavekin saatiin toteutettua, kun pakkasyön jälkeen päästiin hankiaisille leikkimään ja pelailemaan. Hieman meinasi hanki lopputunnista upottaa, mutta mukavaa oli.
Pakkasta, nuoskaa, auringon säihkyä
Helmikuu starttasi kauniilla ja hauskalla tavalla seikkailemalla Muumi- jääluolassa. Oppilaat ihastelivat upeita veistoksia ja laskivat innokkaasti mäkeä dionitseilla ja liukureilla. Napakelkalla annettiin vauhtia kavereille ja saatiin pää pyörälle. On se vaan mukava juttu tuo Muumi jääluola. Tuon linkin takaa voi katsella juttuja jääluolasta.
Hiihtelykausi starttasi helmikuun myötä. Intoa lisäsi myös suomalaisten hiihtäjien loistava menestys Pekingin olympialaisissa. Olympialaisia katseltiin myös koulussa. Näimme Iivo Niskasen mahtavan voittohiihdon maaliintuloa. Valitettavasti jääkiekkoa emme pystyneet katsomaan, kun meillä ei enää ole telkkaria koulussa. Saimme kuitenkin reaaliaikaista infoa telkkarin ääreltä tekstiviestillä Suomi- Slovakin pelissä.
Olympiameininkiä olemme tehneet myös kuviksessa. Upeita töitä tekivät kakki luokat. Pienten luokkalaisten töistä löytyy vauhtia ja meininkiä.
Lunta on tänä alkuvuonna riittänyt. Yhdellä liikuntatunnilla pelailimme umpihankinorsupalloa ja se olikin aika rankkaa, mutta hauskaa. Korkeisiin kinoksiin on rakennettu majoja ja leikitty lipunryöstöä omilla vuorilla. Tasainen koulunpihamme on vallan muuttunut muotoaan, mutta hauskalla tavalla. Välitunneilla on vuorenvalloitusta ollut leikkimässä sekaisin eri luokkien oppilaat. Yhteisillä selkeillä säännöillä ja hyvällä mielellä pelatessa homma toimii hienosti. Toki välillä mietittiin niitä yhteisiä sääntöjä ja muistutettiin , ettei liian vakavasti saa leikkiä.
Pulkat ovat olleet ahkerassa käytössä. Vaikka mäki on aika lailla pieni, niin pulkkarallilaskijoiden nauru ja ilo kuuluu useilla välkillä. Pulkat kyllä joutuvat koville ja aika moni niistä onkin mennyt rikki.
Kun nämä lumet jossain vaiheessa lähtevät, niin saattaa jokunen frisbeekiekko lumen alta löytyä. Frisbeekori koristaa koulun pihaa useana päivänä. Samoin sählymaalit raahataan joka päivä paikoilleen ja taitavat pelit täyttävät välitunnit.
Ystävänpäiväkirjeitä kirjoitettiin viikon verran. Se ei ihan helppoa olekaan tuo kirjoittaminen niin, ettei toinen arvaa ja kuitenkin kirjoittaa enemmän. Allekirjoittanutkin kirjoitti vuoroin vasemmalla kädellä ja vuoroin pyysi omaa jälkikasvuaan auttamaan. Kuitenkin kirjeiden kohde arvasi kirjoittajan ennen perjantaita. Vaan aika moni oli onnistunut kirjoituksissaan eikä ollut mukavista kirjeistä huolimatta paljastunut. Ystävänpäivänä oppilaat kirjoittelivat toistensa lappuihin asioista, joita voisivat tehdä ko. oppilaan kanssa. Päivän päätteeksi kaikki saivat mukaansa mukavan lapun.
Areenalla kävimme helmikuun aikana pari kertaa. Innokkaita pelaajia on tässä porukassa paljon ja tosi taitavia ovatkin. Sähly on lempilaji monelle Areenallakin, mutta kyllä muutkin lajit luistaa. Loppurentouksena pallohieronta oli niin rentouttavaa, että meinasi ihan unettamaan alkaa. Kisailimme myös koulumme leikkimielisiä olympialaisia Areenalla ja pihalla. Hassunkurinen pallon vieritys ämpäriin ei olekaan ihan helppo homma. Vatsalautaradan selvittäminen tai limboaminen vaatii myös eri vahvuuksia ja tuuriakin. Ulkona pelaisimme ihmiscurlinkia ja vallan lasermittarilla mitattiin korkein lumipatsas.
Seurakunnan kanssa teimme yhteistyötä sekä kirkolla että koululla. Kirkkovierailulla juttelimme hautajaisista ja kuolemasta. Oppilaat kyselivät hyviä vaikkakin vaikeita asioita ja hetki oli kaunis. Lopuksi kaikki saivat laittaa oman hautakynttilän hautausmaalle. Louhi-laivan muistomerkki oli niin lumen peitossa ettei sinne saanut kynttilää viedyksi, mutta laitoimme niitä muille haudoille. Samalla muistelimme poisnkkuneita rakkaitamme. Koululle saimme toisen Sarin seurakunnasta iloksemme. Hän kertoi tarinan ystävyydestä mukavasti elävöittäen. Juttelimme kiusaamisesta ja anteeksiantamisesta.
Pajailua jatkoimme vesiteemalla. Kimmo-open ohjauksessa oppilaat rakensivat lumipoteroa- ja iglua. Se oli hauskaa vaan märkää puuhaa. Nuoskalumi katseli aika monet hanskat ja housut, mutta yhteistyöllä valmistui hienoa iglu. Kattoa ei tohditaan rakennukselle laittaa, ettei se vahingossa kenenkään päälle putoa. Toisella pisteellä oppilaat keksivät puhtaasta ja likaisesta vedestä räp- sanoituksia. Kun kaikki laitetaan yhteen, niin saadaankin mitä mainioin räp.
Ekaluokkalaisten kanssa olemme harjoitelleet eläimiä. Oppilaat piirsivät mitä mainioimpia kuvia ja niihin etsivät niihin nimet Googlen sanakirjasta. Kakkostenkin kanssa olemme harjoitelleet sanakirjan käyttöä etsien eri tunteita enkuksi. Blooketin pelaaminen on oppilaista ihan huippua ja sitä olisi mukavaa tehdä joka tunti. Valitettavasti tämä kenkku ope ei ihan joka tunti sitä anna pelata. Vaan onhan hienoa, että on olemassa peli, jossa oppii ja se innostaa.
Ekalaisten äikässä olemme harjoitelleet kirjainkaveruksia ja riitaisia kirjaimia. Kakkosten kanssa on vuorossa eris-ja yleisnimet. Toiminnallisten tehtävien kautta oppinen on mukavaa. Kummasti innostaa tekemään, kun välillä pääsee hyrrää pyöräyttämään tai puolapuilla kiipeämään.
Käsitöissä oli ihan lempparihomma monelle. Oppilaat suunnittelivat oman kynätelineen. Monen sahaamisen, hiomisen, maalaamisen, leimaamisen ja naulaamisen jälkeen upeat taideteokset olivat valmiit. Niitä ei raskinut kovin kauaa koululla säilyttää, kun oli kiire saada kynäteline kotiin. Enkä kyllä asiaa ihmettelemään. Luovia ja onnistuneita ratkaisuja oli monia ja niistä on varmasti iloa kotona.
Viimeisellä kouluviikolla ennen talvilomaa nautimme keväisen hohtavasta säästä useammalla liikunnallisilla tavalla. Maanantaina osallistuimme Vokkolan kentällä koulujen välisiin hiihtokisoihin. Edellisen kerran liian kova pakkanen esti ajanoton, mutta nyt sää oli mitä upein. Ladut olivat luistavat ja mielet iloiset. Hienosti kaikki hiihtelijät ja yksi mitalikin tuli luokallemme. Sitä juhlimme sitten perjantaina mitalikahvien muodossa.
Keskiviikkona pääsimme kaikkien luokkien kanssa vuorotellen kunnon pulkkamäkeen. Laskimme metsäteillä, johon oli tehty ura moottorikelkoilla. Välillä joku eksyi uralta lumihankeen, muttei se tahtia haitannut. Pitkiä pellavia laskimme päivää liian myöhään, mutta piti osuttaa mäenlasku koulutaksiin sopivaksi. Koulun vieressä ei juuri ole mäkiä, mitä nyt tänä talvena lumikasat ovat aika korkeita.
Perjantaina vietimme perinteistä lomallelaskeutumisriehaa hiihdellen pelloille, metsiin, jäälle ja teille tehdyillä laduilla. Kyllä on Ilpo ajanut upeat ladut ja aurinko kruunasi hiihtelyä. Me pienet pääsimme koulukyydillä alkumatkan. Olimme laskeneet mukavaa alamäkeä jo aika monta kertaa, kun 3-6- luokkalaiset saapuivat laavulle. Jätimme heidät sinne herkuttelemaan eväsnameilla ja juomilla ja lähdimme hiihtelemään koululle päin. Herkutellessamme omia eväitämme ladun varressa, totesi yksi reipas ekaluokkalainen: 'Ihan paras koulupäivä ikinä.'. Tuohon oli helppo samaistua.
Uusi vuosi, vanhat kujeet
Vuosi 2022 käynnistyi pirteän pakkasen myötä. Ennen loppiaista kävimme pari päivää harjoittelemassa koulutyötä. Muistelimme joulupukin yllätyksiä ja piirtelimme räiskyviä raketteja. Tulikin hienoja uuden vuoden töistä, kun valokuvasimme itsemme ihailemaan valoshowta.
Loppiaisen jälkeen aloitimme sitten kunnolla arkisen aherruksen. Pakkasherra paukutteli -26˚ kaunista kylmyyttä, mutta se ei tahtia haitannut. Puhaltelimme saippuakuplia paukkupakkasessa ja ihailimme niiden muuttumista kimalteleviksi jäähiutaleiksi. Tuo homma on aina yhtä hauskaa.
Areenalla olemme keskittyneet tammikuussa lentopallon saloihin. Saara-open neuvonnassa on harjoiteltu syöttöä sekä sormi- ja hihalyöntejä. Pelailemaankin on jo päästy. Tornipallon peluu on hyvää harjoittelua paikkojen etsimiseen kentällä. Nämä pienten luokkalaiset ovat kyllä mahtavia joukkuepelaajia. Hienosti kaikki osallistuvat ja osaavat hakea paikkoja. Liikunnan into ja ilo tässä ryhmässä on huippua., taitavuudesta puhumattakaan.
Pakkasen väistyessä sää muuttui täydelliseksi lumiukkosääksi. Pidimme kummitunnit rakennellen urheilevia lumiukkoja. Yhteistyössä vitoskutosten kanssa syntyi hauskoja luomuksia. Hiihteleviä kavereita oli useampi. Myös isäukkeli oli lähtenyt pulkkakisaan pikku poikansa kanssa. Vesiväreillä oppilaat maalasivat luonnetta veistoksiinsa.
Taideteoksia pääsimme ihailemaan myös Vesi-Leppiksellä jääveistosten muodossa. Olipas taas upeita veistoksia ja ihania valoja. Reissun kruunasi vauhdikas meno liukuri- ja rengasmäessä. Tämä jääluola on kyllä aina yhtä ihana kokemus.
Koulukuraattori Heidin kanssa mietimme vahvuuksiamme. Saimme luokkaamme valostuttamaan vahvuusauringon. Josko aurinkoa vilkaisemalla muistamme omia vahvuuksiamme ja taitojamme.
Tämän vuoden ensimmäisen koko koulun pajapäivän aiheena oli veden jakautuminen maapallolla. Saara- open kanssa jokainen sai roolin lapsena eri puolilla maailmaa. Askelia sai ottaa sen mukaan, miten ko. lapsi pystyy vastaamaan kysymyksiin. Oppilaat joutuivat miettimään mm. onko lapsella tarpeeksi vettä terveenä pysymiseen tai voiko hän käydä koulua joka päivä. Hilkka- open kanssa päästiin draamailemaan Fatime-tytön tarinan myötä. `Olipa kerran planeetta maa`- tarinat syvensivät aihetta.
Luistinkoppi sai lisää luistimia koristukseksi,kun teimme 1-2- luokkalaisten luistimet valmiiksi. Toivoa sopii, että hienot seinät auttaisivat pitämään kopin kunnossa. Valitettavasti siellä on roskia muuallakin kuin roskiksesta ja luistimet hujan hajan.
Hiihtokausi startattiin myös luistavalla ladulla auringonpaisteessa. Osa oppilaista luistelihiihteli vallan kolme kierrosta. Upea suoritus. Pidon kanssa oli hieman vaikeuksia, mutta onneksi isoja ylämäkiä esikoulun lähellä laduilla ole.
Kuvistunneilla olemme harjoitelleet uutta systeemiä. Piirsimme lintuja lintulaudalle maalaushuovalle. Haasteellista se olikin, kun värit levisivät märällä huovalla. Tämäkin työ vaati sinnikkyyttä ja pitkäjänteisyyttä, mutta ihana kuulla kommentteja omasta ja muiden onnistumisista. Näiden oppilaiden taitavuus ihastuttaa, ilahduttaa ja hämmästyttää.
Enkuntunneilla olemme molempien luokkien kanssa harjoitelleet sanakirjan käyttöä netissä. Kakkoset ovat harjoitelleet ruokasanoja ja leikanneet eri ruokia lehdistä. Ekojen kanssa kirjoittelimme kehonosia ja liitimme ne yhden oppilaan mallin mukaan tehtyyn ihmiseen.
Loppuvuoden koulupuuhia tonttujännityksestä kihisten
Joulukuun myötä pienten luokassa alkoi myös tietynlainen jouluvipinä. Aamujen eka jännityksen paikka oli, kuka mahtaakaan saada joulukalenteriyllätyksen. Joulukirjojankin tuli luettua tänä vuonna, kun kalenteriin kuului joulukirjan lukemista. Luokkaan myös ilmestyi uusia tonttuja aika ajoin.
Itsenäisyyspäivää juhlistamme yhdessä perjantaina 3.12 lipunnostolla. Olimme pienten luokan kanssa kirjoitelleet asioita Suomesta ja hienosti oppilaat esittivät ne muille luokille. Minun Suomeni näyttää mm. siniseltä ja kauniilta. Parasta täällä on kavereiden kanssa oleminen, mönkkärillä ajeleminen, majan rakentaminen ja monet muut jutut.
Suomeen liittyviä asioita pähkäilimme päivän aikana monenlaisilla pisteillä Suomi- passia täyttäen. Hypimme suomättäillä, kiipesimme Haltin päälle tsekkaamaan sen korkeuden, hyppäsimme pituutta yrittäen ennätystä, laskimme muumeja ja ratkaisimme sana-arvoituksia.
Hilkka -open asu kummastutti oppilaita. Hassu päähine meinasi menossa tippua ja pitkä hame liivin kera poikkesi vallan open tavallisesta tyylistä. Joku oppilas ehdotti, että asu oli Jeesuksen äidin vaate, kun asiaa pähkäiltiin. Toinen muisti, että viimekin vuonna oli tuli sama asu päällä ja nimikin tuli mieleen; kansallispukuhan se oli.
Areenalla kävimme urheilemassa joulukuussa pari kertaa. Toisella kerralla päästiin pelailemaan kaupunkisotaa ja varsinkin pimennetyssä salissa se oli vallan hauskaa kaikista. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riitti vaan onneksi ei kenellekään sattunut mitään.
Jouluareriasta herkuttelimme perinteeksi muodostuneella tavalla koko koulu yhdessä kauniisti laitteissa luokassa. Joulumusiikin soidessa kaikki malttoivat istua kauniisti ja nauttia tunnelmasta pitkän kaavan mukaan.
Pakkanen, lumi ja kauneus ovat tulleet joulukuun myötä. Pulkat on kaivettu esille ja moni on mennyt luistelemaan joka välkällä. Ainakin luistinten sitomista on opittu. Ihan uskomattoman taitavia luistelijoita nämä pienten luokan oppilaat ovatkin. Jäämiestä pelatessa ei allekirjoittanut saa kohta enää ketään kiinni. Huomaa kyllä, että vapaa-ajallakin viihdytään kaukalossa pelaten. Mahtava juttu.
Kuviksessa maalasimme sokerimaalauksella ihania auringonnousuja. Maalatessani eräs oppilas sanoi, että katsokaapa ulos. Upea auringonnousu näkyi luokkamme ikkunasta. Noita ihania maisemia olemme katselleet luokasta monena aamuna. Pakkaspäivissä on lumoa ja kylmää kauneutta. Vaan eipä ne välkällä haittaa, kun on vauhtia.
Valitattavasti tänäkin vuonna yhteinen joulujuhla vanhempien kanssa jouduttiin koronan takia perumaan. Teimme viime vuotiseen tapaan vanhemmille videotervehdyksen oppilaiden kanssa. Uutena systeeminä oli greenscreen- sovellus. Varsinkin allekirjoittanut innostui tuosta vallan. Muokkasimme hassuja taustoja kuviin ja esityksiin saatiin erilainen ilme. Pienten luokan oppilaat keksivät mainioita jouluisia arvoituksia ja tekivät niihin ihania kuvituksia bookcreatorilla. Kolmosnelosten nokkahuilusoitto tahditti videolla 'Pieni liekki'- laulun välisoittoja. Kuorona oli koulumme kaikki oppilaat.
Viimeisenä koulupäivänä pajailimme koko koulun kanssa joulujuttujen kanssa. Rasteilla askarreltiin joulukuusenkoristeita, luettiin joulusatuja, tehtiin joulumonisteita ja pelattiin bingeliä. Ullakolla oli valokeiju Taikan tunnelmarata. Mietimme miltä joulu maistuu, tuoksuu, näyttää ja tuntuu. Istuimme nuotiolla kutosten tekemiä pipareita maistellen. Lopuksi ihailimme revontulia ja avaruutta valoprojektorin avulla. Jos ei niin kylmä olisi ollut, niin kauemminkin olisi tuossa tunnelmassa viihtynyt.
Juhlatunnelmaan pääsimme pienessä joulujuhlassamme. Esitimme toisillemme pieniä ohjelmia. 3-4- luokka oli laitettu jouluisen kauniiksi ja kuusen tuoksu loi lisää tunnelmaa. Pienten luokka arvuutteli toisiltaan asioita, kolmeneloset sytyttivät adventtikynttilät kertoen samalla kynttilöiden merkityksistä ja isoimmat oppilaat esittivät mainion joulunäytelmän joulumielestä. Juhlan päätteeksi jaettiin pikkujoululahjat. Pakettien sisältä löytyi kiva, joistakin makea yllätys. Pienet ja vähemmän isot tontut pääsivät ansaitun joululoman viettoon hymyssä suin.
