Tutustu ensin osaamisperusteisen koulutuksen tuottamisen vaiheisiin
Vaihe 1. Osaamisperusteinen kurssikuvaus
ALUKSI MUUTAMA SANA OSAAMISPERUSTEISUUDESTA
Se on koulutuksen toteutukseen liittyvä toimintamalli, pedagogisen toiminnan lähtökohta. Astutaan pois opettamiskeskeisyydestä ja sen sijaan tarkastellaan opiskelijan osaamista. Mitä tietoja ja taitoja opiskelijalla on ja miten ne konkretisoituvat toiminnaksi.
Keskeistä on osaamisen itsearviointi, osaamisen kehittäminen ja osaamisen osoittaminen suhteessa koulutuksen osaamistavoitteisiin.
Osaamisperusteisessa koulutuksessa oppimisen lähtökohtana on koulutukselle määritelty osaamistavoite. Eli se, mitä opiskelijan tulee vähintään osata kurssin suoritettuaan.
Osaamisperusteisessa koulutuskuvauksessa keskitytään siis opiskeltavan sisällön sijaan kuvaamaan opiskelijan osaamista. Kuvataan osaamistavoite, sisällöt, mitoitus, toteutus, arviointikriteerit.
OSAAMISPERUSTEISUUDEN LÄHTÖKOHTIA:
Opiskelijalähtöisyys- Opiskelija nähdään aktiivisena toimijana, joka sitoutuu oman opiskelunsa suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin.
- Henkilökohtaistaminen, yksilöllisten opintopolkujen ja elinikäisen/jatkuvan oppimisen mahdollistaminen.
- Keskeistä on osaamisen hankkiminen ja osoittaminen, ei opintojen suorittaminen.
- Osaamisen sanoittaminen.
- Opiskeltavan sisällön sijaan kuvataan tavoiteltavaa osaamista, tulosta (osaamistavoite).
- Mitä opiskelijan odotetaan osaavan koulutuksen suoritettuaan.
- Tavoiteltava osaaminen kuvataan mahdollisimman konkreettisesti ja tarkasti.
- Työelämän osaamisvaatimuksiin ja –tarpeisiin vastaaminen.
Osaamisen hankkiminen on mahdollista monin eri tavoin, ei pelkästään koulutuksella.
Osaamisen arviointi, tunnistaminen ja tunnustaminen
- Opiskelijan itsearviointi on merkittävässä roolissa.
- Osaamista arvioidaan suhteessa osaamistavoitteisiin (arviointikriteerit)
- Osaamista tunnistetaan ja tunnustetaan riippumatta siitä, missä, milloin tai miten osaaminen on hankittu.
- Virallinen tunnustus osaamiselle, opintopisteytetty opintosuoritus.
- Opettajalla vahva rooli ohjaajana ja osaamisen tunnistajana.
NÄIN KIRJOITAT KOULUTUKSEN OSAAMISTAVOITTEET
Kuvaa, mitä jokaisen kurssin hyväksytysti suorittaneen on vähintään osattava / tiedettävä.
- Osaamisperusteisessa osaamistavoitekuvauksessa keskitytään oppimisen tavoitteena olevan tuloksen eli osaamisen kuvaamiseen.
- Kuvauksessa kerrotaan selkeästi ja konkreettisella tasolla, mitä opiskelija osaa suoritettuaan koulutuksen hyväksytysti.
- Osaamista kuvataan verbejä käyttäen, jolloin osaaminen pystytään kuvaamaan yksityiskohtaisena osallistujan tietona tai toimintana.
- Osaamistavoitteiden tulee olla opiskelijoiden saavutettavissa koulutuksen aikana ja niiden toteutumista on kyettävä arvioimaan. Toisinsanoen koulutuksen sisällön ja tavoitteiden pitää olla "linjassa" toistensa kanssa. Tämä on myös laatuseikka.
- Aloita osaamistavoitteiden listaus fraasilla ”Koulutuksen suoritettuaan opiskelija osaa..”.
- Aloita jokainen osaamistavoite verbillä. Kirjoita seuraavaksi tekemisen kohteen kuvaus, jota taas seuraa asiayhteyden kertova ilmaus.
- Käytä mielellään vain yhtä verbiä yhdessä osaamistavoitteessa.
- Vältä epäselviä termejä, kuten tietää, ymmärtää, oppia, tutustua, tutustuttaa, esitellä, johdattaa, huomata, perehdyttää tai hahmottaa. Nämä termit viittaavat enemmän opetustavoitteeseen kuin osaamistavoitteeseen.
- Vältä monimutkaisia lauseita. Jos on tarpeen, käytä useampia lauseita selkeyden takaamiseksi.
- Aseta osaamistavoitteet realistisesti. Huomioi koulutuksen kuormittavuus ja ajankäyttö.
- Huomioi koulutuksen aikataulu eli tuntimäärä, jonka aikana osaamistavoitteet tulee saavuttaa. Vältä liian kunnianhimoisia tai yleisiä määritelmiä.
- Muotoile osaamistavoitteet arvioitaviksi ja mitattaviksi.
- Lopuksi kysy itseltäsi, onko realistista saavuttaa osaamistavoitteet käytettävissä olevassa ajassa ja käytettävissä olevilla resursseilla. Pidä osaamistavoitteissa antamasi lupaus ja vaadi opiskelijalta sitoutumista tavoitteiden toteutumiseksi, mikäli opiskelijan tavoitteena on suorittaa koulutus.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162095/OKM_2020_7.pdf?sequence=1&isAllowed=y
https://kansalaisopistojenliitto.fi/wp-content/uploads/2022/02/2022_pikaopas_kansalaisopiston_opettajalle.pdf
Hyvä osaamistavoite on…
- Aktiivinen - kuvailee, mitä opiskelijat osaavat tehdä
- Houkutteleva - opiskelijat haluavat saavuttaa sen
- Ymmärrettävä - opiskelijat tietävät, mitä se tarkoittaa
- Sopiva - opiskelijan ajankohtaisiin tavoitteisiin, opintokokonaisuuteen ja urasuunnitelmiin
- Mahdollinen saavuttaa - useimmat opiskelijat yleensä tavoittavat sen tietyin ponnistuksin
- Mahdollinen arvioida - tavoitteen saavuttaminen voidaan osoittaa
- Näkyvä - opinto-oppaassa ja verkossa
Vaihe 2. Mitoittaminen
Jos kurssin kesto opiston ohjelmassa on esimerkiksi 54 tuntia, opintojen laajuus ei automaattisesti tällöin ole 2 op. Opiskelijan työn vaativuus ja itsenäisen työn määrä vaikuttaa opintopisteiden muodostumiseen. Vaativuuden arviointi tehdään mitoituskertointen avulla.
Mitoittaminen tarkoittaa siis opiskelijan työn vaativuuden arvioimista ja sitä, paljonko aikaa opiskelijan tulisi varata opintojen suorittamiseen. Luonollisesti opiskelijan käyttämän ajan määrän voit vain arvioida. Pyri keskiarvoon.
Mitoituslaskuri auttaa opintopisteiden laskemisessa. Voit arvioida erilaisten suoritteiden vaativuutta laskurin aputekstien mukaan. Lisää harmaalle alueelle opiskelijan tekemän työn määrän arvio kellotunteina. Tunnin tarkkuus riittää. Lähiopetuksen osalta tämä on helpompaa, mutta arvioi opiskelijan itsenäisen työn määrä sen mukaan, kuinka paljon annat tehtäviä ja kuinka vaativia ne ovat. Tehtävien avulla ohjaat opiskelijaa kohti osaamista laatimiesi osaamistavoitteiden mukaan. Älä lipsu niistä.
Avaa mitoituslaskuri tästä
Saat apua kussisi opintopisteiden määrittelyyn opistolta. Opintopistekurssissa opiskelijan oletetaan työskentelevän jonkin verran myös omalla ajallaan. Tämä on hyvä ilmoittaa koulutuskuvauksessa. On jokaisen oma asia, paljonko aikaa lopulta käyttää. Ja voihan olla, että tarvittava osaaminen opiskelijalla ainakin osittain jo on.
Vaihe 3. Arvioinnin kuvaaminen ja suunnittelu
Arviointiasteikko: hyväksytty / hylätty tai asteikkoarviointi (esim. 1-5). Mikäli käytetään asteikkoarviointia on arviointiasteikon arvosanoja vastaava osaaminen kuvattava.
Osaamisperusteisessa toimintamallissa arvioidaan olemassa olevaa osaamista kokonaisuutena, ei oppimisprosessia. Osaaminen arvioidaan sovitun osaamisen osoittamisen tavan perusteella.
Kyseenalaistatko oman pätevyytesi arvioijana? Turhaan. Jos olet pätevä opettamaan, olet myös pätevä arvioimaan. Tässä siitä tietoa:
Kansalaisopistossa osaamisen arvioijana toimii arvioitavan aineen opettaja. Arvioijan tulee ymmärtää kurssin osaamistavoitteet, arviointikriteerit ja arviointitavat siten, että hän pystyy käytännön esimerkkien avulla ohjaamaan opiskelijaa ymmärtämään, mitä tämän tulee hallita ja miten opiskelija voi osoittaa osaamisensa ko. kurssilla, jotta arviointi on hyväksytty.
Arvioijalla ei tarvitse olla opettajan pätevyyttä, mutta vankka kokemus arvioitavasta aihealueesta on tärkeää. Arvioijan on myös syytä perehtyä
osaamisperusteisuuden perusperiaatteisiin ja tietää oman opiston menettelytavat arviointiin, dokumentointiin, ohjaukseen ja muihin osaamisperusteisuuteen liittyviin prosesseihin liittyen.
Kokemuksien ja hyvien mallien jakaminen auttaa laadun parantamisessa ja oman osaamisen kehittämisessä. Yhteistyö opiston (myös muiden opistojen) opettajien ja muun henkilöstön kanssa arviointiprosessien yhteisessä kehittämisessä on tärkeää.
Osaamisperusteinen arviointi on kriteeriperusteista eli opiskelijan osaamista verrataan osaamistavoitteisiin ja arviointikriteereihin. Osaamistavoite kuvaa sitä, mitä opiskelijan tulee osata. Arviointikriteeri taas kuvaa osaamisen laatua eli miten pitää osata. Osaamisen arvioinnin päämääränä on arvioida, miten opiskelija osaa. Arviointikriteereitä tulee noudattaa arvioinnissa, ja kaikkien osapuolten tulee tietää arvioinnin perusteet. Arvioija ei voi muuttaa tai mukauttaa niitä koulutuksen aikana. Tällä varmistetaan arvioinnin oikeellisuus ja opiskelijan oikeudet.
Opiskelijan osaaminen arvioidaan sovitun osaamisen osoittamisen tavan perusteella. Osaamisen arviointitilanteessa opiskelijan osaamista verrataan kyseessä olevan koulutuksen arviointikriteereihin. Yhteisesti sovittujen osaamisen arvioinnin periaatteiden ja ohjeiden avulla voidaan varmistaa tasapuolinen ja läpinäkyvä arviointi.
Osaamisen arvioinnista annetaan arvosana, joka voi olla hyväksytty tai hylätty. Vapaatavoitteisessa koulutuksessa voi käyttää myös numeerista arviointiasteikkoa. Se edellyttää, että koulutuksen osaamisperusteisesta kuvauksesta ilmenee, minkälaista osaamisen tasoa eri arviointiasteikon arvosanoissa vaaditaan.
Osaamisen arvioinnin vastuu on oppilaitoksella. Käytännön arvioinnista vastaa ja arvioinnista päättää arvioija.
Arviointikriteerit
Miten pitää osata? Millaista osaamista hyväksytty suoritus edellyttää?- Arviointikriteerit laaditaan rinnakkain osaamistavoitteiden kanssa.
- Hyvin laaditut arviointikriteerit ohjaavat myös arviointimenetelmän valintaa ja toteutuksen suunnittelua.
- Jokaiselle osaamistavoitteelle laaditaan vähintään yksi arviointikriteeri.
Vaatiiko osaamistavoitteen osaaminen taidon sanoittamista, soveltamista?
Voit perehtyä arviointiin oppaista:
https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/opas/7396550/tekstikappale/7395308
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162095/OKM_2020_7.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Arvioinnin toteuttamisesta
Vaihe 4. Kurssin toteuttaminen
Suoritusmerkintä voidaan kansalaisopistossa lain mukaan tehdä vain jos opiskelijalta on saatu siihen suostumus. Tämä suostumus tulee antaa heti kurssin alussa. Opiskelija ei voi ilmoittautua suorittajaksi enää kurssin alkuvaiheen jälkeen.
Suostumus annetaan kirjallisena (kunnes saadaan käyttöön sähköinen allekirjoitus). Sostumus koskee vain yhtä kurssia. Siihen on valmiit lomakkeet, jotka saat toimistosta. Huomaa, että sinun on tunnistettava opiskelija virallisesti henkilöllisyysdokumentin avulla. Allekirjoitusta ei voi tahdä kotona, vaan opettajan on se todennettava.
Dokumentit löytyvät opiston nettisivulta, käy katsomassa, millaiset ne ovat. https://lapua.fi/kansalaisopisto/osaamisperusteiset-kurssit/
Ota yhteyttä toimistoon kun olet aloittamassa opintopistekurssia. Saat lomakkeet sieltä oikein täytettyinä ja ohjeet miten toimit.
Vaihe 5. Kurssin jälkeen
Kun opiskelijan suoritus on hyväksytty, merkitse se Hellewiin ja sinun tulee myös ilmoittaa toimistoon asiasta. Opettajan tehtävä on varmistaa, että suoritus viedään myös Koski-tietovarantoon. Toimisto ei saa Hellewistä mitään automaattista ilmoitusta opettajan tekemästä suoritusmerkinnästä, opettajan on se ilmoitettava.
Jos joudut antamaan arvosanaksi hylätty.
Hylättyä arvosanaa ei koskaan viedä Koski-tietovarantoon. Hellewissä se voi näkyä. Jos näyttää siltä, että opiskelija ei tule saamaan hyväksyttyä arvosanaa, kannattaa siitä keskustella hänen kanssaan. Voit myös kertoa, mitä opsikelijan vielä pitää tehdä, jotta arvosana voisi olla hyväksytty.
Opiskelijalla on oikeus pyyttää arvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Rehtori arvioi tilanteen yhdessä opettajan kanssa ja päättä, miten asiassa edetään. Opettajalla tulee olla tekemästään arvioinnista tallessa materiaalia, jonka avulla hän voi perustella arvostelun.
Opiskelijoiden oikeudet
Toteuttaessa osaamisen arviointia hyvällä ja selkeällä arviointiprosessilla sekä toimijoiden ajantasaisella osaamisella myös opiskelijoiden oikeudet toteutuvat. Toimintatavat ja ohjeet opiskelijan oikeuksien varmistamiseksi on hyvä suunnitella etukäteen. Niistä on myös tiedotettava opiskelijoille.
Mikäli tehdystä osaamisen arvioinnista seuraa opiskelijalle epäselvyyttä tai tunnetta epätasa-arvoisesta kohtelusta, oppilaitoksen vastuullisten toimijoiden tulee olla valmiita tarkistamaan tehtyjä arviointeja. Opiskelijalle tulee pystyä perustelemaan esimerkiksi hylätty arvosana. Osaamiseen liittyvä vaje täytyy tulla selkeästi ymmärrettäväksi opiskelijalle. Opiskelijalla on oikeus pyytää selvitystä, jos näin ei tapahdu.
Opiskelija voi pyytää rehtorilta arvioinnin uusimista kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Opiskelija saa vaatia oikaisua pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, edelleen aluehallintovirastolta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa.